Kouluttauduin ensimmäiseen ammattiini ja valmistuin kouluasteen hoitajaksi jo vuonna 1988. Kyseessä taisi olla viimeinen vain vuoden mittainen lastenhoitajakoulutus. Tein arvokasta hoitotyötä muutamia vuosia ja lähdin sitten jatkamaan opintojani sosiaalialalla. Alle kolmekymppisenä valmistuin aikuiskoulutuksesta sosiaaliohjaajan ammattiin.
Siinä vaiheessa elettiin taloudellisen laman aikaa ja myös näistä sosiaalialan matalapalkkaisista töistä käytiin kovaa kilpailua. Pohjakoulutukseni ansiosta pääsin tekemään hoitajan sijaisuuksia vammaistyössä. Olin siis jo työnantajalle tuttu ja kokenut työntekijä, kun avautui haettavaksi vakituisia ohjaajan virkoja. Sain näin koulutustani vastaavan työpaikan.
Vuosien kuluessa olen vaihtanut asuinpaikkakuntaa ja työnantajaa sekä siirtynyt työtehtävästä toiseen jo useaan kertaan. Hoitotyöstä olen siirtynyt ohjaaviin tehtäviin ja viimeiset vuodet olen työskennellyt kuntoutusohjaajana. Kuntoutusohjaajana toimin osana työllistymistä tukevia työtoimintapalveluja. Minun tehtäväni on edistää työtoiminnan kuntoutuksellisuutta. Tämä tarkoittaa työtoimintaan osallistuvien työ- ja toimintakyvyn tukemista. Se toteutuu yhteistyössä lähettävien tahojen sekä muiden sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen kanssa.
Antiikin aikaan vain etuoikeutetut eivät tehneet töitä, tänä päivänä vain etuoikeutetut tekevät sitä.
(Cronberg 2010, 13).
Asiakkaani ovat työelämän ulkopuolella eläviä, työikäisiä, sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan osallistuvia henkilöitä. Työ tai työtoiminta merkitsee ihmiselle osallisuutta, se jäsentää ajankäyttöä ja tukee elämänhallintaa. Palkkatyö luo lisäksi mahdollisuuden huolehtia omasta toimeentulosta. Myös osatyökykyisten työllistymisen edistämistä tuetaan jo valtakunnallisellakin tasolla. Kaikilla on oikeus työhön. Omassa työssäni vien tätä asiaa eteenpäin ohjaamalla asiakkaitani työvalmennukseen. Ostopalveluna heille hankittava työvalmennuspalvelu toteutuu osana työtoimintaa.
Työni ohella suoritan sosiaalialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, sosionomi (YAMK).
Työni ohella suoritan sosiaalialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, sosionomi (YAMK). Teen opinnäytetyötäni meneillään olevasta osatyökykyisten työvalmennushankkeesta. Tutkimuskysymyksenä on työvalmennuksen merkitys siihen osallistuvien elämänhallinnan sekä työelämävalmiuksien kehittymiselle. Meneillään olevan viikon aikana haastattelen työvalmennuksessa mukana olevia.
Kouluttautumalla haluan pysyä mukana jatkuvasti meneillään olevassa muutoksessa. Juuri nyt ensisijaisena tavoitteena on tämän opinnäytetyön valmiiksi saaminen kevään 2019 aikana.
En tarkkaan tiedä, miten konkreettisesti kykenen jatkossa saamaani koulutusta hyödyntämään. Uskon kuitenkin, että sen tuoma kehitys näkyy ajattelussani ja toiminnassani. Työllistymisen kannalta voi pienikin tuki olla ihmiselle merkityksellinen. Kaikkien oikeutta työhön voidaan tukea myös työelämässä toteutettavilla muutoksilla. Siinä voisi olla seuraava opinnäytetyön aihe.
Mari Lappalainen,
sosionomi (YAMK) -opiskelija