Osaamiskeskus Nuoska ja aluehallintovirastot järjestivät 13.9.2022 valtakunnallisen webinaarin, jossa esiteltiin koulu- ja oppilaitosnuorisotyön hyviä käytäntöjä. Imatran kaupungin Vuoksenniskan toimintaan liittyvän puheenvuoron pitivät johtava rehtori Ville Laivamaa ja nuorten palveluiden tiimivastaava Niina Kupiainen.
Imatra on noin 25000 asukkaan kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa. Kaupungissa on kolme keskustaajamaa, joista noin 2000 asukkaan Vuoksenniska on muista selkeimmin erillään. Vuoksenniskan koulukeskus on n. 600 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa annetaan opetusta 1–9-luokkalaisille. Erityisopetusta järjestetään myös naapurikuntien oppilaille.
Vuoksenniska ja kehittämistyön alkutilanne
Koulukeskus piha-alueineen kerää nuoria vapaa-ajan viettoon myös järjestetyn toiminnan ulkopuolella. Imatran kaupunki on vuosien ajan keskittänyt nuorisotyötä muihin keskustaajamiin, joihin Vuoksenniskalla asuvilla nuorilla on matkaa noin 10 kilometriä. Alueella on myös monia muita syrjäytymistekijöitä.
Ennen uudistusta urheiluseurat ovat järjestäneet vapaa-ajan toimintaa muun tarjonnan ollessa vähäistä. Alueella on toiminut nuorisotyöntekijä, jonka aika on jakautunut nuorisotilalle sekä koululle, mukaan lukien oppilashuollon kanssa tehtävä yhteistyö. Tarjonta on koettu riittämättömäksi ja alueen nuoriso unohdetuksi. Nuorille suunnattuja palveluita oli usean vuoden ajan liian vähän.
Nuorten käyttäytymisessä ilmeni turhautumista ja ilkivaltaa. Nuorten omaehtoinen toiminta ja kokoontuminen koulukeskuksen alueella aiheuttivat negatiivista puhetta lisäten aikuisten ja nuorten etäisyyttä. Asenteet nuoria kohtaan olivat huonoja. Nuoret viettivät vapaa-aikaansa usein vailla järkevää tekemistä.
Yhdessä kehittämisen prosessi
Uusi vaihe palvelujen kehittämisessä alkoi syksyllä 2021. Ankeasta lähtötilanteesta noustiin pian kohti konkreettisia tuloksia. Vuoksenniskan alueen tarpeet haluttiin kaupungin johdon tietoisuuteen. Tarkoituksellisesti kyseenalaistettiin strategia, jossa yksi kaupunkikeskuksista oli nuorisotyön näkökulmasta unohdettu.
Uudenlaista yhteistyötä rakennettiin viranhaltijoiden, poliitikkojen ja vanhempien yhteistyöllä. Vanhempainyhdistys kirjoitti Vuoksenniskan puolesta kaksi kuntalaisaloitetta, jotka yhdessä koulun aktiivisuuden kanssa välittivät huolen nuorten palveluihin. Asiat otettiin vakavasti. Yhteistyötä vauhditti myös nuorisopalveluiden siirtyminen hallinnollisesti opetuksen yhteyteen.
Käytännön toiminta ja aito monialaisuus
Koulukeskukselta etsittiin nuorisotoiminnalle tilat vapaa-ajan toiminnalle. Palveluita alettiin järjestää yhteistyössä verkostojen kanssa. Koulun henkilökunta, nuorisopalvelut ja kolmas sektori yhdistivät voimansa. Säännöllistä, ohjattua kerho- ja nuorisotilatoimintaa pystytään toteutumaan viikoittain neljänä arkipäivänä. Mopoilevien nuorten vanhempien ohjaama Mopotalli -toiminta tuli täydentämään tarjontaa kolmena iltana viikossa. Aseman lasten kehittämä Wauto -auto vierailee alueella säännöllisesti. Palvelut tavoittavat viikoittain 70-80 nuorta.
Vuoksenniskalla toimii edelleen yksi nuorisotyöntekijä eikä kaupungille ole aiheutunut lisäkustannuksia. Tuttu aikuinen on tavattavissa viikoittain sekä koululla että nuorisotiloilla ja nuoret löytävät palveluihin hyvin. Henkilökohtaisen kutsun saaminen toimii paremmin kuin paremmin kuin Wilmaviestit.
Koulukeskuksessa on otettu käyttöön myös koulun ammattilaisten yhteisiä toimintatapoja kehittävä ProKoulu -menetelmä. Nuoriin kohdistuvaa myönteistä palautetta on saatu lisättyä ja nuorta pyritään aina ymmärtämään. Jokainen kasvaa myönteisen palautteen kautta ja nuorten ja aikuisten välistä etäisyyttä on saatu kavennettua.
Aitoon yhteistyöhön voidaan vaikuttaa organisaatiorajoja ja byrokratiaa häivyttämällä. Yli rajojen tehtävä yhteistyö on avain onnistumiseen eikä lisäresurssiakaan tarvita. Nollatilanteesta hyvään lopputulokseen päästiin yhteistyön muotoja ja yhdessä toimimisen tapoja kehittämällä.
Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija
Osaamiskeskus Nuoska / Juvenia
(alkuperäisen puheenvuoron pitäjät: Ville Laivamaa & Niina Kupiainen)
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.