Kasvisruokapäivien eli flexaus-päivien pitäminen on nyt in. Vuosi sitten Anne Savin kirjoitti ylen verkkosivuilla, että kasvisruoka kelpaa entistä useammin myös sekasyöjille. Kirjoituksen mukaan kasvisruokaan liitetään entistä useammin eettisyys, ekologisuus ja terveellisyys. Suuntauksena, tämä kasvisruokailijoiden lisääntynyt määrä, on viimevuosien aikana huomattu myös ruokapalveluita tarjoavissa yrityksissä.

 

Hiilijalanjälki pienemmäksi

Ilmaston kasvihuonepäästöt puhuttavat ja tästä syystä myös ruokapalvelualalla on herännyt kiinnostus toiminnan aiheuttamasta hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja esim. tuotteen valmistamisen aikana syntyy. Maatalouden päästöt ovat yksi suurimmista elintarvikkeisiin liittyvistä ilmaston kuormittavuustekijöistä. Siksi ruoantuotanto ja -kulutus pääsevätkin top kolmen listalle, yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa.

Omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa ruoan ilmastonvaikutuksen vähentämiseen. Yksi tapa on suosia ympäristöystävällistä ruokavaliota, mikä usein on myös terveellistä. Ympäristöystävällinen ateria koostuu kasviksista, täysjyväviljoista sekä hyvistä kasviproteiinin lähteistä kuten pavuista, linsseistä ja pähkinöistä. Ruokalistasuunnittelussa helpoin tapan muutokseen on ruoassa olevan lihan osuuden korvaaminen kasviproteiinia sisältävillä tuotteilla tai tarjolla olevilla maito- ja kananmunapohjaisilla tuotteilla. Lähialueiden pikkukalat ovat myös oiva raaka-aine ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Ruokapalveluiden toiminnassa vähähiilisyyttä edistää myös kotimaisten lähi- ja luomuraaka-aineiden käyttö.

Kasvisruoalla hyvää oloa ja virkeää mieltä. Tässä annoksessa oli myös maut kohdallaan.

Ruokahävikki tuottaa ison osan ympäristövaikutuksista, siksi hävikin minimoiminen on tärkeää. Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokatuotannon vaiheissa kuten ostojen, varastoinnin, valmistuksen ja tarjoilun aikana. Hyvä ruokalistasuunnittelu, etukäteen suunnitellut ostot, toimivat ruoanvalmistuksen menetelmät ja prosessit sekä valmistettavien ruokamäärien tarkka ennakointi ovat konkreettisia keinoja vähentää syntyvän ruokahävikin määrää. Ruokapalvelut voivat vähentää ympäristövaikutuksia myös vähentämällä veden ja sähkön kulutusta, tehostamalla työtapoja ja kouluttamalla henkilöstöä.

Biojätteeseen laitettu ruoka on myös kustannuskysymys.

Mahdollisuus vähähiilisen toiminnan kehittämiseen

Veget ja hiilet haltuun pk-ruokapalveluyrityksissä –hankkeen tavoitteena on edistää vähähiilistä toimintaa Etelä-Savon alueen pk-ruokapalveluyrityksissä. Hanke antaa pk-yrityksille mahdollisuuden oppia uutta sekä kehittää omaa toimintaansa erityyppisten koulutus- ja tiedotustilaisuuksien kautta. Aihealueina ovat mm. kasvis- ja vegaani ruokavaliot, uudet proteiinilähteet sekä niiden kannattava käyttö ruokalistoilla. Lisäksi hankkeessa pureudutaan ruokahävikin syntyyn sekä niiden vähentämiseen. Myös lähi- ja luomuraaka-aineiden käyttö ja saatavuus, nousevat tässä hankkeessa esille vähähiilisyys ajattelun myötä.

Veget ja hiilet haltuun -hankkeen aloitus eli Kick off –tilaisuus järjestetään ke 16.5.2018 klo 13.00 -17.00 Xamkin Mikkelin kampuksella.  Tilaisuuden tarkoituksena on jakaa asiatietoa aiheeseen liittyen sekä kertoa hankkeen aikana järjestettävästä toiminnasta. Toiveena on myös kuulla Etelä-Savolaisten pk-ruokapalvelualan toimijoiden tarpeista ja toiveista hankkeessa järjestettävien koulutustilaisuuksien sisällöstä. Hankkeeseen osallistuminen sekä sen aikana järjestettävät tilaisuudet ovat maksuttomia.

Tarkempaa tietoa Kick off -tilaisuudesta ilmestyy myöhemmin.

 

Lähteet:

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/

https://ilmasto-opas.fi/

https://yle.fi/uutiset/3-9476421[09/11/2017 9:37:55]

 

Merja Ylönen

Hankkeen projektipäällikkö