Opiskelen YAMK-tutkintoa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Savonlinnan kampuksella. Tutkinnon perusopinnot ovat jo takana. Vuorossa on opinnäytetyö.
Aihe, jota parhaillaan työstän, on mielestäni mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Idea opinnäytetyön aiheeseen on syntynyt nykyisessä työssäni varhaiskasvatuksessa, jossa kohtaan päivittäin sekä kantasuomalaisia että monikulttuurisia perheitä. Ensisijaisesti työni kohteena ovat lapset, mutta kasvatustyössä yhteistyö huoltajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Puhutaan varhaiskasvatuslakiin kirjatusta vanhempien kanssa tehtävästä kasvatusyhteistyöstä, jonka tavoitteena on tukea lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018.)
Yhteisen kielen puuttuessa vuorovaikutus eri kulttuureiden edustajien kanssa voi olla haasteellista. Työssäni lapseen liittyviä asioita on hoidettu tulkin lisäksi valokuvien avulla, elekielellä viittomalla ja Googlen kääntäjän avustuksella.
Kielen ja kulttuurin erot voivat luoda esteitä onnistuneelle vuorovaikutukselle. Arkisissa kohtaamisissa lasten vanhempien kanssa on herännyt ajatus siitä, kuinka yhteiskuntamme vastaa monikulttuuristen perheiden ja erityisesti perheen äitien hyvinvointiin ja kotoutumiseen ja kuinka osallisuus heidän kohdallaan toteutuu.
Kotoutuminen ja kotoutumiseen liittyvät yhteiskunnalliset toimenpiteet ja teot nähdään merkityksellisinä. Kotoutuminen luo perustan sille, kuinka maahanmuuttajien hyvinvointi toteutuu ja kuinka he sijoittuvat työelämässä. Työllisyys on yksi hyvinvoinnin mittareista. Maahanmuuttajien integroitumisella suomalaiseen yhteiskuntaan on myönteinen vaikutus julkiseen talouteen. (Kazi ym. 2019, 6.) Viranomaistahojen lisäksi kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeitä maahanmuuttajien kotouttamisessa (Hiitola ym. 2018, 8).
Opinnäytetyöni toimeksiantajana on ViaDia Joensuu ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Lähiötalon toiminnan tavoitteena on tukea alueen asukkaiden hyvinvointia, ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä lisätä alueen asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kohtaamispaikan kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja perheet, jotka kamppailevat taloudellisissa ja sosiaalisissa ongelmissa, sekä maahanmuuttajaperheet. Lähiötalon näkyvintä toimintaa ovat arkipäivisin tapahtuva kohtaamispaikkatoiminta, kerhotoiminta, vertaisryhmätoiminta sekä erilaiset tapahtumat, retket ja leirit lapsille ja aikuisille. (ViaDia Joensuu ry. 8.5.2021.)
Lähiötalolla eli tuttavallisemmin Lähiksellä kokoontuu monikulttuuristen perheiden äitien ryhmä, jonka osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksia tulen kartoittamaan omassa opinnäytetyössäni nelivaiheista BIKVA-menetelmää käyttäen.
Opinnäytetyön suunnitelma on valmistumassa ja malttamattomana odotan ohjaavilta opettajilta lupaa siirtyä seuraavaan vaiheeseen…
Opinnäytetyön suunnitelma on valmistumassa ja malttamattomana odotan ohjaavilta opettajilta lupaa siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli aineiston keruuseen ryhmähaastattelun keinoin. Toimeksiantajalta sekä opettajilta saatu ohjaus on innostanut jatkamaan opinnäytetyöprosessia sinnikkäästi eteenpäin.
Opponentin kanssa käydyt keskustelut ja ideoinnit ovat olleet arvokkaita ja voimaannuttavia hetkiä, ja niiden ansiosta ideat ovat jalostuneet entisestään. Englantilaista Benjamin Disraelia lainatakseni: ”Tietoisuus omasta tietämättömyydestä on suuri askel kohti tietoa.”
Kirjoitan tätä kirjoitusta äitienpäivän aattona. Tasavertaisuus, osallisuus, hyvinvointi ja tässä tapauksessa myös kotoutuminen luovat pohjan onnelliselle elämälle. Monikulttuuristen perheiden äitien kokemukset ansaitsevat tulla esille palveluja järjestävien tahojen tietoisuuteen.
Minna Nikula
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Monialainen toimintakyvyn edistäminen (YAMK)
Lähteet
Hiitola, J., Anis, M. & Turtiainen K. (toim.) 2018. Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi. Kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino.
Kazi, V., Alitolppa-Niitamo, A. & Kaihovaara, A. (toim.) 2019. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM-oppaat ja muut julkaisut 10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. WWW-dokumentti. Saatavissa: ISBN 978-952-327-487-7. [viitattu 6.5.2021].
Varhaiskasvatuslaki 540/2018.
ViaDia Joensuu ry. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.viadia.fi/joensuu/lahiotalo/ [viitattu 8.5.2021].