Ruokailun merkityksen toitottamista ei kukaan suomalainen koululainen tai opiskelija ole päässyt ohittamaan. Ainoana maailmassa Suomessa ja Ruotsissa koululaisille tarjotaan peruskoulussa ja toisella asteella ruokaa maksuttomana (Continental Foods Finland 2018).
Ammatillisen koulutuksen lain mukaan (11.8.2017/531, 100. §) päätoimisessa perustutkinnossa ja valmentavassa koulutuksessa opiskelevalla on mahdollisuus tasapainoiseen ruokailuun opiskelupäivän aikana. Päätoimisesti perustutkintoa opiskelevalla on oikeus maksuttomaan ruokailuun niinä päivinä, kun opiskelija osallistuu henkilökohtaistamisen mukaan lähiopetukseen koulutuspaikalla (Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531, 100. §).
Kouvolan seudun ammatillisessa oppilaitoksessa on keittiössä huomattu, että osa nuorista jättää ruokailun opiskelupäivän aikana väliin. Miksi?
Tähän yritämme saada vastausta opinnäytetyöllämme. Miksi monet, jopa puolet ammattikoululaisista, jättää kouluruokailun väliin? Onko syynä sosiaalinen vai kulttuurinen toiminta? Vai halu toimia itsenäisesti?
Toisen asteen koulutuksessa nuoret ovat 16-18-vuotiaita. Juuri oman itsenäisen elämän alkutaipaleella. Elämä avautuu uutena isona porttina kohti itsenäisyyttä, pois vanhempien ja huoltajien vaikutuspiiristä.
Miten saada nuori syömään ilmaisen lounaan sen sijaan, että tämä ostaa kaupasta energiajuomaa ja täytettyä sämpylää. Utinkatulla sijaitsevan Kouvolanseudun ammattiopiston vieressä, kadun toisella puolella, on kaksi ruokakauppaa, nakkikioski sekä hampurilaisia tarjoava pikaruokapaikka. Ruokatauon alkaessa lauma nuoria kulkeutuu näihin ostopaikkoihin, ilmaisen ja ravitsemuksellisesti järkevän ruokapaikan ohi, kofeiinin ostoon kaupasta.
Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä 2017 kymenlaaksolaisista toisen asteen opiskelijoista 51.1 % ei syö aamupalaa joka arkiaamu ennen kouluunlähtöä, ja koululounas jää syömättä 48.1 %:lla (THL 2017). Tämä on huomattu myös Kouvolan kaupungin ruokapalvelussa. Kouvolan seudun ammattiopistossa opiskelee noin 3000 opiskelijaa, joista suurin osa Utinkatu 44:n toimipisteessä. Jos puolet jättävät aamupalan väliin, heillä on taatusti nälkä klo 10.45, jolloin ruokailu alkaa. Jos he eivät käy syömässä lounasta, millainen nälkä on kotona klo 17 -18?
Syömättömyys kouluissa on valtakunnallinen huolenaihe. Kouluruokailumme täyttäessä 70 vuotta ministeri Jari Leppä totesi joulukuisessa puheessaan (10.12.2018) Hanasaaressa, että ”tarvitsemme kovempia keinoja kouluruokailun suosion vahvistamiseksi”.
Kouluruokailun suunnittelussa tarvitaan yhteistyötä kodin ja oppilaitoksen eli tässä tapauksessa ruokapalveluiden kanssa sekä ennen kaikkea opiskelijoiden kanssa. Heidän tulee saada kertoa, miksi ruoka ei maistu ja mitä sille on tehtävissä.
Ruokailemattomuuden syitä pyrimme tutkimaan mm. sosiaalisen käyttäytymisen sekä ruokakulttuurin ja tapakulttuurin kautta. Tästä voisi olla apua jopa ministeri Jari Lepän lupaamalle Kouluruoka 2.0 -hankkeelle vuodelle 2020.
LÄHTEET:
Continental Foods Finland. 2018. Kouluruoka maailmalla. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.parempaakouluruokaa.fi/kouluruokailu/kouluruoka-maailmalla/ [viitattu 26.2.2019].
Kouluruokailu. 2019. OPH. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.oph.fi/kouluruokailu [viitattu 26.2.2019].
Kouluterveyskysely. 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/terveys-ja-toimintakyky [viitattu 23.2.2019].
Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531.
Leppä, J. 2018. Puhe kouluruoka 70 vuotta -seminaarissa 10.12.2018. Hanasaari. Saatavissa: https://bit.ly/2XrzeDH [viitattu 26.2.2019].
KUVAT
Taru Tojkander 2019
Taru Tojkander
restonomi (YAMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta -opiskelija Xamk, Mikkeli
Opettaja, Kouvolan seudun ammattiopisto, Ravinto- ja puhtauspalvelut