Kuntoutujien mielestä kuntoutus tukee työkykyä, mutta se tulisi nivoa työelämään nykyistä kiinteämmin.
Kelan tules-kuntoutuskurssit lisäävät fyysistä aktiivisuutta, tukevat monipuolista harjoittelua ja tarjoavat vertaistukea, osoittaa tuore tutkimus. Kuntoutus auttaa hallitsemaan kipua arkielämässä sekä parantaa kuntoutujien kokemaa työkykyä.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet aiheuttivat vuonna 2016 sairausryhmistä eniten sairauspoissaoloja, ja ne ovat toiseksi yleisin syy Kelan kuntoutukseen hakeutumiseen.
– Erityistä huomiota on tarpeen kiinnittää kuntoutujan toimijuuden vahvistamiseen ja tavoitteiden rooliin kuntoutusprosessissa. On tärkeää, että kuntoutuksen vaikutukset siirtyvät arkeen ja erityisesti työelämään. Lisäksi moniammatillisuutta voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin, sanoo tutkimuspäällikkö Riitta Seppänen-Järvelä Kelasta.
Sekä avo- että laitosmuotoista tules-kuntoutusta tarvitaan
Kela valvoo kuntoutuksen laatua palvelukuvauksilla, joissa määritellään Kelan kuntoutuksen laatuvaatimukset. Palvelukuvaukset sitovat palveluntuottajaa.
Tules-kuntoutusta ohjaavat palvelukuvaukset antavat tutkimuksen mukaan hyvät lähtökohdat asiakaslähtöisen ja arkeen nivoutuvan kuntoutuksen toteuttamiseen. Vastaisuudessa palvelukuvauksia tulee kehittää niin, että ne mahdollistavat kunkin kuntoutujan yksilöllisen kuntoutusprosessin toteuttamisen joustavasti.
– Avomuotoinen tules-kuntoutus on tervetullut vaihtoehto jo pitkään toteutetun laitosmuotoisen tules-kuntoutuksen rinnalle. Kummallekin on tarvetta, jotta voidaan vastata kuntoutujien erilaisten elämäntilanteiden mukanaan tuomiin tarpeisiin, sanoo tutkija Tuija Heiskanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Motivaatio säilyy, kun kuntoutus vastaa omia tavoitteita
Kuntoutuksen vaikutukset tehostuvat, kun kuntoutujan oma tavoite elää mukana koko kuntoutusprosessin ajan. Kuntoutujan omien tavoitteiden asettaminen tulee tehdä huolella ja kannustaa kuntoutujaa asettamaan sellaisia tavoitteita, jotka tukevat hänen arkeaan niin kotielämässä kuin myös työssä.
– Kuntoutujan oman tavoitteen mukaiset harjoitukset vahvistavat harjoittelun siirtymistä elämäntavaksi. Kuntoutusammattilaisten asiantunteva ohjaus ja yhteydenpito myös kuntoutusjaksojen välillä auttaa motivaation ylläpysymisessä, sanoo tutkimuspäällikkö Maarit Karhula Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Työelämäyhteyden varmistaminen tärkeää
Kuntoutujat toivat haastatteluissa esille, että parhaimmillaan tules-kuntoutus tuki työkykyä ja työssäjaksamista sekä vähensi sairauspoissaoloja.
Kuitenkin kuntoutus tulisi nivoa läheisimmin työelämään esimerkiksi rohkaisemalla kuntoutujia asettamaan työkykyyn ja työelämään liittyviä tavoitteita ja tukemalla tavoitteiden saavuttamista. Asiakaslähtöinen ja arkeen nivoutuva kuntoutumisprosessi toteutuu kuntoutujan ja moniammatillisen ryhmän yhteistyönä.
Tutkimus toteutettiin vuosina 2016–2018. Monimenetelmällisen tutkimuksen aineistoina olivat kuntoutujille ja palveluntuottajille suunnatut kyselyt, kuntoutujien ja palveluntuottajien ryhmähaastattelut sekä kuntoutujien Omat tavoitteeni -lomakkeet. Kuntoutujien kyselyyn vastasi 1 839 kuntoutujaa ja palveluntuottajien kyselyyn 26 palveluntuottajaa.
Hyvän tules-kuntoutuksen elementit videolla:
Julkaisu: