Millaista on yhteisöllisyys ja miten toteutuu nuorten osallisuus suurissa lukioissa? Suomessa oli 16 vähintään 1000 oppilaan ja 71 yli 500–999 opiskelijan lukiota vuonna 2021 (Tilastokeskus 2022). Myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian lukioissa opiskelee yhteensä yli 2600 lukiolaista.
Miten osallistetaan nuoria isoissa lukioissa?
Moni nuori säikähtää isoja opiskelijamassoja. Pelätään osallistua koulun aktiviteetteihin ja päätöksentekoon – huolettaa somessa arvostelluksi joutuminen. Spontaania keskustelua ei enää käydä oppitunneilla. Myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradialla havaittiin tämä, kun kaksi noin kuudensadan opiskelijan lukiota yhdistyivät. Alkoi pohdinta siitä, miten saadaan lukiolaiset osallistumaan ja taataan turvalliset tilanteet, joissa ei tule negatiivista julkisuutta vertaisten edessä. Kuinka vahvistaa nuorten ääntä päätöksenteossa? Löydettiin toimiva ratkaisu: nuorten edustajistot, jotka aloittivat toimintansa Schildtin ja Lyseon lukioissa vuonna 2021.
Nuoska haastatteli edustajistoja ohjaavia opettajia: Schildtin lukiolta Leena Nummilaa ja Lyseon lukiolta Veera Niemistä ja Elina Kalliota. Blogikirjoitus perustuu haastatteluihin.
Opiskelijoiden ”eduskunta” opiskelijakunnan hallituksen rinnalle
Isoissa lukioissa opiskelijakunnan hallitukset eivät edusta monimuotoista opiskelijakuntaa kattavasti. Siksi perustettiin opiskelijakunnan hallituksen rinnalle ”eduskunta”. Schildtin lukiossa nuoret halusivat keskustella ja ottaa kantaa. Edustajisto toimii keskustelufoorumina. Lyseon lukiossa edustajisto toimii opiskelijoiden edunvalvojana ja äänenä koulun hallinnolle.
Lukioiden johto ja opettajat osallistuvat edustajistojen toimintaan
Rehtorit osallistuvat edustajiston kokouksiin. Opettajat ja rehtorit vievät ajankohtaisia asioita edustajiston käsiteltäviksi ja huomioivat nuorten mielipiteet päätöksenteossaan. Rehtorit kertovat jälkeenpäin edustajistoille, mitä käsitellyille asioille on tapahtunut ja kuinka nuorten mielipiteet ovat vaikuttaneet päätöksiin. Myös opettajia tavataan keskustelutilaisuuksissa: mitkä asiat ovat hyvin, mitkä häiritsevät, mihin kaivataan muutosta.
Edustajisto yhteisöllisyyttä ja osallisuutta mahdollistavana rakenteena
Isoissa lukioissa on havaittu, että toiminnan juurruttaminen edellyttää sen viemistä rakenteisiin. Muutoin on ylivoimaista saada nuoria mukaan. Nuorten osallisuuden edistäminen on aloitettava vanhoja rakenteita mylläämällä ja luomalla uusia. Uudet toiminnalliset rakenteet mahdollistavat toiminnan ja päätöksenteon kautta nuorten osallisuuden. Edustajiston eli ”lukiolaisten eduskunnan” idea toimii näin. Malli soveltuu parhaiten suuriin lukioihin.
Nuorisotyö mukana edustajistojen toiminnassa
Vapaaehtoisuus ja nuorten osallisuuden edistäminen kuuluvat olennaisesti nuorisotyöhön. Gradian lukioilla työskenteli haastatteluhetkellä kaksi nuorisotyötä tekevää yhteisöpedagogia. Myös he ovat olleet mukana edustajistojen toiminnassa. Nuorisotyön mukanaolo helpotti muiden työtaakkaa.
Edustajia lähes joka ryhmästä
Nuorille inhimillisen ja käsitettävän kokoinen perusyksikkö – luokkahuoneellinen opiskelijoita – valitsee edustajansa, joiden kautta viedään asioita edustajistossa käsiteltäviksi. Schildtin lukion 15:stä opiskeluryhmästä valitaan kustakin kaksi henkeä edustajistoon. Ryhmänohjaaja päättää, miten valinta suoritetaan. Toisissa ryhmissä äänestetään, toisissa ilmoittaudutaan vapaaehtoisiksi. Lyseon lukiossa mukaan otetaan vain vapaaehtoiset, vaikkei kaikista ryhmistä löytyisi halukkaita. Edustajistoon on ollut helpompaa rekrytoida jäseniä kuin opiskelijakunnan hallitukseen. Nuoret ovat kertoneet kokevansa edustajistossa työskentelyn rennommaksi kuin hallitustyöskentelyn.
Edustajistoja kuultu ennen tärkeitä päätöksiä
Schildtin lukiolla edustajistoa on kuultu ennen rahankäytöstä päättämistä. Rehtorit ovat kertoneet budjetoinnin logiikasta, minkä jälkeen nuoret ovat äänestäneet, haluavatko pienemmät opiskeluryhmät vai enemmän valinnaisuutta kursseihin. Rehtorit vastaavat nuorten kysymyksiin ja ovat itsekin järjestäneet edustajistolle kyselyitä päätettävistä asioista. Lyseon lukiolla edustajisto on päättänyt opiskelijakunnan isoimmista rahallisista hankinnoista hallituksen myötävaikutuksella.
Lukioiden edustajistot ovat kertoneet näkemyksistään Gradian ylimmälle johdolle. Lyseon lukiolla edustajiston kädenjälki näkyi koulun synttärijuhlissa ja päivän työpajoissa. Lyseon lukiolla muutettiin edustajiston vaikuttamana kiertotuntikaaviota. Edustajistossa nuoret oppivat tekemään kirjelmiä saaden mallin vaikuttamistyöstä. Edustajisto vie asioita opiskeluhuoltoryhmän käsiteltäväksi. Lyseon lukiolla edustajisto on tuonut esiin huolta kasvisruuan laadusta ja netissä ilmenneestä syrjivästä kohtelusta, jolloin niihin on voitu puuttua saman tien.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue seuraavaksi edustajistoa ohjaavien opettajien TOP10-vinkit toiminnan käynnistämiseen.
Edustajistotoiminnan TOP10-vinkit
- Kutsu nuoria mukaan henkilökohtaisesti. Julisteet ja Wilma-viestit eivät toimi.
- Edustajia kannattaa valita joka ryhmästä esimerkiksi äänestämällä.
- Anna nuorille mahdollisuus osallistua pareittain ja kaverin kanssa.
- Kerro ajoissa, mistä edustajistossa on kyse.
- Korosta, että toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja että he voivat olla mukana sen verran kuin haluavat ja ehtivät.
- Opinnollista edustajistotoiminta esimerkiksi projektiopintoihin tai vapaasti valittaviin kursseihin.
- Tee kokouksista mukavia: mehua ja välipalaa, rento fiilis.
- Jos mahdollista, tee yhteistyötä nuorisotyön kanssa edustajiston kokoamisessa, kouluttamisessa ja ohjaamisessa. Tsekkaa vinkit nuorisotyön mukaan saamiseksi täältä: https://www.xamk.fi/wp-content/uploads/2022/08/lukionuorisoyo_nuoska_esite_230822.pdf.
- Huolehdi, että nuoret kokevat tulevansa kuulluksi, pääsevät vaikuttamaan ja ovat arvostettuja.
- Sitouta rehtori kaikkiin kokouksiin ja kerro toiminnasta säännöllisesti koulun kokouksissa.
Sanna-Mari Pöyry
TKI-asiantuntija, Nuoska, Juvenia
Yläkuva:
Veera Niminen, Edustajisto keskustelemassa Gradian koulutuskuntayhtymän hallituksen kanssa 8.11.2022
Lähde:
Tilastokeskus 2022. Koulutukset ja oppilaitokset opiskelijamäärän mukaan. Saatavissa: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kjarj/statfin_kjarj_pxt_125k.px/table/tableViewLayout1/ [viitattu 15.12.2022]
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.