Kotitalouksien sekajätteen seasta löytyy edelleen liikaa biojätettä. Mikkelissä ja Pertunmaan–Mäntyharjun alueella on havaittu, että sitä on sekajätteen seassa selvästi yli 30 prosenttia, kun jätteen koostumuskokeita on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Biovirtaa – Biojäte kuljettaa -hankkeessa. Tämä vastaa valtakunnallista tasoa, sillä eri puolilla Suomea tehtyjen tutkimusten tulosten mukaan biojätettä on noin kolmannes kotitalouksien sekajätteestä.
Suomella on ongelmia saavuttaa EU:n jäsenmailleen asettamia kierrätystavoitteita. Viimeisimpien eli vuoden 2021 tilastotietojen mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste laahaa ja on ainoastaan 37 prosenttia, kun sen pitäisi tavoitteiden mukaan olla vuonna 2025 jo 55 prosenttia. Kotitalousjäte on osa yhdyskuntajätettä ja myös kotitalousjätteen kierrätyksessä on parantamisen varaa.
Mäntyharjuun ja Pertunmaalle tulossa biojätekimppa
Biojäte sisältää runsaasti energiaa ja ravinteita, jotka olisi hyvä saada entistä paremmin talteen. Tällä tavoin voitaisiin tukea alueellista ja kansallista omavaraisuutta. Syntypaikkalajittelu on ehdottomasti tehokkain ja edullisin tapa lisätä hyödyntämiskelpoisen biojätteen määrää. Kotitalouksista kerättyä biojätettä voidaan hyödyntää esimerkiksi biokaasun tuotannossa, mutta sille on myös muita ympäristöystävällisiä käsittelykeinoja.
– Pientaloalueilla hyvä vaihtoehto biojätteen käsittelylle on kompostointi. Vuodesta 2026 alkaen Kymenlaakson Jäte tarjoaa Mäntyharju–Pertunmaan alueella kompostoinnille myös vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi naapurusten muodostaman biojätekimpan, jossa kerätään useamman kiinteistön biojätteet samaan astiaan, Kymenlaakson Jäte Oy:n ympäristökouluttaja Laura Sartamo kertoo.
Tarkkana joulun jätteiden kanssa
Kotitalousjäte kuljetetaan siirtokuormausasemien kautta jätevoimaloihin poltettavaksi. Etelä-Savon alueen kotitalousjäte ohjautuu polttoon sekä Riikinvoiman ekovoimalaitokselle Leppävirralle että Hyötyvoimalaitokselle Kotkaan. Voimalaitoksessa jätteestä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Sekajätteen seassa oleva biojäte huonontaa jätteen laatua polttoaineena, sillä noin 70 prosenttia biojätteestä on vettä.
– Joulun ja vuodenvaihteen juhlapyhien aikaan kotitalouksissa syntyy tavallista enemmän jätettä. Nyt olisikin hyvä hetki kiinnittää entistä paremmin huomiota jätteen lajitteluun, Metsäsairila Oy:n ympäristökouluttaja Anne Laitinen muistuttaa.
Maija Mato opastaa videoilla
Biovirtaa-hankkeessa tiedotetaan biojätteen lajittelun hyödyistä. Apuna tässä hyödynnetään muun muassa hankkeessa tuotettuja animaatioita, jotka ovat Mainostoimisto Groteski Oy:n käsialaa. Animaatiossa seikkailee Maija Mato, jonka biojäteaiheisiin vinkkeihin pääsee tutustumaan Youtubessa Xamkin kanavalla. Suomenkieliset videot löytyvät soittolistalta nimeltä Maija Mato ja englanninkieliset puolestaan listalta nimeltä Maija the Worm.
– Hankkeen tutkimuskohteissa tehdään aluksi niin sanottu nollatilanteen jätteiden koostumuskoe, jonka jälkeen kohteissa järjestetään aktiivista tiedotusta. Tämän jälkeen koostumuskoe uusitaan. Tällä tavoin saadaan selville tiedottamisen vaikutus, projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.
Biovirtaa – Biojäte kuljettaa -hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Etelä-Savon maakuntaliitto). Lisäksi hanketta rahoittavat Metsäsairila Oy ja Kymenlaakson Jäte Oy. Hankkeen toteutusaika on 1.12.2022–31.12.2024.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen, p. 040 661 5191, tuija.ranta-korhonen@xamk.fi