Eri öljyntorjuntamenetelmillä on omat optimaaliset käyttöympäristönsä ja -olosuhteensa. Miten vertailla eri menetelmien käyttökelpoisuutta? Miten varmistua siitä, että menetelmävalintaan vaikuttavat tekijät tulevat riittävästi huomioiduiksi ja päätös on perusteltavissa vielä jälkikäteenkin? Yhtenä päätöksenteon apuvälineenä voidaan käyttää SIMA-vertailuanalyysia.
Öljyvahingon torjunnassa hyödynnetään usein yhtä tai useampaa torjuntamenetelmää. Se, mikä menetelmä milloinkin on soveltuvin, riippuu öljyvahingon luonteesta – vuotaneesta öljystä ja sen määrästä, vahingon sijainnista, olosuhteista ja käytettävissä olevista resursseista sekä siitä, mitä menetelmällä pyritään saamaan aikaan.
Kokonaishyödyn arviointi
Torjuntamenetelmä tähtää vahingon haittavaikutusten pienentämiseen. Haittavaikutukset voivat kohdistua turvallisuuteen ja terveyteen, ympäristöön ja luontoarvoihin sekä taloudellisesti, sosiaalisesti tai kulttuurisesti arvokkaisiin kohteisiin.
Haittavaikutusten vähentämisessä joudutaan usein punnitsemaan kokonaishyötyä ja torjuntamenetelmän tai menetelmäkombinaation todellista tehoavuutta sekä torjunnasta itsestään aiheutuvia vaikutuksia.
Toteutuskelpoisin torjuntamenetelmä ei välttämättä ole tehokkain eikä tehokkain kokonaisuuden kannalta hyödyllisin
Jollain erityisen herkällä alueella torjuntatoimista saattaa olla enemmän haittaa kuin öljystä. Jokin torjuntakeino saattaa taas olla vaivattomin toteuttaa, muttei välttämättä tuotakaan hyötyä juuri sille eniten suojaamista edellyttäneelle kohteelle. Toinen menetelmä vaikuttaa tehokkaalta yhden kohteen kannalta mutta siirtääkin vain haitan toisaalle. Saattaa olla niinkin, että menetelmä todetaan työturvallisuuden näkökulmasta liian riskialttiiksi toteuttaa kyseisissä olosuhteissa.
Miten siis vertailla eri menetelmiä keskenään ja punnita niiden käyttökelpoisuutta? Miten varmistua siitä, että torjuntapäätökseen vaikuttavat tekijät on riittävästi huomioitu ja päätös on perusteltavissa vielä jälkikäteenkin?
Avuksi analyysityökalut
Tilanteissa, joissa huomioitavia tekijöitä ja vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä on useita, kannattaa hyödyntää strukturoitua vertailumenetelmää. Jos taas menetelmävaihtoehtoja ei ole kuin muutama, saattaa päänuppi, peke tai paperinkulma riittää tilanteen hahmottamiseen. Tärkeää on silloinkin, että päätökseen johtaneet huomiot kirjataan ylös.
Systemaattinen vertailumenetelmä soveltuu erityisesti laajoihin öljyvahinkoihin. Pienissä öljyvahingoissa tai vahingoissa, joissa on mahdollista käyttää vain yhtä tai kahta torjuntakeinoa, menetelmä ei välttämättä tuo lisäarvoa.
Perinteisesti öljyntorjunnassa on hyödynnetty ympäristövaikutusten nettohyötyanalyysia, ns. NEBA-analyysia (Net Environmental Benefit Analysis). SIMA-analyysi (Spill Impact Mitigation Assessment) otettiin öljyntorjuntakentässä käyttöön kymmenisen vuotta sitten. Analyysityökalut eivät korvaa vaan täydentävät toisiaan. Voisi sanoa niinkin, että SIMA on pelastusviranomaisia tukeva metodi ja NEBA taas torjuntaan osallistuvien ympäristöviranomaisten työkalu.
SIMA-vertailuanalyysi
SIMA on tarkoitettu öljyntorjuntamenetelmien järjestelmälliseen vertailuun. Sen avulla voidaan löytää kyseisessä vahinkotilanteessa käyttökelpoisin tai -kelpoisimmat torjuntamenetelmät useamman vaihtoehdon joukosta. Tavoitteena on, että vaihtoehtoja tarkastellaan objektiivisesti eikä mitään menetelmää suljeta pois pelkän ennakko-oletuksen pohjalta. Näin myös hylkäysperusteet tulevat dokumentoiduiksi.
Vertailuanalyysissä taulukoidaan suojatavat kohteet ja vaihtoehtoiset torjuntamenetelmät
Analyysissa hyödynnetään vertailumatriisia, johon ensin listataan kohteet, joita vahinko uhkaa ja joita tulee suojata. Sen jälkeen listataan potentiaaliset torjuntamenetelmät.
Menetelmät pisteytetään sen mukaan, miten ne vähentävät listattuihin kohteisiin kohdistuvia haittavaikutuksia. Vertailutasoksi otetaan tilanne, jossa mitään toimenpiteitä ei tehdä ja mahdolliset haitalliset seurannaisvaikutukset huomioidaan negatiivisilla arvoilla. Lopputuloksena jokaiselle menetelmävaihtoehdolle saadaan sen suhteellista hyötyä kuvaava pistemäärä ja näin menetelmät voidaan asettaa keskenään paremmuusjärjestykseen.
Pisteyttämiseen löytyy ohjeet SÖKÖSuomenlahti-manuaalista tai ohjeesta Guidelines on implementing spill impact mitigation assessment (SIMA).
Laajassa, vakavassa tai useita asianosaisia koskettavassa vahingossa vertailuanalyysin tekoon kannattaa osallistaa muita asiantuntijoita. Analyysi soveltuu siten esimerkiksi pelastuslain 35. §:n mukaisen johtoryhmän työvälineeksi.
Menetelmävertailun hyödyt
SIMA-analyysin hyödyt perustuvat siihen, että se tekee päätöksenteosta systemaattista ja läpinäkyvämpää. Menetelmä mahdollistaa myös asiantuntija-arvioiden huomioinnin ja lisää dialogia toimijoiden kesken. Päätöksenteosta jää lisäksi dokumentaatiota, jolla on arvoa myöhemmässä vaiheessa, erityisesti korvauskäsittelyissä.
SIMA tarjoaa välineen menetelmävalintaan johtaneiden päätelmien dokumentointiin ja niiden viestimiseen muille osallisille.
Kirjoittaja Justiina Halonen toimii tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa