On pitkälti Pienyrityskeskuksen ansiota, että Helsingin kauppakorkeakoulu aloitti Mikkelissä vuonna 1989 englanninkielisen BBA-ohjelman, ohjelman johtaja Joan Lofgren sanoo. Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelma vetää nykyään ennätysmäisiä hakijamääriä.
Columbian yliopistosta vuonna 2003 tohtoriksi väitellyt Joan Lofgren on johtanut BScBA-ohjelmaa yksitoista vuotta. Tarina siitä, miten hän aikanaan tutustui mikkeliläisiin toimijoihin, liittyy sekin Pienyrityskeskukseen.
Lofgren työskenteli tutkijana Tampereen yliopistossa ja teki yhteistyötä Aalto-yliopiston Cemat-tutkimuskeskuksen kanssa. Sitä kautta hän päätyi mukaan osin Pienyrityskeskuksen rahoittamaan Venäjä-hankkeeseen. Kun pykkiläiset pyysivät Lofgreniä vierailulle Mikkeliin, hän tutustui BScBA-ohjelmaan ja huomasi, että sen silloinen johtaja David Atkinson oli hänen entinen opettajansa.
”Tutkin Tampereella kansainvälistä liiketoimintaa ja Atkinsonin kutsusta aloin käydä Mikkelissä luennoimassa silloisesta Baltian maiden yksityistämisvaiheesta. Ohjasin myös Mikkelin opiskelijoiden lopputöitä.”
Kun Atkinson jäi eläkkeelle vuonna 2009, Lofgren jatkoi hänen työtään Mikkelissä. Ohjelmajohtajana hän jatkoi myös yhteistyötä Pienyrityskeskuksen kanssa.
”Olimme molemmat pieniä Helsingin kauppakorkeakoulun yksiköitä Helsingin ulkopuolella. Uskon, että englanninkielistä BScBA-ohjelmaa ei olisi ehkä edes perustettu Mikkeliin, jos Pienyrityskeskus ei olisi jo toiminut täällä. Siihen aikaan meillä oli yhteisiä talous- ja hallintopalveluja, ja niinä vuosina tutuiksi tulivat myös PYKin työntekijät, kuten Matti Malinen, Niko Arola, Tomi Heimonen, Sinikka Mynttinen, Eila Avelin ja Pirjo Liikanen-Ryyppö.”
Lofgren kertoo, että kandiohjelma ja Pienyrityskeskus jatkoivat tiivistä yhteistyötä myös Mikkelin yliopistokeskuksen (MUCin) sateenvarjon alla. MUCin yksiköistä löytyi ohjaajia opiskelijoiden kanditöille ja yhdessä järjestettiin tapahtumia, matkoja sekä erilaisia koulutuksia.
”Pienyrityskeskuksella oli paljon annettavaa yrittäjien valmennukseen ja alueen elinvoiman lisäämiseen, mikä on myös Mikkelin yliopistokeskuksen tavoitteita.”
Kun Pienyrityskeskus toimii nykyään Xamkin alaisuudessa, yhteistyö on enemmän hankkeiden valmistelua ja toteutusta. Tuorein yhteinen hankehakemus jätettiin lokakuussa.
”Jos olimme PYKin kanssa ennen kuin sisarukset, niin nyt olemme enemmän kuin serkukset. PYKiltä saamme vinkkejä yrittäjyyden kursseille, vierailevista luennoitsijoista ja yrityksistä, joihin kursseillamme tehdään tutustumiskäyntejä. Toteutamme myös laajempia tapahtumakokonaisuuksia. Kun PYK järjestää jotain tapahtumia, me jaamme mielellämme niistä tietoja opiskelijoillemme.”
Yhteisöllisyys luo yhteishengen
BScBA-ohjelma on tunnettu yhteishengestään (Mikkeli Spirit). Käytännössä se tarkoittaa, että opiskelijoille muodostuu vahva yhteisö ja identiteetti, kun työskentelytapa on yhteisöllinen ja ohjelman brändi vahva. Opiskelijat myös tietävät, että professorit ja henkilökunta tukevat heitä opinnoissa.
”Ohjelmaamme arvostetaan ja sen tiedetään olevan erityinen. Yleensä opiskelijakyselyihin tulee vastauksena, että parasta täällä on opiskelu ja se, että kaikki auttavat toisiaan. Opiskelijat myös näyttävät arvostustaan vieraileville professoreille ja hankkivat heille lähtiäislahjoja.”
BScBA-ohjelman suosio on jatkunut ja kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2020 ohjelman 82 opiskelupaikkaan haki yli 1100 hakijaa. Opiskelijoista noin kaksi kolmesta on Suomesta ja osa heistä on sellaisia, jotka ovat opiskelleet ja asuneet ulkomailla.
Kolmasosa tutkintoa suorittavista on kotoisin muualta kuin Suomesta. Tällä hetkellä tutkinto-opiskelijoita on muun muassa Vietnamista, Albaniasta, Puolasta, Kolumbiasta, Egyptistä ja Kazakstanista. Ohjelman kansainvälisyyttä täydentävät Mikkelissä yleensä yhden lukukauden opiskelevat ulkomaiset vaihto-opiskelijat, jotka tekevät varsinaista tutkintoaan ulkomaiseen korkeakouluun.
Yritysyhteistyössä riittää mahdollisuuksia
Omalla johtajakaudellaan Lofgren on halunnut luoda ohjelmalle tiiviimmät yhteistyösuhteet paikallisiin yrityksiin, joista saadaan vierailijoita luennoille, aiheita projektitöille sekä vierailukohteita kursseilla. Yritysyhteistyöstä saadut kokemukset osoittavat hänen mielestään selvästi, että kansainvälisten opiskelijoiden kanssa työskentely on odotettua helpompaa.
”Aiemmin saattoi olla kieliongelmia, mutta silloin suomalaiset opiskelijat auttoivat tarvittaessa tulkkauksessa. Nyt yrityksissäkin valmiudet puhua englantia ovat hyvät. Omat professorimme opastavat opiskelijoita, joten yrityksen ei välttämättä tarvitse käyttää paljoa aikaa opiskelijoiden ohjaukseen. Yksi haasteistamme on, että olemme pieni ohjelma, eikä meitä välttämättä tunneta kovin laajasti yrityskentässä.”
Ohjelmaan kuuluva pakollinen ulkomaanvaihto vaihtojakso kestää yleensä yhden lukukauden, ja se suoritetaan yleensä kolmantena opiskeluvuonna. BScBa-ohjelmalla on 50 partneriyliopistoa eri puolilla maailmaa.
”Esimerkiksi meidän opiskelijoidemme keskuudessa Singapore on nyt suosittu kohde. Toki tänä vuonna ei koronatilanteen vuoksi ulkomaanvaihtoja ole tehty niin paljon, vaan olemme tarjonneet omia online-kursseja, että opiskelijamme voivat valmistua ajoissa eli kolmessa vuodessa.”
Ohjelman opiskelijoilla on käytännössä kaksi ajankohtaa, jolloin he voivat työskennellä Mikkelistä käsin paikallisille yrityksille. Toisen vuosikurssin opiskelijat työskentelevät usein kesäisin toukokuusta elokuuhun, ja kolmantena opiskeluvuonna työskentelylle on yleensä mahdollisuus tammikuusta elokuuhun.
Yksi tapa tutustuttaa opiskelijoita ja paikallisia yrityksiä toisiinsa on ollut International Mikkeli Day -tapahtuma, jonka Lofgren käynnisti aikanaan yhdessä Otavan Opistossa opetus- ja ohjauskoordinaattorina työskentelevän Enrique Tessierin kanssa ja jota koordinoi nyt Mikkelin yliopistokeskus.
”Nyt haluamme tutustuttaa opiskelijoitamme entistä enemmän Mikkelin ja Etelä-Savon alueeseen. Käytännössä tavoitteena on järjestää matkoja vaikkapa Astuvansalmen kalliomaalauksille tai Punkaharjulle.”
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamkin, kanssa on pyöritetty pitkään yhteistä ystäväperheohjelmaa, jonka kautta ohjelman opiskelijat ovat löytäneet itselleen mikkeliläisiä ystäväperheitä. Toiminta on auttanut etenkin kansainvälisiä opiskelijoita asettumaan uuteen kotikaupunkiinsa.
Korona vei opetuksen verkkoon
BScBA-ohjelma tunnetaan tiiviistä kolmen viikon opintojaksoista, joiden aikana kansainväliset professorit ovat läsnä Mikkelissä ja opiskelijat tekevät paljon ryhmätöitä yhdessä. Tänä syksynä lukukausi käynnistyi poikkeuksellisissa oloissa koronatilanteen vuoksi, ja edessä oli nopea uuden työskentelytavan opettelu.
”Olemme järjestäneet opiskelijoille Zoomin välityksellä kansainvälisten professoreiden opetusta, vaikkakin aikaerot ovat olleet välillä haasteellisia. Yksi opiskelijoistamme jäi korona-ajan alussa kotimaahansa Etelä-Amerikkaan, joten hän herää sikäläisittäin keskiyöllä luennoille, sillä meillä on reaaliaikaisessa opetuksessa läsnäolopakko. Ryhmätöitä yritetään järjestellä niin, että niitä yhdessä tekevät opiskelijat ovat samalla tai lähekkäisellä aikavyöhykkeellä.”
Lofgren tuumii, että nykyopiskelijat ovat teknisesti valmiimpia käyttämään etäopetusteknologian ratkaisuja kuin ehkä heidän opettajansa. Lofgren on itsekin testannut etäopetusta, sillä hänellä on tapana pitää aloittaville opiskelijoille kurssi, jotta hän oppii tuntemaan kaikki nimeltä.
”Aloittavia opiskelijoita oli 80. Heistä 30 opiskeli verkon välityksellä ja loput kahdessa eri tilassa täällä meidän kampuksellamme. Se oli opettavainen kokemus minulle. Olemme varautuneet jatkamaan verkko-opetusta kevätlukukauden. Yhtään kurssia ei ole jouduttu perumaan ja vain yksi opettajista on sanonut, ettei hän pysty opettamaan etänä. Opiskelijat ovat kommentoineet, että he ovat oppineet ja nauttineet opiskelusta näinkin.”
Lofgren on vakuuttunut siitä, että ohjelman vahvuus, yhdessä samassa tilassa tekeminen ja opiskelu, palaa taas heti, kun koronatilanne sen sallii.
Ohjelmaan tulee uusia teemoja
Jatkossa Lofgren haluaa kehittää ohjelmaa siihen suuntaan, että perinteisten liiketalouden sisältöjen rinnalla tarjotaan myös tietoteknistä osaamista, kuten data-analytiikkaa eli opiskelijat oppivat, miten työskennellä laajojen data-aineistojen kanssa.
”Myös kestävään kehitykseen liittyvät teemat ovat sellaisia, joita haluaisin lisätä ohjelmaan.”
Uutena Lofgren haluaisi myös luoda mahdollisuuksia life-wide learning -tyyppiselle opiskelulle, jossa opiskelijat ja yritysten sekä organisaatioiden työntekijät voisivat opiskella rinnan yhdessä.
”Mietin, millä kulmalla tätä voisi avata yrityksille ja saada niitä kiinnostumaan.”
Sitä hän ei kuitenkaan pidä realistisena, että ohjelman opiskelijamäärää kasvatettaisiin nykyisestä, sillä käytössä olevat tilat tulisivat esteeksi ja yhteisöllisyys saattaisi kärsiä.
Mikkelistä on tullut Lofgrenille kotikaupunki, jossa hän on varsin laajasti verkostoitunut ja josta hän on löytänyt myös omat harrastusporukkansa. Hän on aktiivisena jäsenenä useissa kuoroissa, harrastaa tanssia ja voimistelua sekä soittaa viulua.
”Käyn Helsingissä normaalisti noin kerran viikossa ja joka kerta olen iloinen palatessani. Korona-aikana matkustamiseni väheni ja huomasin taas, miten ihana Mikkeli on kesäaikaan.”
Teksti, kuvat ja videoleikkeet: Päivi Kapiainen-Heiskanen