Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikön Sirkka Komulaisen esitys äänestettiin yhdeksi parhaista Lissabonin kansainvälisessä konferenssissa kesäkuussa.
Kuudetta kertaa järjestetty, kansainvälinen maahanmuuton eri osa-alueisiin fokusoitunut moniammatillinen Migration Conference järjestettiin 26.-28.6.2018. Konferenssissa oli mukana akateemisia ja käytännön asiantuntijoita, opiskelijoita ja viranomaisia eri maista.
Konferenssin teemoina olivat muuttoliike, maahanmuuttajaväestöt, diasporat, maahanmuuttopolitiikka, kantaväestö ja liikkuvuus. Suuressa konferenssissa oli yli 150 työryhmää ja useita tunnettuja key note -puhujia. Lisätietoa konferenssista: https://www.migrationconference.net/
Kestävän hyvinvoinnin vahvuusalalla työskentelevän Sirkka Komulaisen paperi äänestettiin toisen paperin ohella parhaimmaksi Best paper prizes in conceptual models -teemassa.
Esityksessä käsiteltiin kosmopolitanismia konseptina. Esitys oli nimeltään “Cosmopolitanism as a value base for glocal immigrant integration practice?”
-Tiivistettynä Lissabonin esityksen sanoma on se, että sekä tieteellinen maahanmuuttotutkimus että käytännön interventiot ja keskustelut maahanmuutosta voisivat tätä nykyä olla rohkeammin poliittisia. Tämä mielestäni koskee koko Eurooppaa, Komulainen summaa.
– Esitin pohdittavaksi suosituksia korkeakouluille sekä opetukseen että TKI-työhön siitä, miten voisimme olla rohkeammin sosiaalipoliittisia ja lisätä vaikuttavuutta.
Sirkka Komulainen kiteyttää suosituksensa muutamaan tärkeään viestiin ammattilaisille:
– Rasisminvastaista työtä on hyvä tehdä näkyvämmäksi ja viestiä siitä jatkuvasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, sekä tehdä viestintää rakentavasti. Pyri yleisesti kulttuuritietouden lisäämiseen kotikentällä. Tämä tarkoittaa sitä, että ei tarvitse lähteä ulkomaille ollakseen kulttuuritietoinen. Erilaista liikkuvuutta on ollut aina ja sama ihminen voi olla sekä johonkin maahan juurtunut että ns. kosmopoliitti. Kulttuurienvälisiä komepetensseja ja moninaisuus-asioita voi harjoitella jo pienten lasten ja nuorten kanssa, esimerkiksi medianlukutaitoja opettelemalla sekä aidoilla kohtaamisilla esimerkiksi vähemmistöryhmien kanssa.
Lisäksi loppuun muutama huomio korkeakouluille: – Korkeakoulujen opetussisällöissä olisi hyvä olla maailman konfliktien tuntemuksen sekä kansalaisuuden ja poliittisten järjestelmien tuntemuksen kaltaisia teemoja. Suomessa esimerkiksi olisi hyvä tuntea enemmän EU-poliittista päätöksentekojärjestelmää. Voisimme korkeakouluissa myös tehdä enemmän päätöksentekoa tukevaa tutkimusta.
Teemaan liittyvä suomenkielinen artikkeli löytyy Xamkin Kestävän Hyvinvoinnin painoalajulkaisusta ”Kestävää Hyvinvointia Kehittämässä 2017”: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/140311/URNISBN9789523440593.pdf?sequence=1
Lisätiedot:
Tutkimuspäällikkö Sirkka Komulainen
Puh. 044 7028741, sirkka.komulainen@xamk.fi