Tammikuussa julkaistun sairaalatyöryhmän raportin esitykset vaikuttaisivat laajasti myös sote-alan koulutukseen ja työvoiman saantiin. Maakunnan väestön palvelut supistuisivat, mutta vaikutukset heijastuisivat toteutuessaan laajasti myös Etelä-Savon alueen koulutuksen järjestämiseen ja sitä kautta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuteen tulevaisuudessa.
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedu pitävät virkamiestyöryhmän esityksiä sairaalaverkon uudistamiseksi mahdottomina toteuttaa.
Esityksen mukaan Savonlinnan keskussairaalan palveluja ajettaisiin alas siten, että ympärivuorokautiset päivystyspalvelut lakkaisivat vuodesta 2026 alkaen ja operatiivinen toiminta sekä tehovalvonta vuodesta 2028 alkaen. Savonlinnaan jäisi sote-keskus ja yleislääketieteen ja geriatrian vuodeosastoja sekä rajoitetusti polikliinista toimintaa ja anestesiaa vaativia kevyttoimenpiteitä. Mikkelin keskussairaala muuttuisi esityksen mukaan vuodesta 2028 alkaen ns. akuuttisairaalaksi, joka ei enää mahdollistaisi maakuntakeskuksessa mm. synnytysten, päivystysleikkaustoiminnan ja tehohoidon järjestämistä.
Esityksen toimeenpanolla olisi merkittävät seuraukset myös toisen asteen ammatilliseen koulutukseen Savonlinnassa ja Mikkelissä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lähihoitajakoulutuksesta sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala tulisi supistumaan ja perustason ensihoito mahdollisesti loppumaan molemmilla paikkakunnilla työssäoppimispaikkojen puutteessa. Etelä-Savon Koulutus Oy:n (Esedu) ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymän (Samiedu) toimintaan nämä suunnitellut supistukset vaikuttaisivat suuresti.
Sairaanhoitajakoulutukseen liittyvät myös alan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (yamk). Sairaanhoitajakoulutuksen muuttunut tilanne ja mahdollinen lakkaaminen vaikuttaisivat yamk-koulutukseen siten, ettei koulutukseen enää hakeuduttaisi amk-tutkinnon puuttumisen vuoksi. Sairaanhoitajakoulutuksen mahdollinen päättyminen Savonlinnassa ja Mikkelissä heikentäisi myös hakeutumista sosionomi amk-koulutukseen Mikkelissä ja Savonlinnassa sekä fysioterapeutti amk- ja jalkaterapeutti amk-koulutuksiin Savonlinnassa.
Esityksen toimeenpanolla olisi merkittävät seuraukset myös toisen asteen ammatilliseen koulutukseen Savonlinnassa ja Mikkelissä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lähihoitajakoulutuksesta sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala supistumaan ja perustason ensihoito mahdollisesti loppumaan molemmilla paikkakunnilla harjoittelupaikkojen puutteessa. Etelä-Savon Koulutus Oy:n (Esedu) ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymän (Samiedu) toimintaan nämä suunnitellut supistukset vaikuttaisivat suuresti.
Sairaalatyöryhmä perustelee esityksiään henkilöstöpulalla. Tosiasiassa esitys aiheuttaa lisääntyvää henkilöstöpulaa Itä-Suomessa. Etelä-Savossa hoitohenkilöstön työvoimapula lisääntyisi sairaalapalvelujen lisäksi myös niillä palvelualueilla, joita sairaalatyöryhmän esitys ei koske kuten ikääntyneiden palveluissa, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa sekä myös sote-keskuspalveluissa.
Työvoimapula lisääntyisi sote-koulutuksen alasajon myötä ja siksi, että keskussairaaloita koskevat muutokset (sote-keskus ja perustason osastot Savonlinnassa sekä akuuttisairaala Mikkelissä) heikentäisivät henkilöstön pitovoimaa ja vetovoimaa. Mahdolliset ratkaisut heikentävät myös koulutusten vetovoimaa. Näin tapahtuu jo ennen kuin työryhmän mahdolliset päätökset astuvat voimaan.
Etelä-Savossa ja hyvinvointialueiden Itä-Suomen yhteistoiminta-alueella on tehty poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa veto- ja pitovoiman lisäämiseksi sote-alalla muun muassa kehittämiskohteiden määrittelyissä ja kehittämishankkeiden suunnittelussa. Yhteistyössä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kanssa on alueelle saatu useita hankkeita, jotka osaltaan vastaavat edellä mainittuihin haasteisiin, kuten sote-alan henkilöstön saatavuuteen ja alan imagoon.
Etelä-Savossa on käynnistynyt muun muassa lokakuussa 2023 Euroopan unionin osarahoittama Veto- ja pitovoimaa sotealalle osaamisen ennakoinnilla ja kehittämisellä -hanke. Hankkeessa tarkastellaan sote-alan henkilöstön riittävyys- ja osaamistarpeita ja vastataan niihin kohtaantoa parantamalla. Sote-alan veto- ja pitovoimaa lisätään muun muassa kehitettävien työelämälähtöisten koulutus- ja urapolkujen avulla. Systemaattisuutta ja yhteistyötä lisätään osaamistarpeiden ennakoinnissa ja tiedon hyödyntämisessä.
Valitettavasti hyvätkään keinot eivät auta, jos suunnitellut rakenteelliset ratkaisut vievät pohjan tältä kehittämistyöltä. Sairaalaraporttia ei pidä ottaa sote-rakenteiden jatkokehittelyn pohjaksi, sillä se vaikeuttaa alan koulutusta ja sitä myötä työvoiman saantia Etelä-Savoon.
Rehtori Heikki Saastamoinen (Xamk), toimitusjohtaja Arja Flinkman (Esedu), kuntayhtymän johtaja Jukka Mustonen (Samiedu), johtajaylihoitaja Pirjo Syväoja (Eloisa), hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä (Eloisa)