Suomi ikääntyy kovaa vauhtia ja niin myös kotona-asuvien seniorikansalaisten joukko. Ihan niin kuin me kaikki, myös ikäihmiset haluavat asua omassa kodissaan mieluummin kuin hoivakodissa. Oman asuinalueen palvelut eivät kuitenkaan aina tue ikäihmisten kotona asumista ja hyvää syömistä.
On tärkeää, että omalta asuinalueelta löytyy palveluita, jotka auttavat ikääntyneitä syömään terveellisesti. Hyvä ravitsemus pitää yllä hyvää toimintakykyä ja hyvä toimintakyky on kotona asumisen perusehto.
Hyväkuntoisten ikäihmisten palvelujen kehittämistä ei saa unohtaa
Kotona asuvia hyväkuntoisia ikäihmisiä, jotka eivät vielä käytä paljon kotihoidon palveluita ja joilla vielä on kohtuullisen hyvä toimintakyky ei saa unohtaa palveluja kehitettäessä. Kun työaikainen lounasruokailu jää eläköitymisen vuoksi pois päiväohjelmasta ja koko päivän aterioista on vastattava itse, on uudenlaisille palveluille tarvetta.
Kun toimintakyky heikkenee, ei kauppaan enää pääse tai ruokakassien kantamiseen ei ole enää riittävästi voimaa. Kaupasta on hankala löytää tuttuja ruokia tai siellä on vaikea päättää, mikä olisi terveellistä ja hyvää syötävää. Ravintolaan syömään meneminen pelottaa, kun ei tiedä, miten siellä toimitaan.
Tämä voi johtaa negatiiviseen kierteeseen, jossa syöminen heikkenee entisestään. Kun raihnaistuminen etenee, ikääntynyt ei jaksa hakeutua toisten ihmisten seuraan, eikä ruokakaan maistu. Uusia ikääntyneille sopivia palveluita tarvitaan.
Tarvitaan erityyppisiä palveluita
Ikäihmiset asuvat erilaisilla alueilla, osa kaupungin keskustassa, osa taajamassa tai syrjäisellä maaseudulla. Kokemukset palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta, kiinnostavuudesta ja hyväksyttävyydestä ovat erilaisia asuinalueesta riippuen.
Asuinalue, jossa ikääntynyt on asunut, on voinut muuttua vuosien kuluessa. Alueen palvelut kuten kauppapalvelut, ruokapalvelut tai julkisen liikenteen palvelut ovat voineet kaikota kauaksi kodista. Palvelujen saavutettavuus on heikentynyt ja riippuvuus oman auton käytöstä on lisääntynyt.
Kun lääkäri kieltää autolla ajamisen, ei kotoa enää selviydy palveluiden äärelle ilman toisten apua. Ja jos apua ei ole tarjolla, voi seurauksena olla ikääntyneen toimintakyvyn nopea heikkeneminen.
Se, että ikääntynyt voi tilata kotiin terveellistä ja maukasta ruokaa tai hän pääsee paikalliseen ravintolaan syömään lounasta ja kauppaan ostamaan itselle mieluista ruokaa, on tärkeää. Tarvitaan terveellistä lounasruokaa tarjoavia ruokapaikkoja, kuljetuspalveluita sekä ruoan nouto- ja kotiinkuljetuspalveluita. Joku voi tarvita ruokaseuraa tai ohjausta siihen, miten koota terveellinen ateria.
Ikääntyneiden hyvää syömistä tukevat palvelut voivat olla monenlaisia, kullekin alueelle mitoitettuja ja yhdessä suunniteltuja.
Ikäihmiset mukaan palvelujen kehittämiseen
Ikäruoka 2.0 on terveyden edistämisen määrärahalla toteutettava hanke, jossa etsitään pilottialueiden (Jyväskylän keskusta-alue, Juva ja Mäntyharju, Järvenpää) eri toimijoiden kanssa tapoja kehittää olemassa olevia palveluja ja tuottaa uusia palveluja kotona asumisen tueksi. Hankkeen toiminta pohjautuu uuteen ikääntyneiden ruokasuositukseen.
Hanke tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.
Ikäihmisen toimijuus on tärkeää, jotta palveluista tulee heidän tarpeitaan tukevia, hyväksyttäviä ja kiinnostavia. Monialaisesti kehitettäessä opitaan toisten palvelutarjonnasta ja tuottamisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä ikäihmisten tarpeista ja luodaan yhteiskehittämisen malli, joilla palveluita voi kehittää jatkossakin.
Seuraa hankkeen internetsivuja https://xamk.fi/ikaruoka
Hanke on myös Facebookissa (Ikäruoka 2.0) ja Instagramissa (Ikaruoka2.0)
Kirjoittaja ja lisätietoja: Riitta Tuikkanen, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Ikäruoka 2.0 hankkeen projektipäällikkö