Suomessa syntyy vuosittain jätevettä lähes 500 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa noin 300 litraa jätevettä taajama-asukasta kohden vuorokaudessa. Kaikki jätevesiverkoston viemäriin laitettava aines päätyy lopulta jätevedenpuhdistamolle. Tämä kuormittaa sekä puhdistusprosessia että ympäristöä.
Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Osa ohjelmaa on kaupunkivesien hallinnan kehittäminen sekä siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö.
Jäteveden laatuun vaikuttavat viemäröintialueen päästölähteet. Asumisjätevesien lisäksi viemäreihin päätyy myös esimerkiksi teollisuusjätevesiä. Jätevesien haitta-aineiden määrä vaihtelee verkostoon kuuluvien kiinteistöjen toiminnoista riippuen.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopisto LUT selvittävät yhteisessä Vemo-hankkeessa Mikkelin kaupungin taajama-alueen jäteveden haitallisten aineiden päästölähteitä ja viemäriveden laatua. Lisäksi tarkastellaan jätevesille soveltuvien uusien, erillisten käsittelyprosessien vaikuttavuutta.
Ympäristön kannalta on tärkeää ottaa jäteveden haitta-aineet talteen puhdistuksen yhteydessä. Vaikka jätevedenpuhdistamojen poistoprosessit ovat kehittyneet, esimerkiksi mikromuovit ja lääkeainejäämät ovat aineita, joita on vaikea poistaa kokonaan. Siksi onkin tarpeellista estää haitta-aineiden pääsyä jätevesiin.
Osallistu kyselyyn ja vaikuta ohjeistuksen sisältöön – nyt on veden vuoro!
Hankkeessa kotitalouksille ja yrityksille laaditaan ohjeistus, jossa annetaan neuvoja haitta-aineiden käytön vähentämisestä ja viemäriverkostoon pääsyn ehkäisystä. Ohjeistuksessa kerrotaan eri haitta-aineita sisältävien aineiden oikeasta käsittelystä ja mahdollisista korvaavista tuotteista.
– Käyttäjien näkemykset ohjeistuksen sisällön painotuksesta ja esitystavasta ovat arvokkaita, jotta saamme tehtyä siitä käyttökelpoisen, painottaa projektipäällikkö Riina Tuominen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Ohjeistukseen voi vaikuttaa osallistumalla kaikille avoimeen kyselyyn osoitteessa bit.ly/vemokysely. Jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen on mahdollista, kun se tehdään yhteistyössä. Haitallisten aineiden vähentäminen niiden syntysijoilla edesauttaa myös jätevesien kustannustehokkaampaa käsittelyä. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa vesien hyvän laadun ylläpitoon. Tule mukaan – nyt on veden vuoro!
Lisätietoja:
- projektipäällikkö Riina Tuominen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 637 1482, tuominen@xamk.fi
- Vemo-hankkeen verkkosivut: xamk.fi/vemo
- Vesiensuojelun tehostamisohjelma: ym.fi/vedenvuoro / www.ym.fi/vattnenstur
Vemo – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla -hanketta (1.1.2020–30.6.2022) toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 280 000 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.