Mikkelipuistossa testataan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tehtyjä betonisia pihalaattoja, joiden valmistuksessa osa sementistä on korvattu biohiilellä. Biohiiltä on mahdollista valmistaa erilaisista orgaanisista sivuvirroista, ja lisätä siten niiden hyödyntämistä.
Biohiili on stabiili materiaali, jonka kyky sitoa ilmakehän hiilidioksidia on merkittävä. Siten sen käyttö raaka-aineena voi pienentää valmistettavien tuotteiden hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi betonin raaka-aineena biohiili voi sekä keventää betonirakenteita että parantaa niiden lämmön- ja ääneneristävyyttä.
Betonituotteissa biohiilen käytöllä on mahdollista myös lisätä betonin lujuutta sekä tehdä siitä vettä läpäisemättömämpi. Biohiilibetonin käyttökohteita voisivat olla muun muassa erilaiset hulevesirakenteet, kevyet betonielementit sekä pintamateriaalit.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yhteisessä hankkeessa selvitetään biohiilen soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia rakennusteollisuuden uutena materiaalivaihtoehtona. Lisäksi kehitetään ja testataan uusia biohiilipohjaisia ratkaisuja.
Biohiiltä sisältävät pihalaatat ensimmäisenä testaukseen
Käytännön kokeet aloitettiin betonituotteista, joissa biohiili korvaa osan sementistä betonin raaka-aineena. Ensimmäisenä testaukseen tehtiin biohiiltä sisältäviä betonisia pihalaattoja, joita valmistettiin 11 erilaista. Pihalaatoissa vaihtelee sekä biohiilen raaka-aine että sementinkorvausprosentti.
– Taustatietojen pohjalta päädyimme aluksi kokeilemaan sementin korvaamista biohiilellä 1–10 painoprosentilla. Kun sementtiä korvataan tässä määrin biohiilellä, se vaikuttaa positiivisesti betonin ominaisuuksiin. Jos sementin osuutta korvataan enemmän, betonin työstö vaikeutuu ja sen ominaisuudet heikkenevät, kertoo hankkeen projektipäällikkö Riina Tuominen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Laattoihin on käytetty Carbo Culture Oy:ltä ja SoilCare Oy:ltä saatua biohiiltä. Carbo Culture Oy:n hiili oli valmistettu mäntyhakkeesta. Carbo Culturen missio on ilmastonmuutoksen torjuminen.
– Omalla toiminnallamme sidomme hiiltä vähentääksemme hiilidioksidipitoisuuksia ilmakehässä. On upeaa, jos valmistamamme biohiili voi puolestaan auttaa rakennusteollisuutta vapautumaan hiilestä. Biohiilen käyttö rakennusmateriaaleissa on kiehtova, kiertotalouden aikakauteen hyvin sopiva konsepti, mutta tuotekehitystä on vielä paljon jäljellä, minkä takia tutkimusyhteistyöt kuten tämä BiBe-hanke ovat tärkeitä meille ja koko toimialalle, toteaa yrityksen operatiivinen johtaja Charlotta Liukas.
SoilCare Oy:ltä testaukseen saatiin neljää erilaista biohiiltä, jotka on valmistettu koivusta, lepästä, männystä ja purkupuusta.
– Tavoitteenamme on ratkaista asiakkaidemme uusia tuoteideoita biohiilen avulla. Samalla noudatamme kiertotalouden periaatteita vähentämällä hiilidioksidipäästöjä, kuten tässä hankkeessa korvaamalla sementti biohiilen eri laaduilla. Käyttämämme valmistusmenetelmät mahdollistavat eri raaka-aineiden pyrolysoinnin, kertoo toimitusjohtaja Jari Ikonen.
Uusien laattojen testauspaikka järjestyi helposti Mikkelipuistosta. Etelä-Savon ammattiopiston ylläpitämällä mallipuutarha-alueella eri yritykset esittelevät tuotteitaan puistossa kävijöille. Monipuolisen puutarhamatkailukohteen kävijämäärät ja sijainti lähellä Mikkelin keskustaa tarjoaa laattojen kestävyyden ja toimivuuden testaukseen hyvät mahdollisuudet.
–Haluamme olla mukana kehittämässä kiertotalouteen liittyviä uusia tuotteita lähiympäristöön. Puistossa olevat koetuotteet ovat heti kävijöiden nähtävinä sekä testattavina, iloitsee Etelä-Savon ammattiopisto Esedun koulutuspäällikkö Kirsi Malmstedt.
Laatat asennettiin paikoilleen tämän vuoden marraskuussa ja testausta jatketaan aina vuoden 2022 loppupuolelle. Oikeissa olosuhteissa toteutetusta kokeesta saadaan tietoa siitä, kuinka erilaiset biohiililaadut ja -määrät vaikuttavat betonin kestävyyteen.
BiBe – Biohiilen uudet käyttökohteet rakennusmateriaalina -hanketta (1.12.2020–31.12.2022) toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Lisätietoja: www.xamk.fi/bibe
Lisätietoja
- Riina Tuominen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu,
p. 040 637 1482, riina.tuominen@xamk.fi - Kirsi Malmstedt, koulutuspäällikkö, luonnonvara-ala ja logistiikka, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu,
p. 044 711 5802, kirsi.malmstedt@esedu.fi - Tuomo Leppänen, toimitusjohtaja, Mayt Oy,
0400 157 009, tuomo.leppanen@mayt.fi - Jari Ikonen, toimitusjohtaja, SoilCare Oy,
0400 654 205, jari.ikonen@amados.fi - Charlotta Liukas, operatiivinen johtaja, Carbo Culture Oy,
040 508 3548, charlotta@carboculture.com - Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy,
040 544 0936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi