Järjestimme selkokielen koulutusta viime joulukuussa erityisesti ohjausalalla työskenteleville. Mukana oli monelta eri kantilta työssään selkokielestä hyötyviä osallistujia.
Selvitimme hankkeen alkupuoliskolla digitaalisuuteen liittyviä haasteita ohjaustyössä sekä millaista tukea näiden haasteiden taklaamiseksi tulisi tarjota. Näistä haasteista nousi tarve selkeämmän kommunikaation ja selkokielen koulutukselle. Ohjaajat kantoivat huolta siitä, ymmärtääkö vastaanottaja eli ohjattava tai valmennettava viestin samalla tavalla kuin he itse. Selkokieltä ei tarvita vain verkossa toimiessa, vaan siitä on apua myös lähiohjaustilanteisiin.
Parik-säätiön Kaikumedialaiset haastattelivat paria selkokielen koulutuksen osallistujaa, jotka kertoivat ajatuksiaan selkokielestä: mitä he olivat oppineet koulutuksesta, mihin he tarvitsevat selkokieltä omassa työssään ja missä tilanteissa yhteiskunnassamme selkokieltä pitäisi olla.
”Selkokielen käyttäminen on ihan arkipäivää tässäkin työssä.”
Haastateltavana Teemu, joka toimii IT-tukihenkilön tehtävissä ja vastaa myös tietosuojasta.
”Minulle tämä selkokielikurssi oli oikeastaan lähinnä vanhan opitun päivittämistä. Olen taustaltani kääntäjä ja siinä yhteydessä opiskellut selkokieltä, mutta hyvähän se on aina virkistää vanhoja taitoja.
Tämän kurssin kouluttaja oli vahvasti painottunut maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa toimimiseen, ja tämä olikin näkökulma, jota en ole niinkään itse kohdannut. Aiemmin opiskellessani pääpaino oli enemmänkin suomea äidinkielenään puhuvia varten selkokielen käytöstä. Sinällään oli kyllä ihan hyvä saada myös tällaista uutta näkökulmaa.
Selkokieltä ei tule automaattisesti ajateltua useimmissa tilanteissa, mutta kunhan asennoi itsensä siihen, että pitää puhua ihmisten kieltä eikä ammattijargonia, niin ei selkokielen käyttö loppujen lopuksi kuitenkaan kohtuuton vaiva ole.
Itseasiassa sain harjoitusta uudenvuoden tienoilla perhettä tavatessa, siellä kun oli myös pieniä lapsia. Lapsillahan sanasto ja asioiden ymmärtäminen on jollain tapaa rajatumpaa, niin asioita heille kertoessa selkokielestä on myös hyötyä.
Tällä hetkellä toimin IT-tukihenkilönä ja samalla toisaalta myös tietosuojavastaavana. Molemmissa työnkuvissa on oma spesifi erikoiskielensä ja aiheet ovat usein maallikoille vaikeita. Se, että pystyy selittämään asiat – kuten tietosuojalainsäädännön, tai tekniset kommervenkit ihmiselle, joka ei ole alan asiantuntija – on todella hyödyllistä.
Vaikkei työnkuvani aivan välttämättä vaadi suoranaista selkokieltä, niin se asennoituminen on samankaltaista, tavoite on kuitenkin selittää asiat niin, että toinen ihminen ymmärtää. Esimerkiksi digitaitojen perusopetuksessa, kun tulee ihminen, joka ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, niin joutuuhan siinä selittämään käsitteitä ihan alusta alkaen sellaisella tavalla, joka uppoaa ihmiselle joka ei ole aiemmin käyttänyt näitä käsitteitä.
Nyt kun tämä selkokieli on taas noussut aktiiviseen ajatusmaailmaani, niin on sitä ruvennut miettimään useammassakin viestintätilanteessa, että tässähän sen käyttäminen voisi olla järkevääkin. On meillä kuitenkin asiakkaita, jotka ovat esimerkiksi maahanmuuttajia, kehitysvammaisia tai joilla on muusta syystä kielellisiä haasteita. Selkokielen käyttäminen on ihan arkipäivää tässäkin työssä.
Isoin muutos verrattuna aiempaan on nyt ollut oma asennoituminen viestintätilanteeseen, kun on alkanut kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten puhuu. Koska meillä on yhteiskunnassa ihmisiä, joilla on eri syistä haasteita sen kielen käytön suhteen, niin oikeastaan ihan joka paikassa pitäisi huomioida se, ettei ainakaan tarkoituksella yritetä sanoa asioita liian vaikeasti.
Oikeastaan ei ole olemassa kauhean monta paikkaa, jossa selkokieltä ei tarvitsisi. Kaikki yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaiset palvelut, kuten viranomaispalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut ja ihan tavalliset arjen tilanteet kaikki hyötyisivät selkokielen käytöstä.”
”Selkokieli on tärkeää tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta.”
Haastateltavana Anne, joka tekee päätyökseen viestintää.
”Ensin haluaisin sanoa, että en ollut ihan sitä ydinkohderyhmää tälle selkokielikoulutukselle. Koulutus oli suunnattu erityisesti niille, jotka työskentelevät varsinaisessa asiakastyössä. Kävin kuitenkin tärkeäksi kokemani kurssin, koska olen täällä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, vaikka en varsinaisessa asiakastyössä olekaan.
Työtehtäväni täällä on pääasiassa viestintää ja vaikka muutenkin pyrin siinä selkeään yleiskieleen, niin haluan huomioida myös ne ihmiset, jotka hyötyvät selkokielestä
Kurssilla opin uusina asioina esimerkiksi vinkkejä siitä, miten voi yrittää ei-verbaalisin keinoin luoda mahdollisimman otollisen ympäristön vuorovaikutustilanteelle – vaikka lisäksi onkin nämä verbaaliset keinot käytössä. Yllättävää oli myös oppia se, kuinka paljon Suomessa on kuitenkin ihmisiä, jotka tarvitsevat selkokieltä, ja se kuinka moni hyötyy siitä – se oli todella iso osuus. Olen tehnyt paljon töitä maahanmuuttajien kanssa, niin siltäkin kannalta tätä on joutunut pohtimaan.
Selkokielen käyttäminen on välillä vaikeaa, erityisesti silloin, jos on kyse monimutkaisista asioista. Eli mitä monimutkaisempia käsitteitä pitäisi muuntaa selkokielelle, sitä vaikeampaa se on. Tämän lisäksi ulkopuoliset seikat kuten kiire, vaikuttavat myös käytön vaikeuteen.
Kuten jo aiemmin sanoin, selkokielen käyttö ei suoraan liity työnkuvaani, mutta välillä on niitä vuorovaikutustilanteita asiakkaiden kanssa. Tämän lisäksi on ollut muutamia yllättäviä tilanteita, joissa minua on tarvittu asiakastyöhön ja silloin olen myös päässyt käyttämään selkokieltä. Näissä tilanteissa uskoisin, että selkokieli auttoi tilanteen selvittämisessä, kun palautetta kerätessä muokkasin kysymyksiä selkeämmälle kielelle.
Näkisin selkokielen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta tärkeänä. Selkokieltä tulisi mielestäni olla mahdollisimman laajasti käytössä kaikissa peruspalveluissa, jotta yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuisivat. Onneksi meillä on Suomessa kuitenkin esimerkiksi Yle-uutiset selkosuomeksi, selkosanomat-lehti ja näiden lisäksi muutakin selkokielistä mediaa.”
Selkokielen koulutus järjestettiin kahdessa osassa, 7. ja 14.12. Kouluttajana oli Elina Strordell (FM) Taitotalosta.