Kukaan meistä ole voinut välttyä uutisoinnilta, joissa hyvinvointialueiden kokemaa rahoitus- ja resurssipainetta käsitellään. Tiukat resurssit ajavat etsimään säästökohteita ja usein niitä haetaan terveydenhuollon palveluverkon tehostamisen keinoin, kuten palvelupisteitä vähentämällä ja keskittämällä.
Potilaan hoidon tarkastelu on tärkeää, mutta ensihoidon osalta vähemmälle huomiolle jäävät potilaan ensi- ja jatkohoidon mahdollistavat metatehtävät. Ensihoitopalvelun toimintaa tulisikin tarkastella enemmän laajempana kokonaisuutena, huomioiden lääketieteellisen näkökulman lisäksi myös logistiset ratkaisut ja niiden tehostamisen.
STM:n työryhmän tuore selvitys ehdottaa terveydenhuollon päivystyspisteiden määrää vähennettäväksi. Samaan aikaan terveydenhuollon palvelutarve kasvaa väestön vanhentuessa, joka kasvattaa myös ensihoitotehtävien määrää jatkuvasti – ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvaneet valtakunnallisesti noin 5 %:lla vuosittain.
Myös terveydenhuollon tutkijat ovat heränneet ensihoitopalvelun merkitykseen terveydenhuollon päivystyspalveluiden osana. Terveydenhuollon professori Kristiina Patja nostaa esiin HS:n artikkelissa kasvavat vasteajat ja uusien ratkaisujen tarpeen. Myös THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen nosti em. selvitystä kommentoidessaan esiin ensihoitopalveluun kohdistuvat vaikutukset.
Hoitopaikkojen keskittyminen johtaa siihen, että ensihoito on jatkossa entistä enemmän tien päällä tehtävällä, kuljettamassa potilasta, vaikka hoitoketjuihin itseensä ratkaisuja tehtäisiinkin. Kiireelliset tehtävät vaativat jatkossakin yksikön paikan päälle potilaan luo. Mitä, jos alueen yksikkö on juuri parin tunnin matkan päässä, kun kriittisen avun tarve ilmenee? Mistä tulee seuraavaksi lähin yksikkö tai sitä seuraava?
Ensihoidon logistiikka saattaa tuntua arjessa vähäpätöiseltä etenkin, kun ratkaistavana on laajempiakin terveydenhuollon ongelmia, ja ambulanssit kuitenkin jotenkin kulkevat. Tietyissä potilasryhmissä ensihoidon tavoittamisviive on kuitenkin huomattavan merkityksellinen potilaan hoidon lopputuloksen kannalta. Ensihoidon tavoittamisviiveen lisäksi on tarpeen tarkastella myös potilaan pääsyviivettä lopulliseen hoitoon. Hätätilanteissa ihmisen terveys ja jopa elämä voi olla kiinni minuuteista. Toisaalta tieto, että hätätilanteessa apu tulee nopeasti paikalle, lisää myös turvallisuuden tunnetta ja luottamusta yhteiskuntaa kohtaan.
Tähän ajatukseen nojaten käynnistyi vuoden 2023 lopulla LEMS eli Logistiikka ensihoidon tietopohjaisessa ajosuunnittelussa –hanke. LEMSissä pureudutaan ensihoidon ajosuunnitteluun Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla. Hankkeessa rakennetaan simulaatioita ensihoitojärjestelmän erilaisissa kuormitustilanteissa, joita verrataan nykytilanteeseen ja tutkitaan, voiko tietopohjaisilla malleilla tuoda ajosuunnitteluun uudenlaisia ratkaisuja. Voidaanko logistiikan keinoja ensihoitoon vahvemmin soveltamalla saavuttaa apua tarvitseva tehokkaammin ja samalla parantaa vasteaikoja ja hoidon aloittamista?
Seuraa hankkeen edistymistä www.xamk.fi/lems
Kirjoittajat Antti Jakonen, Jukka Pappinen ja Emmi Rantavuo
työskentelevät Logistiikka ensihoidon tietopohjaisessa ajosuunnittelussa LEMS -hankkeessa.
Hanke toteutetaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
