Työskentelen pienessä kunnassa vapaa-aikatoimen sekä koulukuraattorin tehtävissä. Teen opinnäytetyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi (YAMK) -opinnoissa nuorten tulevaisuuskuvista hyvinvoinnin eri osa-alueilla. Käsittelen tässä blogijutussa osaa opinnäytetyön kyselytutkimukseen saamistani vastauksista. Kysely on toteutettu keväällä 2018 kahdelle 9. luokalle, joista toinen sijaitsi kaupungissa ja toinen maaseudulla.
Maaseudun nuorista suurin osa haluaa muuttaa kaupunkiin. Osa maaseutunuorista haluaa asua edelleen maalla aikuisena, mutta kaupunkinuorille maalla asuminen ei kyselyn vastausten perusteella ole edes vaihtoehto.
Opinnäytetyöni aihe kiinnittää siis huomiota tämän päivän nuorten tulevaisuuden näkymiin. Maaseudun nuorista suurin osa haluaa muuttaa kaupunkiin. Osa maaseutunuorista haluaa asua edelleen maalla aikuisena, mutta kaupunkinuorille maalla asuminen ei kyselyn vastausten perusteella ole edes vaihtoehto. Nuoret, jotka asuvat tällä hetkellä maaseudulla, kuvailevat tulevaisuuden asuinpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä seuraavasti:
”Koska en halua asua kaupungissa.”
” Haluaisin asua maaseudulla, koska siellä on rauhallista ja oma rauha.”
”Rakastan maaseudun rauhaa ja sitä, että ei ole taloja vierivieressä. Kuitenkin toivoisin kaupungin olevan suhteellisen lähellä.”
”En pidä kaupunkien vilinästä. Maaseudulla on paljon rauhallisempaa.”
Kaupunkiin asumaan haluavat ja sinne jäävät nuoret perustelevat kaupungissa asumista mm. seuraavasti: hyvät kulkuyhteydet, harrastusmahdollisuudet, ura, paljon kauppoja, työpaikka kaupungissa, opiskelupaikka kaupungissa, uusi yhteisö ja halu nähdä maailmaa. Lähiöasumisen uskotaan olevan keskusta-asumista rauhallisempaa.
Maaseutu- ja kaupunkinuorten tulevaisuuden ammateista löytyy eroja.
Kyselyyn vastanneista lounaissuomalaisista nuorista yli puolet osaa mainita tulevaisuuden toiveammattinsa tai -ammattialansa. Maaseutu- ja kaupunkinuorten tulevaisuuden ammateista löytyy eroja. Maaseudulla asuvien nuorten haaveissa tulevaisuuden ammateissa esiintyy lääkäri, eläinlääkäri, ravitsemusterapeutti, rakennusala, autoala ja tietotekniikka sekä opetusala. Kaupungissa asuvien nuorten toiveammatti- tai toivealalistalta löytyvät hevosala, psykologia, tekniikka ja tuotantotalous, arkkitehtuuri ja sisustussuunnittelu, sairaanhoito ja lääketiede, musiikki, politiikka, biolääketiede, tulevaisuuden teknologia, oikeustiede, muotiala sekä lasten kanssa työskentely.
Molemmilla vastaajaryhmillä työssä tärkeintä tulee olemaan vastausten mukaan hyvä palkka, työn vakinaisuus, työkavereiden tuki sekä työpaikan sijainti. Näiden vastanneiden mielestä julkisuudella ei ole merkitystä. Vain pieni osa kaupunkinuorista kokee, että ei ole väliä, mitä työtä tekee, kunhan on työtä. Suurin osa siis toivoo tekevänsä tulevaisuudessa työtä, jota haluaa tehdä.
Tulevaisuuden työt tulevat nuorten mielestä muuttumaan siten, että joitakin ammatteja häviää ja uusia ammatteja syntyy. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että teknologian kehittyminen tuo uusia ammatteja. Maaseutunuorista yli 60 % on sitä mieltä, että robotit korvaavat ihmisten tekemää työtä, kun taas kaupunkinuorista vain noin 30 % on sitä mieltä.
Kyselyyn vastanneista nuorista lähes kaikki asuinpaikasta riippumatta mainitsevat, että tulevaisuudessa opiskellaan enemmän etänä tietotekniikkaa hyödyntäen. Koulutuksessa tullaan huomioimaan tulevaisuuden uudet ammatit. Vain muutama vastaaja mainitsi koulun pysyvän samanlaisena kuin tänä päivänä.
Ammatteja tulee ja menee, koulutus uudistuu, teknologia kehittyy, paikkakunnat pysyvät, nuoret muuttavat ja palaavat.
Nuorten toiveita tulevaisuudeltaan voidaan pitää realistisina. Ammatteja tulee ja menee, koulutus uudistuu, teknologia kehittyy, paikkakunnat pysyvät, nuoret muuttavat ja palaavat. Me aikuiset, näissä ammateissa, näissä kylissä ja kaupungeissa luomme nuorille sitä ”varmaa tulevaisuutta”. Tekemämme päätökset vaikuttavat heidän tulevaisuutensa hyvinvointiin sen eri osa-alueilla.
Suvi Valtonen
Vapaa-aikasihteeri-koulukuraattori
Yhteisöpedagogi (YAMK) -opiskelija, Mikkeli
