Opiskeleminen on muuttunut hurjasti. Edustan sukupolvea, joka kuljetti repussaan reissuvihkoa ja harjoitteli kaunokirjoitusta kynät sauhuten.
Nykypäivän nuoret eivät taida tietää, mikä reissuvihko on – ovathan käytössä wilmat ja whatsappit. Ala-asteella 90-luvulla viestintä opettajien ja kodin välillä tapahtui pienen ruutuvihkon eli reissuvihkon välityksellä. Vihkoon tuli heti merkintä, jos läksyt olivat tekemättä tai sukset unohtuneet kotiin. Muistan joskus ihmetelleeni, kuinka paljon opettajilla meni aikaa kirjoittaessaan kaikkien vihkoon erikseen tiedotusasiaa, esimerkiksi tulevasta kevätretkestä.
Ennen suurinta stressiä tiedon kanssa tuotti se, kuinka saadaan piirtoheittimen kuva katosta alas.
Tänä päivänä tieto kulkee sujuvammin. Opettajilla on käytössään tiedottamista varten Wilma-verkkopalvelu tiedottamista varten, sähköposti sekä WhatsApp-viestisovellus puhelimessa. Tiedottaminen on reaaliaikaisempaa ja nopeampaa niin hyvässä kuin huonossakin. Myös opiskelijaryhmien kesken WhatsApp on kovassa käytössä. Siellä on helppo kysyä läksyjä tai luokkahuoneen numeroa. Nykyään stressiä voivat aiheuttaa tietoähky ja kaikista kanavista tulevat viestit. Ennen suurinta stressiä tiedon kanssa tuotti se, kuinka saadaan piirtoheittimen kuva katosta alas.
Nykypäivän opiskelussa oletetaan, että kaikilla on käytössään tietokone ja älypuhelin. Työskentelytavat ovat sähköisiä. Työskentelyalustana toimii monissa opinnoissa Moodle, jossa tehtäviä tehdään ja niitä palautetaan. Ruutuvihkojen ja monisteiden kadotessa katoaa kuitenkin myös helposti persoona niiden takana ja ihmisten erilaiset käsialat.
Opiskelu on nykyään paljon vuorovaikutteisempaa. Ryhmätehtäviä voidaan kirjoittaa yhteisillä alustoilla, joissa kaikki pystyvät tuottamaan tekstiä yhtä aikaa ja näkemään, missä kohti toinen on juuri kirjoittamassa. Opinnäytetyön ohjausta ja seminaariesitystä voidaan pitää AC-yhteyden välityksellä, jolloin kaikki samaan AC-huoneeseen kirjautuneet voivat reaaliaikaisesti kuunnella ja nähdä esityksen. Opiskelijaryhmien perustamilla omilla Facebook-forumeilla voi kysyä mieltä askarruttavasta tehtävästä. Vastaus tulee lähes heti. Ennen oli maltettava seuraavaan päivään, jotta pääsit koulussa vieruskaverilta kysymään, tai sitten oli lähdettävä soittamaan luokkakaverin ovikelloa ja kysymään.
Väkisinkin mieleen muistuu kysymys vuosien takaa: Jos kirjoittaa nimensä oikein, saako pisteitä?
Opiskeluelämä on muuttunut valtavasti, ja me emme voi muuta kuin pysyä perässä. Kehitys tuo mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia ja vuorovaikutteisuutta. En voi kuitenkaan väittää, etteikö välillä olisi kivaa lukea vanhoja reissuvihkoja tai nauraa omille koevastauksilleen ja punakynän määrälle. Väkisinkin mieleen muistuu kysymys vuosien takaa: Jos kirjoittaa nimensä oikein, saako pisteitä?
Riina Vironen
Matkailu- ja palveluliiketoiminta, restonomi (YAMK)