Yhteisölliset ruokailut virkistävät kotona asuvia ikäihmisiä, mutta palveluiden kehittäminen vaatii koordinointia. Tämä huomattiin, kun kehitettiin ruokaan liittyviä palveluja ikäihmisille. Pilottialueina olivat Juva ja Mäntyharju.
Kun ikäihmisten määrä kasvaa, kasvaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja niiden kustannukset. Hyvä ravitsemus puolestaan edistää ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä ja hillitsee kustannusten kasvua.
– Kotona asuvia hyväkuntoisia ikäihmisiä, jotka eivät vielä käytä paljon kotihoidon palveluita ja joilla vielä on kohtuullisen hyvä toimintakyky, ei pidä unohtaa terveyden edistämisen toimenpiteitä ja palveluja kehitettäessä, yliopettaja Riitta Tuikkanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta muistuttaa.
– Ikäihmisten ravitsemusterveydestä huolehtiminen tulee aloittaa riittävän varhain, heti vanhuuseläkkeelle siirryttäessä tai jo työuran loppuvaiheessa.
Samalla tuetaan myös ikäihmisten osallisuutta, kykyä ja mahdollisuutta toimia oman asuinalueen yhteisöissä ja vaikuttaa omaan elämänpiiriin liittyviin asioihin.
Yhteisölliset ruokailut tuovat vaihtelua ja helppoutta
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) hankkeissa on testattu toimintamallia, jossa ravintolat, kaupat ja kolmas sektori kehittävät yhdessä omalla alueella asuvien ikäihmisten palveluja.
Pilottialueilla eli Juvalla ja Mäntyharjussa on kehitetty kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, edullisuutta, hyväksyttävyyttä ja houkuttelevuutta – siis lyhyesti palvelujen ikäystävällisyyttä.
Ikäihmisten yhteisöllisten ruokailujen järjestäminen on nähty ratkaisuna moniin ikäihmisten ja palvelujen tuottajien tarpeisiin.
– Ne tuovat vaihtelua ja helppoutta kotona asuvien ikäihmisten arkeen. Kohtaamiset toisten kanssa virkistävät ja ehkäisevät yksinäisyyden kokemuksia. Liikkuminen ruokailupaikkaan lisää fyysistä aktiivisuutta, Tuikkanen listaa hyötyjä.
Osallistuminen yhteisöllisiin ruokailuihin toteuttajana tai asiakkaana oli auttanut uusiin ihmisiin tutustumisessa ja lisännyt eri yhdistysten ja alueen muiden toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se helpottaa alueellista yhteistyötä myös jatkossa ja madaltaa kynnystä olla itse aloitteentekijä ja koollekutsuja.
Kehittäminen vaatii koordinaattoria
Tärkeässä roolissa kehittämisessä olivat pilottialueiden kotona asuvat ikäihmiset sekä alueella toimivat palveluiden tuottajat, jotka tarjosivat suoraan tai välillisesti ikäihmisten hyvää syömistä edistäviä palveluita. Tällaisia palveluita ovat muun muassa ravintola-, kauppa-, kuljetus- tai neuvontapalvelut. Ikäihmisten ja palvelujen tuottajien lisäksi kehittämiseen osallistui julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita.
– Vuoropuhelun, yhteisen ideoinnin ja kokeilujen tuloksena syntyvistä ikäystävällisistä palveluista hyötyvät sekä asiakkaat että palvelujen tuottajat, Tuikkanen iloitsee.
Palautekeskusteluissa nousi esille kuntatason kehittämisyhteistyöstä vastaavan koordinaattorin tarve. Koordinaattorin roolissa tärkeää on ”pitää lankoja käsissä”, mikä käytännössä tarkoittaa ennen kaikkea viestinnästä vastaamista kehittämisen eri vaiheissa.
– Koordinaattori voi olla kunnan toimihenkilö, jonka tehtävänkuvaan ruokaan liittyvien palvelujen kehittämisyhteistyön koordinointi sopii, järjestötoimija, alueen aktiivinen ikäihminen tai monitoimijainen työryhmä, Tuikkanen kertoo.
Lisätietoja:
Riitta Tuikkanen, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, riitta.tuikkanen@xamk.fi 040 77 23385
Teija Rautiainen, tutkimusryhmäpäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, teija.rautiainen@xamk.fi, 040 087 2759
https://www.xamk.fi/yhteisollinen-ruokahetki-yllapitaa-vireytta/