Pelaaja on pelissä aktiivinen tekijä, joka tekee päätöksiä ja toimii yksin tai osana ryhmää pelimaailmassa. Aktiivisena toimijana pelaaja ottaa vastaan tietoa sekä käyttää jo oppimiaan taitoja pelissä etenemiseen sekä parhaimmillaan pääsee oppimaan uusia taitoja ja tietoja pelin aikana.
Rakennetaan mielikuvitukseemme hetkeksi skenaario: Olet keskellä ammattikeittiötä, missä uunit sihisevät kuumana ja kylmiön ovi on metallia sekä hurina täyttää korvasi. Sinun tehtäväsi on pakopelimäiseen tyyliin saada loogisen päättelykyvyn tehtävät ratkaistuksi yhdessä kaverisi kanssa. Pelissä te käytätte omia tietojanne ja taitojanne hyödyksi sekä sovellatte oppimaanne ja otatte pelistä saamanne uudet tiedot vastaan. Oppiminen kuitenkin tapahtuu hyvin salakavalasti niin, ettette välttämättä edes muista olevanne oppitunnilla, kun yritätte nopeasti keksiä sähkölukkoon oikean koodin tarjoilijan pelastamiseksi hissikuilusta.
Peliä voidaan lähteä soveltamaan esimerkiksi työelämätaitojen harjoittamiseen monestakin tulokulmasta. Pelissä voidaan lähteä demonstroimaan tilanteita suorasta työelämästä tai vaikkapa hakea mielikuvitusmaailmasta harjoitusta erilaisiin työelämätaitoihin. Pelissä on päästävä uppoamaan peliin sisälle eli pelin täytyy olla jollain tavalla samaistuttavissa tai sekä tunteita ja mielenkiintoa herättävä niin, että ensiviikon iso tentti ei käy pelin aikana mielessä.
Pelilliset menetelmät ja pedagogiset pakopelit tarjoavat pelaajalle elämyksellisen oppikokemuksen, jonka avulla voidaan opettaa monenlaisia taitoja työelämästä yhdistettynä vuorovaikutukseen sekä ongelmanratkaisuun. Pelissä saadaan pelaajalle luotua ketterästi moniulotteinen oppimisympäristö, jonka voi jakaa kolmeen osaan: Alustus peliin, itse peli sekä pelin jälkeinen reflektio sekä oppiman sanoittaminen.
Pelillisiä menetelmiä kannattaa käyttää monestakin eri syystä. Pelilliset menetelmät tuovat mukavaa vaihtelua toimintoihin sekä tarjoaa elämyksellistä oppimiskokemusta yhdessä muiden kanssa. Pelilliset menetelmät sopivat hyvin erilaisiin toimintaympäristöihin ja niitä voidaan soveltaa monellakin tapaa.
Digitaaliset alustat tarjoavat moniulotteisia ympäristöjä, joissa mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Alustojen käyttäjän ongelma on ehkäpä iso tarjonta ja digitaitojen sekä laitteiden vaativuustaso. Ohjelmat sekä alustat toimivat hyvin erilaisilla tavoilla ja vaativat tietynlaisia digitaitoja sujuvaan käytettävyyteen, mutta valoa on tunnelin päässä. Kehityksen ja räjähtäneen kysynnän takia on monet alustat kehittäneet huimasti toimintojaan.
Tällä kirjoituksella toivon pelillisen kipinän heräävän lukijassa. Pelilliset menetelmät ovat loppupelissä hyvin yksinkertaisia mutta erittäin suurta iloa tuovia luovia toimintoja. Voisitko sinä käyttää pelillisiä menetelmiä joskus osana opetusta tai työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisen välineenä?
Kirjoittaja: Katariina Kovanen, tki-asiantuntija
Kuva: Pixabay
