Pohjoismaiden suurimman viihdetapahtuma Emma Gaalan järjestäminen on valtava operaatio, jossa Xamk on ollut yhteistyökumppanina jo kuutena vuotena. Tapahtuman vastaava tuottaja Tommi Kyyrä ja terveydenhoitajaksi opiskeleva Anni Vesterinen kertovat kokemuksistaan Emma Gaala -projektissa.
Kerro kuka olet, mitä teet työksesi ja missä kaikessa olet mukana?
Olen Tommi Kyyrä, Musiikkituottajat – IFPI Finlandin apulaisjohtaja. Toimenkuvaani kuuluu meillä viestintä, markkinointi, tilastointi, tutkimukset, Suomen virallisen listan tuottaminen ja tapahtumajärjestäminen. Tapahtumajärjestäminen tarkoittaa käytännössä Emma Gaalaa, jonka vastaava tuottaja olen. Emma Gaala on sen kokoluokan tapahtuma, että se vie työajastani paljon myös silloin, kun tapahtuma ei ole aktiivinen. Tämän vuoden Emma Gaala onnistui ja fiilis on hyvä. Ylsimme 20-luvun kovimpiin katsojalukuihin jopa näin lineaarisen television laskevanakin aikana.
Meille on myös tärkeää, että artistit kokevat tapahtuman, palkinnot ja Emma Gaalan arvot sellaisina, joihin he samaistuvat ja sitoutuvat. Silloin esityksiin satsaaminen on mielekästä, gaalaan halutaan tulla paikan päälle, ja Emma-palkinnosta ollaan ylpeitä. Tässä olemme mielestäni onnistuneet.
Mitä xamkilaiset tuovat Emma Gaalaan ja mikä on arvokkainta, mitä teille jää käteen yhteistyöstä xamkilaisten kanssa?
Koen yhteistyön Xamkin kanssa todella mielekkääksi ja arvokkaaksi. Alalle tarvitaan uusia, fiksuja tekijöitä, ja Emma Gaalan kautta pystymme tarjoamaan jonkinlaisen näkymän musiikki- ja tapahtuma-alan kulisseihin. Alalla on paljon erilaisia työtehtäviä kiinnostuneille, ja tämä yhteistyö antaa opiskelijoille mahdollisuuden päästä näkemään niistä ainakin osan.
Näkyvintä työtä on ollut sometiimien toteuttamat somemarkkinointikokonaisuudet. Parina vuotena meillä on ollut myös Xamkin suunnittelemat ja toteuttamat hyvinvointihuoneet, joissa on tarjottu mm. rentoutumisharjoituksia ja erilaisia hyvinvointimittauksia gaalan artisteille, heidän seurueilleen ja gaalassa työskenteleville. Tämä on jopa kansainvälisesti poikkeuksellista oheistoimintaa, ja siitä kiitos kuuluu Xamkille.
Xamkin opiskelijoissa on hyvää myös se, että he tuovat mukanaan freesiä ajattelua. He osaavat ja uskaltavat haastaa meitä, ja välillä nämä haastamiset tuovat mukanaan uusia ajatuksia ja muutoksia. Yhteistyö Xamkin kanssa on kaiken kaikkiaan ollut todella mielekästä.
Sanotaan, että xamkilaisuus on asenne, joka yhdistää. Minkälaisena tämä asenne näyttäytyy sinulle yhteistyön kautta?
Oman kokemukseni mukaan xamkilainen asenne tarkoittaa hyvää ja avointa uteliaisuutta uudelle, halua oppia ja valmiutta tekemään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Oma-aloitteisuus ja tarkkuus ovat ominaisuuksia, joista on hyötyä musiikkialalla, ja jotka myös näkyvät xamkilaisten tekemisessä.
Some-tiimin tekemisen lisäksi gaalan kulisseissa tapahtuu paljon myös sellaista, mikä ei ole niin näkyvää, mutta vaatii yhtä lailla paneutumista, luottamusta itseen ja itsevarmuutta sekä halua oppia asioita. Koulusta saa hyviä valmiuksia ja työkaluja, mutta opiskelijuuteen liittyy olennaisesti myös se, että ei olla vielä valmiita ammattilaisia. Työ opettaa tekijänsä. Kun vaan uskaltaa tehdä asioita oman näköisesti ja kokeilla rohkeasti, niin se usein riittää ja virheet eivät meidän alallamme ole kuolemanvakavia. Xamkilaisten tekemiseen ja paneutumiseen on aina voinut luottaa.
Xamkin lupaus on Tunne huominen, joten puhutaan hieman musiikkialan tulevaisuudesta. Miten musiikkiteollisuus on muuttunut oman alalla olosi aikana? Entä minkälaisena näet musiikkiteollisuuden tulevaisuuden?
Tulin alalle 90-luvun puolenvälin tienoilla, kun tein yliopisto-opintoihin liittyvän harjoittelun silloisessa Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat – ÄKT ry:ssä, joka on IFPI Finlandin vanha nimi. Niinä aikoina, kun aloitin työt, Anttila oli juuri lopettanut vinyylilevyjen varastoinnin, ja CD-soittimen omisti alle 50 % kotitalouksista. Äänitemyynti laski, ja meidän työmme oli miettiä keinoja myynnin piristämiseksi.
Tämän jälkeen musiikin jakelu on mullistunut nopeasti myös digitaalisuuden ja striimauksen myötä, mikä on historiallisestikin tarkasteltuna alan suurimpia murroksia. On selvää, että tämä ei jää tähän, mutta tulevaisuutta, tulevia teknisiä innovaatioita ja tekoälyn vaikutusta musiikkialaan on vaikea ennustaa. Tämän hetken trendinä lyhytvideoilla on suuri vaikutus musiikin kulutukseen, ja biisien kestot ovat lyhentyneet. Täytyy vain hyväksyä, että ainoa mikä on varmaa, on jatkuva muutos.
Minkälaisia ihmisiä musiikkiteollisuudessa työskentelee ja minkälaisissa töissä? Mitä vinkkejä sinulla on lukijalle, jota kiinnostaa työllistyä musiikki- ja kulttuurialalle?
Kyllä musiikki- ja kulttuurialalla sosiaalisuus ja verkostojen luominen on tärkeää. Jos on kiinnostunut ja innostunut alasta, halukas oppimaan uutta ja valmis tekemään töitä, niin peruspaketti on kasassa. Myös harjoittelut ovat todella tärkeitä, ja opiskelijan kannattaa satsata kaikkensa siihen, että pääsee haluamaansa harjoittelupaikkaan. Monet alan työpaikat täytetään verkostojen kautta, joten harjoittelu on loistava tapa päästä sisälle bisnekseen.
TERVEYDENHOITAJA EI MENE KIPSIIN PUNAISELLA MATOLLA
Kerro kuka olet, mitä opiskelet ja missä vaiheessa opintoja olet?
Vesterisen Anni, 22-vuotias ja kolmatta vuotta opiskelen terveydenhoitajaksi. Opinnot aloitin 2021 tammikuussa, ja näillä näkymin valmistun jouluna 2024.
Miten terveydenhoitajaopiskelija päätyi Emma Gaalaan tekemään punaisen maton haastatteluja?
Opintojeni ohessa olen toiminut Xamkin promoottorina puolisentoista vuotta. Promoottorina olen käynyt mm. Studia-messuilla edustamassa sekä omaa koulutusalaani että Xamkia, ja osallistunut esimerkiksi Xamkin promokuvauksiin. Kurssillemme tupsahti eräänä päivänä sähköpostia Emma Gaalasta, jossa kerrottiin, että promoottorit voisivat hakea sinne haastattelijoiksi. Päätin saman tien, että raivaan tieni gaalaan, vaikka kynsin ja hampain.
Tein hakuvideon ja pääsin mukaan pieneen haastattelutiimiin, jossa työskentelimme pari kuukautta hioen kysymyksiä ja haastattelutekniikoita. Ja niin vaan terveydenhoitajaopiskelija Anni oli Emma Gaalassa haastattelemassa Suomen pääministeriä ja eturivin artisteja. Eli ei kovin todennäköinen skenaario siinä vaiheessa, kun hain opiskelemaan, mutta yllätyksellistä ja loistavaa!
Kerro Emma Gaala -kokemuksesta. Minkälainen tapahtuma gaala oli? Mitä jäi päällimmäisenä mieleen? Mikä oli jännittävintä tai yllättävintä?
Emma Gaala oli äärettömän inspiroiva kokemus, jonka jälkeen on tullut vietettyä aikaa pianon ääressä omaa musiikkia kirjoittaen. Kokemus oli todella eteenpäin buustaava, ja minulle nuorena musiikintekijänä innostavaa.
Gaalapäivä oli pitkä ja intensiivinen, mutta tuntui samalla lyhyeltä kuin uni. Tapahtumaa oli paljon ja ympärillä vilisi julkisuudesta tuttuja henkilöitä; samoja, joita näen telkkarissa tai joiden musiikkia kuuntelen. En ole kova jännittäjä, mutta siinä kohtaa, kun ensimmäiset punaisen maton haastattelut alkoivat, niin pieni kuumotus tuntui poskissa. Olo oli, että nyt mennään! Adrenaliini virtasi veressä vielä kaksi vuorokautta tapahtuman jälkeenkin. Todella siisti, antoisa ja innostava kokemus, joka toimi myös peilinä itselleni siitä, missä menen ammattilaisena, miten olen läsnä näinkin uniikissa tilanteessa, ja kuinka pystyn kohtaamaan omana itsenäni kaikkein erikoisimmatkin tilanteet.
Mitä opit Emma Gaala -projektissa mukana olemisesta?
Minulle tuli vahvasti sellainen olo, että olen oikeassa paikassa. Se oli hämmentävä kokemus. Tulevaisuudessa yksi urapolkuni voisikin olla musiikin tai tapahtumien parissa toimiminen. Opin myös paljon tiimityöskentelyä. Heittäydyin asioihin rohkeasti omana itsenäni ja näin, kuinka se resonoi muissa ihmisissä. Olin arvostetussa tapahtumassa kohtaamassa ihmisiä omana itsenäni, tassut maassa ja ilman roolia. Ja se oli tosi palkitsevaa.
YouTubessa on pätkä, jossa haastattelen Olavi Uusivirtaa. Tilanne oli tosi aito ja spontaani. Huomasin, että vaikka meillä oli ennalta suunnitellut kysymykset, niin parhaat haastattelut olivat ne, joiden alkaessa minulla ei ollut mitään hajua, mitä kysyä. Eli ei tarvitse orjallisesti noudattaa suunnitelmaa, vaan pikemminkin luottaa siihen, että tilanne ja hetki kantaa.
Mikä haastattelu jäi mieleen Olavi Uusivirran lisäksi?
Olihan se hämmentävä tilanne, että tehdään siinä kovalla tempolla punaisen maton haastattelua. Käännyn hetkeksi ympäri, ja kun käännyn takaisin, niin siinä on Suomen pääministeri. Ja mä olen, että ”Moi Sanna, tehdäänpä haastattelu!”.
Oli myös hyviä kohtaamisia ja aitoja, hauskoja vuorovaikutustilanteita. Oli inspiroivaa haastatella esimerkiksi palkintopöydän putsannutta Bessiä. Haastattelun jälkeen ja kameroiden sammuttua hän käyttäytyi minua kohtaan kuin olisimme tunteneet vuosia. Kysyin Bessiltä vinkkejä nuorelle, musiikkialasta kiinnostuneelle ihmiselle, ja sain häneltä kokonaisen kannustuspuheen, halauksen ja tsemppauksen koko meidän tiimille. Hän oli niin jalat maassa, ja kohtasi meidät aidosti tilanteessa, jossa kolme ihmistä tulee hänen perässään kantaen hänen voittamiaan Emmoja. Emma Gaalassa kohtaamieni ihmisten aitous, tasavertaisuus ja lämpimyys tekivät valtavan vaikutuksen.
Kenelle xamkilaiselle tahtoisit heittää haasteen tulla haastatelluksi työelämäyhteistyöstä?
Emma Gaalan viestintää tekevä Johanna Viinikka. Oli inspiroivaa kuulla hänen työelämätarinansa sekä nähdä hänen palonsa omaa työtä kohtaan. Uskon, että hän pystyy inspiroimaan myös muita ja osoittamaan, että kova työ palkitaan.
Lue lisää Annin opiskelutarinasta täältä
Taustatietoa
Emma-palkinto on Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n myöntämä tunnustus, joka myönnetään vuoden aikana musiikkialalla ansioituneille taiteilijoille ja ammattilaisille. Emma-palkintojen keskeisenä tavoitteena on juhlistaa edellisen vuoden onnistumisia ja tuoda esiin suomalaista äänitemusiikkia ja sen tekijöitä ja esittäjiä. Emma-palkinnot jaetaan vuosittain järjestettävässä Emma Gaalassa. Xamkin ja Emma Gaalan yhteistyötä on tehty 2017-2021 ja vuoden tauon jälkeen yhteistyö jatkui 2023.