Graafisen muotoilun opiskelijamme Jenni Kolehmainen kirjoittaa viestinnän merkityksestä tulevassa ammatissaan.
Olin 12-vuotias, kun viestin sanallisesti vanhemmilleni tietäväni, mikä minusta tulee isona. Kerroin unelma-ammatikseni ravintolakokin työn. Tämä ei ollut suinkaan ainoa haaveeni taikka mielenkiinnon kohteeni, mutta se oli se, jonka toteutin.
Opinto-ohjaajani tosin viesti minulle yläasteella, ettei minusta voisi tulla kokkia lukemattomien allergioitteni vuoksi ja että ihmisen olisi erittäin tärkeä käydä lukio voidakseen menestyä. Viestin hänelle toimimalla ohjeiden vastaisesti, että olin tehnyt päätökseni.
Ammattikoulussa valmistujaispäivänäni minulla oli kokin papereiden lisäksi myös jo vakituinen työ. Nämä viestivät minulle, että olin onnistunut.
Kun minut ylennettiin keittiöpäälliköksi, pomon luottavaisuus kykyihini viesti, että kehittymishaluni ja kunnianhimoni oli huomattu. Kun työ ei enää tuntunutkaan omalta, jokin minussa itsessäni viesti, että oli aika lähteä eteenpäin.
Halusin löytää ammatin, jossa luovuus ja visuaalisuus kohtaisivat käytännön. Olen tullut polkua eteenpäin siihen pisteeseen, että istun jälleen koulun penkillä, tällä kertaa graafisen muotoilun ammattikorkeakouluopinnoissa Kouvolan kampuksella. Ensimmäiset viikot ovat viestineet minulle, että polku on oikein valittu.
Jotain uutta, jotain vanhaa
Nykyisin erityisesti sosiaalisen median maailmassa kirjallisesta viestinnästä on tullut arkipäivää, mutta miettiikö kukaan sitä sen syvemmin? Graafisessa muotoilussa pääpainon voisi kuvitella olevan sanattomassa viestinnässä. Kuinka viestin asiakkaille ja heidän asiakkailleen lukemattomia asioita ainoastaan kuvallisesti?
Mielestäni kuitenkaan sanallista viestintää ja sen ääretöntä tärkeyttä ei pidä unohtaa. Kuinka esittelen asiakkailleni näkemykseni? Kuinka vastaanotan mahdollisen kritiikin? Nämä tulevat muun muassa olemaan kysymyksiä, joita luulen tarvitsevani tulevaisuudessa kehittäessäni ja käyttäessäni viestintätaitojani.
Aiemman työurani ravintola-ala on kiistämättä asiakaspalveluala, mutta sellainen on myös graafinen muotoilu. Asiakkaan kohtaaminen ja asiakkaan tarpeiden kuuntelu ovat läsnä molemmissa ammateissa. Olen empaattinen ja minulla on ihmistuntemusta, ja nämä taidot ovat auttaneet minua edellisessä ammatissani. Koen, että nämä taidot kehittyvät ja kantavat minua myös tulevaisuudessa.
Graafisessa muotoilussa viestinnän eri tasot muodostavat ikään kuin jatkumon, jossa jokainen eri viestinnän muodon osaamisalue nojaa ja tukee toisiaan.
Myös puhetaito on elintärkeä siinä mielessä, että graafisena muotoilijana minun täytyy osata myydä taitoni tai jopa itseni eteenpäin. Tässä ratkaisevat paljon luovat taidot, mutta myös sanallinen osaaminen sekä elekieli; kuinka kannan itseni ja millaisen kuvan eleeni minusta antavat.
Oli kyseessä sitten eleisiin perustuvaa viestintää, sanallista tai vain oman sydämen ääntä, perustuu viestintä informaation kulkuun. Graafisessa muotoilussa viestinnän eri tasot muodostavat ikään kuin jatkumon, jossa jokainen eri viestinnän muodon osaamisalue nojaa ja tukee toisiaan. On helpompi luoda painettua viestintää, kun asiakkaan tarpeet on kuultu ja ymmärretty, ja esitetty suunnitelmat selkeästi.
Yhtäkään viestinnän osa-aluetta ei pitäisi unohtaa, vaan hankkia osaamista kaikista. Harjoittelu tekee mestarin, ja epämukavuusalueelle on astuttava kehittyäkseen.