Mikkelissä on vuodesta 2020 alkaen toteutettu RAPURC – Rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantaminen toimintamallien ja tiedonsiirron kehittämisen avulla -hanketta. Hanke päättyy syyskuussa. Hankkeessa on tehty uusia avauksia kiertotalousliiketoiminnan mahdollistamiseksi ja edistämiseksi rakennusalalla. Alan toimijat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia omissa toimissaan.
RAPURC-hankkeen ehkä merkittävin ja konkreettisin edistysaskel on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ideoima ja yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa tuottama digitaalinen purkukartoitussovellus. Sen avulla voidaan kerätä tietoa purettavan tai saneerattavan rakennuksen uudelleenkäyttökelpoisista purkutuotteista sekä muista purkujätteistä.
Sovelluksen avulla voidaan merkittävästi parantaa rakennetun ympäristön digitalisaatiota etenkin, kun siitä voidaan rakentaa liittymiä muihin digitaalisiin alustoihin kuten esimerkiksi www.kiertoon.fi -kauppapaikkaan.
Hankkeen saavutuksia on myös laaja selvitys siitä, kuinka pelkästä purkukartoituksesta voidaan päästä todelliseen purkamisen kiertotalouteen. Purkukartoituksen teettäminen on edellytys esimerkiksi ARA:n purkuavustuksen saamiselle, mutta sen laadusta ei ole esitetty vaatimuksia.
– Selvityksen mukaan jakamalla purkukartoitus pienempiin osiin, ja käyttämällä purkukartoitusta rohkeammin purku-urakoita kilpailutettaessa, voidaan edistää purkumateriaalien uudelleenkäyttöä, kertoo kehityspäällikkö Kimmo Haapea Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.
Hankkeen aikana tutkittiin rakennusmateriaaleissa olevia haitallisia aineita kahdessa purkukohteessa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat POP-yhdisteet, joita on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosikymmeniä. Esimerkiksi bromattuja palonestoaineita (PBDE) on käytetty parantamaan helposti syttyvien muovien paloturvallisuutta. POP-yhdisteet voivat estää kokonaan purkumateriaalin uudelleenkäytön tai hyödyntämisen materiaalina.
RAPURC-hankkeessa havaittiin POP-yhdistettä (SCCP) kerrostalon betonielementtien saumausmassasta. Myös työmaavesiä monitoroitiin yhden purkuprosessin ajan. Työmaan suunnalta ohjautuva hulevesi oli koko purkuprosessin ajan hyvälaatuista eivätkä purkutyöt näyttäneet heikentävän sen laatua. Purku-urakoitsijan asettamat suodattimet hulevesikaivoihin todennäköisesti estivät haitallisten aineiden kulkeutumisen huleveden mukana purkuojaan.
RAPURC-hankkeen tuloksia esiteltiin päätöstilaisuudessa 15.9.2023.
Lisätietoja:
Kimmo Haapea, kehityspäällikkö, projektipäällikkö, RAPURC-hanke, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi, 0440 361 613
Kai Möller, projektipäällikkö, RAPURC-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, kai.moller@xamk.fi, 050 517 1631