Hallituksen ensimmäisessä nuorisotyön budjetissa säästetään kehittämistyöstä, työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä. Mitä budjetin painopisteet kertovat hallitusohjelman tavoitteista ja nuorisoalan toimintaedellytyksistä tulevina vuosina?
Veli Liikanen
Nuorisotyön tehtäväksi on laissa määritelty nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukeminen yhteiskunnassa. Nuorisotyön eri muotojen valtionrahoitus on pieni kakku valtion budjetissa, mutta sen sisällöllä on iso merkitys työn kehitykselle, alan toimijoiden kansalliselle yhteistyölle ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiselle sekä ennaltaehkäisevästi että ongelmien kasautuessa. Hyvin tehdyllä nuorisotyöllä on merkitystä kaikille Suomen nuorille.
Orpon hallituksessa nuorisopolitiikan langat on entistä selvemmin koottu yhteen ministerisalkkuun, joka kuuluu liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerille. Se on nuorisolain näkökulmasta perusteltu ratkaisu, sillä nuorisopolitiikalla tarkoitetaan nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamista. Nuorisopolitiikassa kyse on siis nuorisotyötä laajemmasta kokonaisuudesta, joka vaatii toimivaa yhteistyötä eri alojen toimijoiden välillä.
Uuden hallituksen kädenjälki alkaa näkyä sen ensimmäisessä budjettiesityksessä. Arvioin sitä tässä kirjoituksessa nuorisotyön rahoituksen ja kehityssuuntien osalta.
Tarkastelussa vuoden 2024 talousarvio
Vuoden 2024 talousarvioesitys tehtiin tiiviissä aikataulussa pitkäksi venyneiden hallitusneuvottelujen jälkeen. Hallitusohjelman nuorisopoliittiset tavoitteet ehtivät näkyä nuorisotyön budjetissa vasta osin. Kyse on myös kesken olevasta prosessista: talousarvioesitys on nyt eduskunnan käsittelyssä ja lopullinen budjetti hyväksytään joulukuussa. Hallituksen nuorisopolitiikka tulee todeksi peräkkäisten talousarvioiden, lakihankkeiden ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanossa.
Budjettikirjojen sisältö on aina osittain tulkinnanvaraista, sillä euromuutosten taustalla voi olla budjettiteknisiä muutoksia tai toiminnallisia tavoitteita, jotka eivät suoraan avaudu pelkästä talousarviotekstistä. Tässä nuorisotyön budjettiesityksessä näkyy esimerkiksi rahapelituottojen käytön uudistus, joka astuu voimaan tulevan vuoden alussa. Budjetissa osaa nuorisotyön rahoituksesta ei ole enää kytketty suoraan veikkausvoittovaroihin, vaan rahoitus tulee kokonaan valtion yhteisestä kassasta. Pyrin tässä kirjoituksessa tarkastelemaan nuorisotyön toiminnallisten kokonaisuuksien rahoituksen muutoksia vuoden 2023 ja 2024 välillä. Uuden hallituskauden nuorisopolitiikan suunnasta ja tavoitteista voidaan tehdä päätelmiä konkreettisten resurssien jaon pohjalta.
Vaikka rajaudun tässä kirjoituksessa nuorisotyön budjettiin, nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä tehdään laajasti läpi budjettikirjan: esimerkiksi sosiaaliturvaa, terveyden ja hyvinvoinnin palveluita, liikkumista, talous- ja työllisyyspolitiikkaa ja kestävyyskriisejä koskevissa esityksissä. Näiden vaikutuksia on jo arvioitu julkisessa keskustelussa ja analyyseissä – ja tullaan arvioimaan lisää.
Nopeasti valmistellussa hallituskauden ensimmäisessä nuorisotyön budjetissa näkyvät ennen kaikkea hallituksen ajamat julkisten menojen säästöt. Rahanjaon valinnat kertovat kuitenkin painopisteistä ja prioriteeteista nuorisotyön ja nuorisoalan eri toimintamuotojen välillä. Hallituksen esitysten perusteluja arvioidaan tässä eduskunnan lähetekeskustelun puheenvuorojen pohjalta.
Nuorisotyön budjetti kiristyy – myös vuoteen 2019 verrattuna
Vuoden 2024 budjettiesitys leikkaa nuorisotyön valtionrahoitusta. Koko nuorisotyön rahoituskokonaisuus laskee 73,7 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa noin neljän miljoonan euron tai 4 prosentin laskua vuoden 2023 rahoitustasosta. Hallitusohjelmaan kirjattu valtiontalouden menosopeutus ja tuottavuusohjelma osuus siis myös nuorisotyön rahoitukseen. Esitetty leikkaus on varsin merkittävä toimialalla, jonka rahoitusosuus on aina ollut vaatimaton valtion talousarviokirjassa. Tiukentuva budjetti tarkoittaa ankarampaa priorisointia menojen välillä ja rajoittaa mahdollisuuksia merkittäviin uusiin avauksiin nuorisoalalla.
Nuorisotyön budjettisäästöjä on perusteltu julkisuudessa edellisen hallituskauden määräaikaisten rahoituslisäysten loppumisella. Edellinen hallitus tosiaankin kohdensi nuorisotyöhön määräaikaista lisärahoitusta tulevaisuushankkeiden ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvien koronatoimien muodossa. Tästä huolimatta nuorisotyön budjetti oli edellisen hallituksen aloittaessa vuonna 2019 yli 4 miljoonaa suurempi kuin tässä budjettiesityksessä. Nyt esitettyjen leikkausten taustalla vaikuttavat hallituksen talouspoliittiset valinnat.
Kehittämiseen, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön miljoonasäästöt, koulunuorisotyöhön panostetaan
Nuorisotyön isojen menoerien joukossa suhteellisesti suurimmat budjettisäästöt kohdistuvat nuorisotyön tutkimuksen, kokeilun, koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön rahoitukseen. Näihin toimiin varatut varat laskevat noin 2 miljoonalla 7,6 miljoonasta 5,6 miljoonaan euroon. Leikkauksen mittakaava on jopa 26 prosenttia vuoden 2023 rahoituksesta. Näissä luvuissa on huomioitu alueellisen kehittämisrahoituksen siirtyminen toiseen kohtaan budjetissa. Tutkimus- ja kehittämistyön leikkaukset kohdistunevat ennen kaikkea uusien nuorisoalan osaamiskeskusten ja hankkeiden käynnistämiseen, sillä säästötoimia on kerrottu suunnattavan ”toimiin, joita ei ole vielä aloitettu”. Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoa tukevat nuorisoalan osaamiskeskukset ovatkin olleet tämän budjettikohdan suurin rahoituskohde: ensi vuoden puolella päättyviä nykyisiä osaamiskeskuksia on rahoitettu vuonna 2023 noin 4,9 miljoonalla eurolla. Tämän hallituskauden osaamiskeskusten määrä tai laajuus on pienenemässä reippaasti.
Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön kohdistuvat rahoitusleikkaukset ovat mittakaavaltaan yhtä merkittäviä. Budjettiesityksessä työpajatoiminnan rahoitus laskee 2 miljoonalla eurolla 14 miljoonaan euroon. Etsivän nuorisotyön valtionavustukset taas ovat laskemassa 2,5 miljoonalla vuonna 2023 etsivään työhön jaetusta noin 15,5 miljoonasta eurosta. Prosentuaalisesti etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusleikkaus on noin 14 prosenttia vuonna 2023 yhteensä myönnetystä rahoituksesta. Näihin kohdennetun nuorisotyön työmuotoihin suunnatut leikkaukset ovat saaneet selvästi suurimman huomion ja eniten kritiikkiä nuorisotyön budjettiesitystä koskeneessa täysistuntokeskustelussa ja julkisissa puheenvuoroissa. Etsivän työn rahoitusta ovat viime vuosina vahvistaneet edellisen hallituksen määräaikaiset lisäpanostukset. Vastaavia satsauksia ei ole nyt luvassa, vaan budjettiesitys palauttaa työn rahoituksen vuoden 2019 tasolle.
Koulunuorisotyö saa budjettiesitykseen oman kohdennetun rahoituksen. Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön tukemiseen ja kehittämiseen varataan 3 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 budjettiesityksessä tällaista korvamerkittyä summaa ei ollut, mutta viime vuosina koulunuorisotyötä on tuettu hankerahoituksella vuosien 2022 ja 2023 lisätalousarvioiden kautta. Panostuksia kouluissa tehtävään nuorisotyöhön perusteltiin edellisinä vuosina koronapandemialla, Ukrainan pakolaistilanteella ja nuorisorikollisuuteen ongelmiin vastaamisella. Nyt budjettiin esitetty korvamerkitty rahoituspanostus näyttäisi edustavan koulun nuorisotyön rahoituspohjan vakinaistamista. Esitetty 3 miljoonaa euroa ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti yhdelle vuodelle suuri summa, kun kahtena edellisvuotena hanketyötä on rahoitettu yhteensä yli 10 miljoonalla eurolla. Toisaalta kuluvalta vuodelta mahdollisesti siirtyvät käyttämättömät avustukset voivat vahvistaa budjetoituja resursseja. Joka tapauksessa kiinnostava kysymys on, miten esitettyä rahoitusta aiotaan käytännössä suunnata koulujen ja oppilaitosten nuorisotyön tukeen ja kehittämiseen.
Säästöjä myös paikallisesta toiminnasta ja valtakunnallisesta yhteistyöstä
Alueelliseen ja paikalliseen nuorisotyöhön varatut panostukset näyttävät kasvavan budjettiesityksessä. Ministeriöstä saadun tiedon mukaan taustalla on kuitenkin budjetin tilijaottelun muutos, jossa aiemmin tutkimus- ja kehittämistyöhön sisältyneet alueelliset kehittämishankkeet on siirretty alueellisen ja paikallisen työn budjetin sisään. Tähän työhön on budjettiesityksessä varattu 5,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa käytännössä reilun 600 000 euron rahoitusvähennystä vuoteen 2023 verrattuna. Leikkaus on muiden suurten kokonaisuuksien säästöjä maltillisempi, mutta kuitenkin merkittävä. Säästön kohdennus ei selviä budjettiesityksestä: alueellisen työn kokonaisuuteen sisältyy kehittämishankkeiden lisäksi alueellisen nuorisotoimen ja lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan tukea.
Muutkaan nuorisotyön kohteet eivät välty valtionhallinnon säästökuurilta. Nuorisokeskusten rahoitus on käytännössä vähenemässä yli 800 000 eurolla 5 miljoonaan euroon, kun nuorten sosiaalisen vahvistamisen Nuotta-valmennus siirtyy samasta budjettikohdasta rahoitettavaksi. Valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen rahoitus pienenee 600 000 eurolla 18 miljoonaan euroon. Lakisääteisten kansallisten toimikuntien varoja leikataan jopa 70 prosentilla, mutta samalla nuorisotyön ja -politiikan strategisten tavoitteiden toteuttamiseen korvamerkitään leikkausta vastaava erillinen ja uusi 500 000 euron summa, jolla lienee tarkoitus rahoittaa myös kansainvälistä toimintaa. Näiden muutosten vaikutuksia kansalliseen yhteistyöhön on syytä seurata. Järjestöjen avustusleikkausten vaikutukset koko budjetin tasolla ovat nuorisotyön budjettiesitystä laajemmat, ja vaatisivat oman analyysinsä.
Vuodelle 2023 sovittiin lisäksi itäisen Suomen elinvoiman tukipaketista, jonka toimenpiteisiin sisältyi 1 miljoonan euron rahoitus nuorisotyön paikallisiin kehittämishankkeisiin. Tämä määräaikaisesti päätetty rahoitus poistuu vuoden 2024 budjettiesityksessä. Myös nuorten talous- ja työelämätaitojen ja yrittäjyyskasvatuksen rahoitus poistuu omana kohteenaan. Leikkauslinja näkyy euromuutosten lisäksi myös yllättävänä budjetin tekstimuutoksena: ympäristökasvatusta ei enää mainita budjettitekstissä lainkaan nuorisotyön edistämisen rahoituksen tukikohteiden joukossa.
Miltä nuorisopoliittiset tavoitteet näyttävät nuorisotyön budjettiesityksen valossa?
Hallitusohjelmaan on kirjattu useita hyviä tavoitteita nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä, työllisyydestä ja hyvinvointivajeen ja mielenterveysongelmien paikkaamisesta. Osaan näistä on myös kohdennettu konkreettisia panoksia hallituksen ensimmäisessä budjettiesityksessä. Samalla sosiaaliturvaan ja palveluihin kohdistuu sopeutustoimia, jotka vaikuttavat näitä tavoitteita vastaan. Nuorisotyön ja muiden nuoria tukevien palveluiden tarve voi kasvaa entisestään, mikäli yhä useamman nuoren ongelmat kasaantuvat. Nuorisotyökin on kuitenkin leikkausten kohteena.
Huomionarvoista on esimerkiksi se, että vaikka hallitusohjelmassa on kirjattu suorasanaisesti etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan panostamisesta, budjetti ei tue tätä tavoitetta, vaan päinvastoin vähentää näiden työmuotojen rahoitusta. Etsivän nuorisotyön osalta leikkausta on perusteltu sillä, että edellisvuosien kasvaneista määrärahoista huolimatta tavoitettujen nuorten määrä ei olisi kasvanut vastaavasti. Tätä perustelua on syytä tarkastella kriittisesti, sillä se ei huomioi tilastointiperiaatteiden muutoksia tai vaikuttavuuden ydinkysymyksiä. Koronavuosion olosuhteet ovat vaikuttaneet nuorten tavoittamiseen. Lisäksi tavoitettujen nuorten määrä ei ole yksinään riittävä mittari työn vaikuttavuuden arvioimiselle. Oletettavaa on, että rahoituksen väheneminen näkyy tavalla tai toisella etsivän työn saatavuuden vähenemisenä ja kohtaamisten laadun heikkenemisenä. Sopeutusten on arvioitu uhkaavan etsivän nuorisotyön jatkuvuutta etenkin pienemmissä kunnissa. Niissä etsivä nuorisotyö voi olla ainoa kasvokkainen nuoria kohtaava palvelu, muiden palveluiden etääntyessä ja muuttuessa digitaaliseksi.
Hallitusohjelman linjaus koulu- ja oppilaitosnuorisotyön vahvistamisesta näkyy budjettiesityksessä. Säästölistojen keskellä hallitus on pitänyt koulunuorisotyötä päänavauksenaan nuorisoalalla. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö voi tavoittaa laajasti nuoria heidän arkiympäristössään. Entistä vakinaisemman työmuodon tuen kohdentaminen ja tavoitteiden määrittäminen vaatii kuitenkin vielä paljon jatkotyötä. Merkittävä avoin kysymys on resurssien tarve ja riittävyys suhteessa koulunuorisotyön nuorisopoliittisiin tavoitteisiin: muutaman miljoonan vuosirahoitus on valtakunnallisesti maltillinen summa, mitä tuloksia siitä voidaan odottaa? Toisaalta vaadittua rahoituksen tavoitetasoa on ylipäätään vaikea määrittää, kun koulunuorisotyön rahoitustarpeista ei ole käyty näkyvää keskustelua.
Ovatko nuorisotyön säästökohteet järkevästi valittuja vaikuttavuuden, ennaltaehkäisyyn panostamisen ja nuorisopolitiikan tavoitteiden kannalta? Ainakin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikuttavuudesta on tuoretta tutkimuksellista todistusaineistoa. Nuorisotyön tuloksellisuuden parantaminen edellyttää sekä selkeää kokonaisvisiota että riittäviä seurannan ja kehittämisen voimavaroja.
Budjettimuutokset merkitsevät kuitenkin tutkimuksen, kehitystyön ja kokeilujen resurssien vähentämistä. Laaja kulukuuri vaatii tiukempaa priorisointia myös kaikkialla muualla, kuten alan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä ja alueellisen ja paikallisen toiminnan tuessa. Riskinä on, että alan koordinaatio ja hyvien käytäntöjen vaihto heikentyy samalla, kun työn tehokkuutta tulisi vahvistaa. Tiukoissa oloissa hyvä nuorisopolitiikka kaipaa tuekseen selkeää strategista linjaa. Sitä tulevan nuorisotyön ja -politiikan ohjelman – ja hallitusohjelmaan kirjatun laaja-alaisen toimenpideohjelman – tulisi konkretisoida.
Tulevien vuosien arvovalinnat
Nuorisotyön säästöjä on perusteltu toisaalta paluuna normaaliin rahoitustasoon, toisaalta vaikean taloustilanteen vääjäämättömänä seurauksena. Samalla hallituksen budjettiesityksessä lisätään esimerkiksi peruskoulun ja poliisin rahoitusta, varjellaan eläkkeitä leikkauksilta ja toteutetaan veronalennuksia. Kaikki toimialat eivät ole yhdenvertaisesti säästöjen kohteena, vaan joihinkin asioihin pystytään satsaamaan talouskurin keskelläkin. Leikkausten kohdentaminen on poliittisen harkinnan ydintä.
Puhe ”tavallisesta” rahoitustasosta hämärtää myös sitä tosiasiaa, että budjettisäästöjen ja nuorisotyön toimintaedellytysten vaikeimmat kysymykset voivat olla edessä vasta seuraavina vuosina. Hallitusohjelman talouslinja peräänkuuluttaa lisää julkista taloutta vahvistavia toimenpiteitä eli syveneviä säästöjä jokaiselle vuodelle. Esimerkiksi koko opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten tasoa on linjattu alennettavan jopa 125 miljoonalla vuoteen 2027 mennessä — hallituskauden puolivälissä säästötavoite on alle puolet tästä. Nuorisotyön budjettiin tullaan todennäköisesti esittämään tulevina vuosina lisää vaikeita leikkauksia.
Hallituksen budjettiesitys on nyt eduskunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Muutoksia budjettiin voi tulla vielä tulla ennen vuodenvaihdetta. Nuorisotyön rahoituskokonaisuus on jo synnyttänyt keskustelua ja toivottavaa on, että se saa eduskunnassa huomiota myös käsittelyn jatkovaiheissa. Näissä sinällään pienissä rahoituspaketeissa on kysymys nuorisotyön mahdollisuuksista ja suunnasta: vaikuttavien toimintamuotojen toimintaedellytysten turvaamisesta, uudistusten suuntaamisesta ja kehittämistoiminnan mahdollisuuksista. Kaikkiin näihin vaikuttaa nuorisotyön valtionrahoitus.
Kirjoittaja: Veli Liikanen työskentelee projektitutkijana Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa.
Valokuva: Hanne Salonen, Eduskunta