Harjoitus on keino päästä lähimmäs todellista tilannetta. Siksi se on hyvä tilaisuus testata suunnitelmia, ennakko-oletuksia ja torjuntaosaamista. Huomioimalla muutaman seikan pidät myös muiden osallistujien motivaatiota yllä.
Yleensä öljyntorjuntaharjoituksen tarkoitus on joko testata torjuntavalmiutta tai vahvistaa ja ylläpitää torjuntaosaamista. Harjoitustavoitteet asetetaan tämän valitun tarkoituksen pohjalta. Harjoitustavoitteet taas määrittävät harjoituksen sisällön, ei toisinpäin.
Harjoitusohjelman tavoite on testata torjuntasuunnitelman eri osa-alueita. Harjoituksissa havaitut kehittämiskohteet viedään osaksi torjuntasuunnitelmaa ja testataan taas vuorollaan seuraavissa harjoituksissa, jolloin pidemmällä tähtäimellä luodaan käyttökelpoisiksi todettuja toimintamalleja.
Ei mitään hämyjä
Harjoituksen osallistujien tulee tietää, mitä heiltä harjoituksessa odotetaan ja mitä he voivat osallistumalla oppia. Harjoituksen onnistumista arvioitaessa suoritusta verrataan tavoitteisiin. Tavoitteet toimivat siis samalla arviointikriteereinä. Tavoitteiden toteutumisen arviointia helpottaa, jos ne on mahdollista ilmaista numeerisina, esimerkiksi aika- tai resurssimääräisinä tavoitteina.
Sanalliset kuvauksetkin ovat hyviä. Tavoitteena voi esimerkiksi olla ”omaksua kyky arvioida vahingon laajuus” ja ”kyky seurata vahinkoaineen kulkeutumista ja leviämistä”. Suuret kokonaisuudet, kuten ”puomitus” voi olla helpompi hahmottaa, ja myös arvioida tavoitteen saavuttamista, jos päätavoitteen jakaa alatavoitteisiin (käyttökohteeseen soveltuvan puomin valinta, tarvittavan puomimäärän arviointi, vahinkopaikalle siirto, selvitys, ankkurointi tms.). Kaksi tai kolme päätavoitetta harjoitusta kohti on hyvä, maksimina voidaan pitää viittä. Jaa harjoitustavoitteet osallistujille. Koko harjoitussuunnitelmaa kaikkine syötteineen ei kuitenkaan tarvitse, tai tavoitteesta riippuen edes tule, jakaa.
Harjoituksen onnistumista voidaan arvioida vain, jos sille on asetettu selvät, kaikkien ymmärtämät tavoitteet.
Anna mahdollisuus oppia
Virheet ovat erinomaisia oppimiskokemuksia. Siis ihan oikeasti. Ne yleensä paljastavat piileviä ja tiedostamattomia puutteita suunnittelussa, ohjeistuksessa tai viestinnässä. Koska kokemusta todellisista vakavista vahingoista ei juuri kenelläkään ole, olisi oikeastaan kummallista, jos virheitä ei sattuisi. Jos kaikki sujuu kuin lokin liito, herää kysymys, onko harjoitus riittävän realistinen vai juoksutetaanko toiminnot vain näytösmäisesti läpi?
Kannusta virheiden esiin nostamiseen – harjoituksen tavoite on kehittyminen, ei mahdollisimman hyvän vaikutelman luominen. On organisaation kypsyyden ja vahvuuden merkki, ettei se pelkää tehdä virheitä myöskään muiden silmien edessä tai koe tarvetta piilottaa niitä. Osallistujille on kuitenkin paljon mielekkäämpää, että uusia asioita harjoitellaan ensin omalla porukalla. Harjoituta uusia menetelmiä tai kalustoa ensin omina kokonaisuuksinaan ennen laajempaa harjoitusta.
Harjoituksen tavoite on kehittyminen, ei vaikutuksen tekeminen.
Tunnista mitä tiedät, ja erityisesti, mitä et tiedä. Öljyntorjuntaa ei useinkaan ole mahdollista harjoitella oikeilla vahinkoaineilla tai täydessä mittakaavassa koko operaation eri elementtejä yhteensovittaen. Yksittäisten osa-alueiden harjoittelu toisistaan erillisinä on usein kustannussyistä perusteltua, mutta voi jättää pimentoon sellaista, mikä todellisen vahinkohetken aikana osoittautuu ketjun heikoksi lenkiksi.
Älä huijaa tai oikaise
Harjoitukset rakennetaan usein vahinkoskenaarion pohjalle. Se onkin yleensä toimiva ratkaisu, etenkin jos skenaario on realistinen. Käytä siis aina kun mahdollista todenmukaista tietoa, kuten todennäköisiä vuotomääriä ja aineominaisuuksia, reaaliaikaisia säätietoja sekä todenmukaisia resursseja, kaluston käyttökuntoisuutta ja lähtövalmiutta. Houkutus oikaista, tai vaikka taikoa jostain lisää suorituskykyä, saattaa nousta suureksi, mutta kaikki torjuntarajoitteethan ovat joka tapauksessa edessä todellisessa vahinkotilanteessa, joten kohtaa ne silmästä silmään.
Harjoituksissa aikaa pelataan usein nopeutettuna. Se voi toisinaan johtaa siihen, että osa torjuntavaiheista sivuutetaan kevyesti tai että yhteinen pohdinta jää tekemättä. Käytä nopeita siirtymiä tai aikahyppyjä tarkoituksenmukaisesti, älä ratkaistaksesi jonkin kysymyksen tai haasteellisen vaiheen. Älä myöskään oikaise torjuntapäätöksiin liittyvissä seikoissa ja niiden kommunikoinnissa, sillä silloin osalla osallistujista on riski tippua kärryiltä.
Karttaharjoitus on osoittautunut mainioksi välineeksi erityisesti pelastustoiminnan johtamisen ja torjuntaoperaation kokonaishallinnan harjoittelussa. Realismin säilyttämiseksi karttaharjoituksessakin on tarpeen käyttää hyväksi kalustoharjoitusten kautta kerättyä tietoa esimerkiksi mobilisointiajoista, vaikka niitä ei orjallisesti noudatettaisikaan.
Osallista oikeat ihmiset
Aseta harjoitusrooleihin henkilöt, jotka toimisivat tehtävässä myös todellisessa vahinkotilanteessa. Näin harjoituksen hyödyt kohdentuvat oikein ja osallistujalla on riittävä osaaminen suoriutua tehtävästä. Sitoutuneessa organisaatiossa myöskään ylin johto ei luista harjoituksesta muihin kiireisiin vedoten, tai vältä osallistumista kasvojen menetyksen pelosta mahdollisten virheiden vuoksi. Kiire, toisin kuin mokaamisen vaara, saattaa olla todellista eli pidä huoli, ettei homma mene heidän osaltaan turhaksi patsasteluksi vaan että heidän osallistumisestaan on hyötyä sekä harjoitukselle että heille itselleen. Sama koskee tietysti kaikkia osallistujia, myös kutsuttuja asiantuntijoita.
Asiantuntijoiden ja yhteistoimintaviranomaisten osallistamisesta on suuri hyöty. On eroa jo sillä, vastaako yhteydenottoihin ”oikea” henkilö reagoiden juuri kyseisen organisaation toimintamallien mukaisesti vaiko oma työkaveri. Puhumattakaan siitä osaamisesta, joita heidän kauttaan välittyy.
Laajan osallistujajoukon osallistuminen on etätyövälineiden avulla melko vaivatonta. Pidä kuitenkin huoli, ettei välineiden, kuten videoneuvottelujärjestelmän tekninen käyttö, varasta huomiota tai syö kohtuuttomasti ajankäyttöä. Testaa järjestelmät ja yhteydet etukäteen. Älä myöskään unohda osallistujia oman onnensa nojaan linjojen päähän.
Harjoittelu kannattaa aina, jos et mokaa seurantaa
Harjoituksista syntyy aina uutta osaamista, tietoa ja taitoa. Toinen asia on, otetaanko niistä oikeasti opiksi. Ei siis ole olemassa sellaista kuin huono harjoitus, ainoastaan huonoa opittujen asioiden vientiä käytäntöön ja niiden jatkoseurantaa. Ei ole mitään pointtia harjoitella, jos huomiot eivät johda muutoksiin ja samat ongelmat toistuvat seuraavissa harjoituksissa. Tämä on varma tapa saada myös osallistujilta saatavan palautteen määrä ja laatu vähenemään harjoitus harjoitukselta.
Harjoituspalautteen hyödyntämättä jättäminen on tehokkain tapa osallistujien motivaation heikentämiseen.
Harjoituksesta kertyneet opit kehittävät torjuntavalmiutta ja auttavat vähentämään niitä haasteita, joita todellinen vahinkotilanne tuo eteen. Jokainen harjoitus voi vähentää tiedollisia ja taidollisia aukkoja, joita väistämättä torjuntatilanteisiin vielä liittyy. Harjoittelemalla voidaan vahvistaa tai kumota torjuntaan liittyviä olettamuksia. Öljyntorjuntavalmiuden todellinen testaus tapahtuu vasta aidossa vahinkotilanteessa. Hyvä, systemaattinen ja monipuolinen harjoitusohjelma voi kuitenkin valmentaa asteittain vastaamaan kaikkiin öljyntorjunnan tavoitetason mukaisiin tilanteisiin.
Lue lisää öljyvahingon harjoitustoiminnan suunnittelusta SÖKÖSuomenlahti -manuaalin vihkosta 20.
Lisätietoa myös Ipiecan Oil spill exercises -oppaasta ja sitä referoivasta kirjoituksesta James & Barber (2022) Our top tips for what makes a great exercise.
Kirjoittaja Justiina Halonen toimii tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa