Kasvis- ja vegaaniruokaa haluavien asiakkaiden määrän kasvu sekä tarve vähentää syntyvää ruokahävikkiä, on pantu merkille eteläsavolaisissa ruokapalveluyrityksissä. Yhä vahvistuvia ruokatrendejä ovat lähi- ja luomuruoan kasvava kysyntä, kasvisruoan käytön lisääntyminen ja lihan käytön vähentäminen (fleksaus), ruokatuotannon eettisyyden ja vastuullisuuden merkityksen korostuminen sekä ihmisten tarve määritellä itseään ruokavalintojen kautta.

Ruokapalveluihin nämä trendit heijastuvat erilaisten ruokavalioiden ja –rajoitteiden määrän lisääntymisenä ja asiakkaiden haluna saada ”juuri minulle sopivia” ruoka-annoksia. Asiakkaat ovat kiinnostuneita myös käytettävien raaka-aineiden alkuperästä ja tuotantotavasta sekä kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta, kuten energian säästö, asianmukainen lajittelu tai luontoarvojen huomiointi.

Toiminnan vaikutus vähähiilisyyteen

Ruoka tuottaa merkittävän osan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Ruokapalvelut voivat vähentää ympäristövaikutuksia mm. vähentämällä veden ja energian kulutusta, tehostamalla työtapoja ja kouluttamalla henkilöstöä. Ruokahävikki tuottaa ison osan ympäristövaikutuksista. Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokatuotannon vaiheissa: ostojen, varastoinnin, valmistuksen ja tarjoilun aikana. Ympäristöystävällisten raaka- aineiden valinta, hyvä ruokalistasuunnittelu, etukäteen suunnitellut ostot, toimivat ruoanvalmistuksen menetelmät ja prosessit ja valmistettavien ruokamäärien tarkka ennakointi ovat konkreettisia keinoja vähentää syntyvän ruokahävikin määrää. Vaikka pk-ruokapalveluyritykset hallitsevat ruokahävikin määrää ”maalaisjärjellä”, tarvitaan silti kokonaisvaltainen käsitys sen syntymisestä ja merkityksestä niin liiketoiminnalle kuin ympäristölle.
Ruokahävikin vähentämisen rinnalla on kasvisruokailun ja –vaihtoehtojen lisäämisellä myönteinen vaikutus ympäristöömme. Proteiinipohjaisia kasvistuotteita käytetään kahdesta syystä: lisäämään kasvisten määrää ja vähentämään lihan määrää ruokavaliossa. Lihaa korvaamaan on tarjolla myös maito- ja kananmunapohjaisia tuotteita.

Hanke tukee toiminnan kehittämistä

Hankkeen aikana on tarkoitus synnyttää ruokapalvelualan pk-yrittäjille uutta osaamista, joka edesauttaa vähähiilistä toimintaa ja vaikuttaa osallistuvien yritysten kykyyn vastata muuttuviin asiakastarpeisiin ja ajankohtaisiin ruokatrendeihin. Hankkeen toimenpiteet lisäävät osaamista, luovat pohjaa tulevalle kehittämistyölle ja tukevat ruokapalvelualan yritystoimintaa.

Hankkeen toimenpiteitä ovat ohjatut työpajat, neuvonta, koulutus ja haluttaessa, omakustanteinen opintomatka Euroopan alueelle. Konkreettisina tavoitteina ovat ruokahävikin määrän vähentämiseen vaikuttaminen, tunnistamalla ruokahävikin syntymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tuottaa tietoa keinoista ja toimintamalleista, jolla pk-yritykset voivat vähentää ruokahävikkiä. Lisäksi halutaan vahvistaa yritysten ruokaliiketoiminnan kehittämisosaamista kehittämällä ja ideoimalla uusia (ruoka)tuotteita ja niihin liittyviä palveluja sekä vahvistaa kasvisten ja uusien kasvis- ja maitoproteiinipohjaisten raaka-aineiden käyttöosaamista. Hankkeen aikana halutaan lisätä tietoisuutta em. teemojen merkityksestä alueen yrityksille (kannattavuus, markkinointi, asiakasviestintä) ja osin myös kuluttajille.

Lisätietoja

Merja Ylönen
Projektipäällikkö
Puh. 040 709 4834
merja.ylonen@xamk.fi

Faktat

Veget ja hiilet haltuun pk-ruokapalveluyrityksissä

01.01.2018 - 31.12.2019

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

Muut kumppanit: Hankkeen toiminta kohdistuu Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen maakuntiin. Hanke on kaikille alueen pk-ruokapalveluyrityksille avoin, joten kustannuksia yrityksille osallistumisesta ei tule.

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 142 960 €

Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 42 888 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta

Share This