Maatiloilla voidaan tulevaisuudessa viljellä rakennustuotteiden raaka-aineita. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) ryhtyy kehittämään maatalouden sivuvirtoihin perustuvia vähähiilisiä rakennustuotteita yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Pro Agrian kanssa.
Maatalouden resurssien nykyistä laajempi hyödyntäminen voi olla ratkaisu, kun rakennusteollisuus hakee uusia vähähiilisiä rakennustuotteita. Koko peltokasvuston hyödyntäminen lisää viljelyn kannattavuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä.
– Keski-Euroopassa erilaiset kasvi- ja savipohjaiset rakennusmateriaalit ovat yleisiä ja niitä käytetään erityisesti pientalorakentamisessa. Suomeen ilmiö on tulossa ja kiinnostus luonnonmukaisiin materiaaleihin on kasvamassa, Tampereen yliopiston rakennustekniikan tutkija Mikael Westermarck kertoo.
Yksi kiinnostavista peltokasveista on öljyhamppu. Sen kasvatus tuottaa elintarvikkeena käytettävän siemensadon lisäksi runsaasti korsi- ja lehtikasvustoa, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä aktiivisesti. Jopa kaksimetriseksi kasvava korsi sisältää runsaasti kuitua, jota voidaan käyttää esimerkiksi biokomposiitin raaka-aineena auto- ja rakennusteollisuudessa.
Tavoitteena on mahdollisimman yksinkertainen ja kustannustehokas prosessi, jossa koko korsimassa hyödynnetään rakennuslevyn raaka-aineena.
– Ideana on, että voitaisiin mahdollisimman pitkälle nykyisillä maatalouden menetelmillä saada korsimassa talteen ja jalostettavaksi – pienet kustannukset tarkoittavat myös pientä hiilijalanjälkeä, hankkeen projektipäällikkö Matti Kilpiäinen Xamkista muistuttaa.
Rakennuslevyjen kehittämisessä hyödynnetään Xamkin puu- ja materiaalitekniikan osaamista, Tampereen yliopiston rakennusfysiikan osaamista sekä Pro Agrian maatalousosaamista. Lisäksi hankkeeseen osallistuu joukko öljyhampun viljelyyn ja puurakentamiseen erikoistuneita yrityksiä.
– Erityisesti puurakentamisen kannalta uudet ympäristöystävällisemmät, puurakennetta tiivistävät ja palolta suojaavat levymateriaalit ovat kiinnostavia tulevaisuuden innovaatioita, joiden avulla voidaan vähentää puurakentamisen hiilijalanjälkeä ja lisätä kilpailukykyä, hankkeessa mukana olevan Puutaito Oy:n tuotepäällikkö Tero Tirronen sanoo.
Suomi on yksi ensimmäisistä Euroopan maista, joka on tuomassa rakennusprojektin vähähiilisyyden yhdeksi ehdoksi rakennusluvan myöntämiselle. Rakennushankkeiden hiilijalanjälkeä ryhdytään tarkastelemaan osana rakennuslupaprosessia vuoden 2025 alussa.
Xamkin, Tampereen Yliopiston ja Pro Agrian BIOSIVU -öljyhampun sivuvirroista tuotteita vähähiiliseen rakentamiseen -hankesuunnitelma on valtakunnallisesti yksi kolmesta hankkeesta, jotka on valittu maaseudun innovaatioryhmä hankkeeksi eli EIP-hankkeeksi. Kansallinen hakukierros järjestettiin elo-lokakuussa 2022. Hakukierroksen teemana oli huoltovarmuus ja omavaraisuus alkutuotannossa (Kolme uutta maaseudun innovaatioryhmien hanketta valittu | Maaseutu.fi)
BIOSIVU-innovaatioryhmään osallistuvat yritykset: Transfarm Oy, Hemka Oy, Suomen Hampputuotteet Oy, Kivelä Group Oy, Puutaito Oy, Saimaan seudun erikoisrakentajat Oy.
Lisätietoa: Projektipäällikkö Matti Kilpiäinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@xamk.fi, p. 0503417679
Kuvateksti: Öljyhamppu on yksi niistä peltokasveista, jota voidaan käyttää raaka-aineena rakennusteollisuudessa. Sen pitkä korsi sisältää runsaasti kuitua.
Kuva: Transfarm Oy/Jyrki Leppälä