Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksesta on nostettavissa esille seikkoja, jotka yritysten olisi hyvä huomioida kansainvälistymispäätöstä miettiessään.
Professori Mika Gabrielson Itä-Suomen yliopistosta avasi Etelä-Savon Vientiosaajat -hankkeen kick-off -tilaisuudessa 16.10.2018 muutaman keskeisen seikan yritysten kansainvälistymisen taipaleelle. Hänen tutkimustensa mukaan kansainvälistymispäätöstä tehdessään yrityksen on tunnettava oman toimialansa markkinatilanne. Sen on tunnistettava, onko yrityksen toimialalla jokin yhtenäinen, toistuva segmentti, johon tarpeeseen joko lähimarkkinoilla tai maailmanlaajuisesti voisi yrityksellä olla tuotannollista tai palvelullista osaamista tarjottavana. Yrityksen on tunnistettava, miten tuote tai palvelu olisi skaalautuvasti monistettavissa useille markkinoille. Onko skaalatuminen mahdollista ja onko siitä selkeää taloudellista hyötyä? Päätös kansainvälistyä on kuitenkin yritykselle merkittävä strateginen päätös (lainaus: Piako Oy, Harri Kovanen), joten perustyö on tärkeä tehdä hyvin.
Gabrielsson toi esille kilpailija-analyysin merkityksellisyyden. Kilpailija-analyysin tekeminen on keskeinen asia tietenkin jo alkavan yritystoiminnan vaiheessa ja myös kansainvälisille markkinoille siirryttäessä. Kilpailija-analyysissa onnistuminen tuo selkeää taloudellista menestystä yritykselle.
Suomalaisista kansainvälistyvistä yrityksistä iso joukko on perinteisesti kansainvälistyviä. Kasvetaan pienestä yrityksestä askel kerrallaan suuremmaksi ja jossain tapauksissa lähdetään kansainvälisille markkinoille. Gabrielssonin tutkimuksen mukaan tilanne on kuitenkin jossain määrin muuttumassa. Uudet kansainvälistyvät yritykset ovat yhä useammin born global yrityksiä, joiden liiketoiminnan perusta on suoraan kansainvälinen liiketoiminta. Näiden määrä on tuoreen tutkimuksen (Gabrielsson, 2018) mukaan jo 39 % kansainvälistyvistä yrityksistä ja määrä on nousussa. Nopea kansainvälistyminen onkin monelle yritykselle ainoa keino pärjätä globaalissa kilpailussa.
Paljon puhutaan kansainvälistymisen strategioista, Gabrielssonin mukaan kansainvälisillä markkinoilla pärjää, jos uskaltaa valita erikoistumis- ja kustannustehokkuusstrategian. Hän puhuu hybridistrategiasta, joka mahdollistaa muuntokykyisyyden ja jatkuvan kehittymisen.
Tilaisuudessa esiintyi myös toimitusjohtaja Pekka Peltonen. Hän korosti yrityksen markkina-alueen tuntemuksen merkityksellisyyttä kansainvälistymisessä. Hänen sanoinaan ”ei ole olemassa enää pikavoittoja”, vaan tarvitaan jatkuvaa pitkäjänteistä markkinoilla näkymistä ja pysymistä.
Toimitusjohtaja Harri Kovanen Piako Oy:stä kertoi Ruotsin markkinoille rantautumispäätöksestään. Hän korosti, että välillä on ollut helpompaa, mutta oppirahojakin on maksettu. Kovanen kertoi Piakon ensi kokeiluista Ruotsissa ja siitä, kuinka tärkeää on kohdemaassa toimivan luottotoimijan saaminen kansainvälistymiseen kumppaniksi. Luottokumppani helpottaa valtavasti onnistumista. Koko ajan ei voi itse olla kohdemaassa kentällä. Kuitenkin kohdemaassa näkyminen mm. alan messuilla on tärkeää ja pitkäjänteinen näkyvyys on aina valttia.
Etelä-Savon Vientiosaajat -hanke tukee yritysten kansainvälistymistä. Mukaan voivat lähteä joko jo kv-markkinoilla pidempään olleet, jolloin heidän kansainvälistymisosaamistaan syvennetään tai koulutetaan yritykseen uusia vientiosaajia. Mukaan toivotaan myös aivan uusia yrityksiä ja toimialoja, joita mahdollisesti voisi kiinnostaa kansainvälisille markkinoille suuntaaminen. Kyseessä on ESR-hanke, Etelä-Savon ELY-keskus, joten hankkeessa räätälöinti ja yritysten tarpeiden huomioiminen on mahdollista.
Export Expert -valmennusohjelma käynnistyy marraskuun lopussa Mikkelissä. Nyt kannattaa toimia nopeasti.
Xamk Pienyrityskeskuksen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen haastattelee professori, KTT Mika Gabrielssonia, Itä-Suomen yliopisto, vientiosaamisen kehittämisestä teemalla Onko kansainvälistyminen uhka vai mahdollisuus?
Kysy lisää, Merja Ryökäs, projektipäällikkö, Xamkin Pienyrityskeskus, merja.ryokas@xamk.fi
Artikkelin on kirjoittanut, Anne Gustafsson-Pesonen, johtaja, Xamkin Pienyrityskeskus
Hanke tuotetaan yhteistyössä Xamkin Pienyrityskeskus, Miksei Mikkeli, Etelä-Savon kauppakamari. Hankkeen osarahoitus tulee Etelä-Savon ELY-keskuksen ESR rahoituksesta, osallistujayritysten osallistumismaksuista ja hanketoimijoiden omarahoituksesta.