Uusi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa kehitetty menetelmä mahdollistaa rakennuslevyjen valmistamisen pellolla kasvatettavista raaka-aineista. Se tarjoaa vastuullisempia vaihtoehtoja rakentamiseen ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Pellolla kasvatettavista raaka-aineista voidaan valmistaa rakentamisessa käytettäviä levytuotteita. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) on kehitetty menetelmä, jolla voidaan valmistaa esimerkiksi öljyhampun korresta rakennuksen tuulensuojalevyksi sopivaa levyä.
Öljyhamppu tuottaa siementen lisäksi suuren määrän korsi- ja lehtimassaa, joka on yleensä jäänyt hyödyntämättä. Korren sisältämä kuitu mahdollistaa erittäin lujan levyrakenteen, jota voidaan käyttää rakentamisen lisäksi esimerkiksi kalusteiden materiaalina. Levyn valmistuksessa hyödynnetään sideaineena tärkkelystä, jota saadaan myös pellosta: perunasta tai ohrasta.
Tavoitteena rakennuslevyjen pilottituotanto
Suomi on yksi ensimmäisistä Euroopan maista, joka on tuomassa rakennusprojektin vähähiilisyyden yhdeksi ehdoksi rakennusluvan myöntämiselle. Rakennushankkeiden hiilijalanjälkeä ryhdytään tarkastelemaan osana rakennuslupaprosessia vuoden 2025 alussa.
Pellolta saataviin raaka-aineisiin perustuvilla rakennustuotteilla haetaan ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää puurakentamisen hiilijalanjälkeä. Valmistuksessa ei käytetä fossiilisia raaka-aineita. Materiaali on täysin biohajoava ja voidaan kierrättää kompostoimalla.
Kehitystyö on alussa, mutta tulokset ovat erittäin lupaavia. Koeympäristössä toteutettu valmistusprosessi perustuu tunnettuihin teknologioihin ja voidaan skaalata teolliseksi toiminnaksi. – Tavoitteena on ollut mahdollisimman yksinkertainen ja suoraviivainen pellosta seinälle -prosessi, jossa voidaan hyödyntää olemassa olevia maatalouden tuotanto- ja korjuumenetelmiä sekä levytuotteiden valmistuksesta tuttuja koneita ja laitteita, kehittämisprosessia vetävä projektipäällikkö Matti Kilpiäinen Xamkista kertoo.
Rakennuslevyn kehittämistyötä tehdään Xamkin omassa Mikpolis-tutkimusyksikössä, jossa puu- ja materiaalitekniikan osaamista sovelletaan uuden innovaation kehittämisessä. Seuraavaksi kehitystyötä jatketaan materiaalin ominaisuuksien testaamisella.
– Meneillään olevien olosuhdetestien ja mekaanisten testien jälkeen tiedetään, kestääkö materiaali vaihtelevia kosteus- ja lämpötilaolosuhteita, ja millaisia ovat sen mekaaniset ominaisuudet, tutkimusinsinööri Hannu Turunen sanoo.Rakennuslevyn rakennusfysikaalisia ominaisuuksia testataan Tampereen yliopistossa. Raaka-aineen korjuuseen liittyvää kehittämistyötä tehdään ProAgrian asiantuntijoiden kanssa.
Pilottituotantoon etsitään viljelijöitä
Öljyhampun korsi korjataan keväällä, jolloin se on riittävän kuivaa varastoitavaksi.- Käymme parhaillaan neuvotteluja viljelijöiden kanssa öljyhampun kevätkorjuun pilotoimiseksi ensi keväänä, Kilpiäinen kertoo. – Korjattua satoa on tarkoitus hyödyntää rakennuslevyjen pilottituotannossa, jossa testataan yhden neliömetrin kokoisten levyjen valmistusta sarjatuotantona. Pilottituotannosta syntyviä levyjä asennetaan Savonlinnassa sijaitseviin Xamkin koerakennuksiin.
Innovaation kaupallistamiseksi etsitään yhteistyökumppaneita maataloudesta ja rakennusteollisuudesta. Raaka-aineen tuotanto täytyy tapahtua suhteellisen lähellä tuotantolaitosta, jotta kuljetuskustannukset eivät kasva liian suureksi. – Olisi hienoa, jos tuotantokeskittymä syntyisi tänne itäiseen Suomeen ja alueen resursseja voitaisiin hyödyntää rakennuslevyn teollisessa valmistuksessa, Kilpiäinen sanoo.
Xamkin rakennuslevyinnovaatio on esillä Koneagria-messujen Innovaatiotorilla (C101) 12.-14.10. sekä Tampereen yliopiston Rakennusfysiikka-seminaarissa 24.-26.10.
Xamkin, Tampereen yliopiston ja ProAgrian BIOSIVU – öljyhampun sivuvirroista tuotteita vähähiiliseen rakentamiseen -hankkeessa kehitetään luonnonmukaisiin raaka-aineisiin perustuvia vähähiilisen rakentamisen ratkaisuja. BIOSIVU-innovaatioryhmään osallistuvat yritykset: Transfarm Oy, Hemka Oy, Suomen Hampputuotteet Oy, Kivelä Group Oy, Puutaito Oy, Saimaan seudun erikoisrakentajat Oy.
Lisätietoa: Projektipäällikkö Matti Kilpiäinen, etunimi.sukunimi@xamk.fi, p. 0503417679
https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/biosivu-oljyhampun-sivuvirroista-tuotteita-vahahiiliseen-rakentamiseen/