Särkikaloja hyödynnetään elintarvikkeina vielä verrattain vähän, vaikka kotimaisen kalan pyytämisellä on monia ekologisia ja aluetaloudellisia hyötyjä. Särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja.
Elintarvikejalostuksen ongelma on ollut tarvittavan särkikalan tasainen ja riittävä saatavuus sekä jalostustoiminnan kannattavuus.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Sitra ovat yhdessä tarttuneet haasteeseen, ja aikovat kasvattaa kotimaisen särkikalan kannattavuutta uuden kiertotalouden mukaisen kalatalokonseptin avulla.
”Järviemme kuntoa ja kalakantojen rakennetta on parannettu hoitokalastuksella aina 80-luvun alusta lähtien. Järvemme rehevöityvät ja pyytämällä särkikaloja vesistöistämme poistuu ravinteita, erityisesti fosforia. Vasta nyt olemme heränneet siihen, että voimme hyödyntää kotimaista kalaa entistä laajemmin myös ruuanvalmistuksessa, elintarviketeollisuudessa ja kotimaisessa rehuteollisuudessa”, painottaa Sitran kiertotalousasiantuntija Merja Rehn.
Nostetta särkikaloista -hankkeessa haetaan ratkaisuja kalantuotannon keskeisiin ongelmakohtiin: kalojen saatavuuteen, logistiikkaan ja käsittelyprosessiin. Tavoitteena on tuoda kotimainen särkikala kuluttajien lautaselle lisäämällä särkikalamassan saatavuutta tuottajille ja hyödyntämällä kalajakeet eviä myöten esimerkiksi rehuna tai lisäarvotuotteina.
”Särkikalojen, särkien, lahnojen ja säyneiden, perkaaminen on pitkälti käsityötä, mikä nostaa lopputuotteen hintaa. Ja onhan se hankalaa, jos keväällä tulee muutaman viikon aikana kymmeniä tuhansia kiloja kalaa käsittelyyn ja toisaalta pieniä sivusaaliita ei kannata kuljettaa jalostajalle”, kertoo aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä.
”Hankkeen aikana pyritään luomaan edellytykset ja etsimään ratkaisuja kiertotalouden mukaiselle kalatalokonseptille, jossa särkikalojen laadunvarmistus on kunnossa, käsittelyprosessia on automatisoitu, logistiset ratkaisut mahdollistavat pienten ja suurten kalansaaliiden kannattavan kuljettamisen sekä kuljetuksiin ja tuotantoprosessin suunnitteluun liittyvä saalistieto välittyy digitaalisesti”, toteaa tutkimuspäällikkö Teija Rautiainen Xamkista. Konsepti suunnitellaan ja pilotoidaan ensin Itä-Suomessa, minkä jälkeen se on tarkoitus viedä muualle Suomeen.
Hankkeen toteuttaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) ja Sitra on käynnistänyt hankkeen sekä rahoittaa sitä. Hankkeen valmistelussa ja sen toteutuksen ohjaamisessa keskeisessä roolissa on Itä-Suomen kalatalousryhmä.
Hanke on osa Sitran julkaiseman kiertotalouden kansallisen tiekartan pilottia Kotimainen kala ja kalateollisuus kilpailukykyisen kiertotalouden tukijalaksi. Pilottiin kuuluvien hankkeiden avulla pyritään kannustamaan ravinteiden kierrättämistä merestä ja vesistöistä maalle särkikalojen kohdennetulla kalastuksella.
Lisätietoja:
Teija Rautiainen, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, teija.rautiainen(at)xamk.fi , +358 400 872 759
Merja Rehn, asiantuntija, Sitra, merja.rehn(at)sitra.fi, +358 (294) 618 428