Tämän artikkelin otsikko on koodaaja ja lastenkirjalija Linda Liukkaan suusta. Liukas kuuluttaa, ei ainoastaan Suomessa vaan useissa maapallon eri kolkissa: koodaaminen kuuluu tytöille siinä kuin pojillekin. Mutta, koodaaminen itsessään ei ole tärkeätä, vaan se, miten sitä käytetään maailman ongelmien ratkaisemisessa.

Yllä on kuva kertakaikkisen upeasta Hedy Lamarrista. Seksipommina ja elokuvien kauneimpana naisena tunnetun Lamarrin ensimmäinen Hollywood-elokuva valmistui vuonna 1938. Hänestä tuli eksoottisen ulkonäkönsä vuoksi suosittu näyttelijätär 1940-luvulla, ja hänen suurimmaksi menestyksekseen nousi elokuva Simson ja Delila. Hedyä voi pitää kertakaikkisena yleisneroa: hän hallitsi sekä tieteen että taiteen! Hedy Lamarr kehitti teknologian, jota käytetään nykyään matkapuhelimissa, gps-paikannuksessa ja wifi-reitittimissä. Hän ei enää 1940-luvun jälkeen tehnyt kuin muutamia elokuvia, vaan keskittyi tieteellisiin keksintöihin, erityisesti taajuuksia vaihtavan radioteknologian kehittämiseen.

Maailma on täynnä ongelmia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan ihmisiä sukupuoleen katsomatta. Ihmiskunnan tulevaisuus ja hyvinvointi riippuvat tieteestä ja teknologiasta enemmän kuin koskaan aiemmin. Naiset ja tytöt muodostavat puolet ihmiskunnasta. Kuitenkin jopa kehittyneimmissä maissa, kuten Suomessa, matematiikkaa, fysiikkaa ja tekniikkaa opiskelevien naisten ja tyttöjen määrä on jyrkästi pienempi kuin poikien ja miesten. Suomessa ammattien sukupuolittuneisuus on suuri ongelma ja jako naisten ja miesten ammatteihin alkaa jo päiväkodeissa. On olemassa maailmanlaajuinen tarve laajemmalle tieteen ja teknologian työvoimalle yleensä ja erityisesti naisten täysipainoiselle läsnäololle. Miksi? Ei pelkästään tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vaikutusten vuoksi, vaan ihmiskunnan yhteisen edun vuoksi.

Maailman ongelmat ratkaistaan ainoastaan tyttöjen ja naisten yhtäläisen osallistumisen kautta: osallisuuden innovointiin, teknologian kehittämiseen ja kestävään kehitykseen on kuuluttava kaikille ja kaikille sukupuolille. Työvoima, jossa on erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia, hyödyttää tieteen ja teknologian kehittymistä sekä yhteiskuntaa. Naisten aliedustukseen tieteessä ja teknologiassa on siis korkea aika puuttua.

Yhteiskunnallisissa tutkimuksissa on havaittu monia tekijöitä, jotka aiheuttavat naisten aliedustusta tieteessä ja teknologiassa. Näihin kuuluvat tyttöjen rajoitettu pääsy koulutukseen, ennakkoluulot, tiukat roolimallit ja odotukset, mentorien ja esikuvien sekä johtamiskoulutuksen puute. Lisäksi sosiaalisessa mediassa kodaamisesta ja peleistä kiinnostuneihin tyttöihin ja naisiin kohdistuva vihapuhe on lamaannuttavaa. Bro-grammer kulttuuri suhtautuu tyttöihin väheksyvästi tai kuin heitä ei olisi. Poikien ja miesten tyttöjä ja naisia syrjiviin asenteisiin on puututtava. Teknologia- ja peliteollisuus, miehet ja pojat voisivat tehdä enemmän tukeakseen tyttöjä ja naisia, jotka haluavat toimia pelialalla ja teknologia-aloilla, se hyödyttäisi myös miehiä ja poikia.

Linda Liukas kannustaa lisää tyttöjä: Musiikki, elokuvat ja muoti palvovat jo valmiiksi teitä. Haluaisin nähdä miltä näyttää teinityttöjen näköinen ohjelmointi, politiikka, filosofia tai matematiikka.

Victoria’s Secret huippumallin Lyndsay Scottin ajatuksia peleistä, sovelluksista ja teknologiasta voit kuunnella esimerkiksi täältä: https://www.youtube.com/watch?v=IbKwoz4juoc . Scottilla on muuten musta vyö taekwondossa. Upean mallinuransa ohella hän on kehittänyt sovelluksia iphonelle ja ipadille.

Linda Liukas motivoi ja heittää lisää vettä kiukaalle: Teinitytöt, tuokaa unelmat, kirkkaat värit, pakahduttavat tunteet ja kikatuksen keveys myös alueille, joissa niistä ei osata edes haaveilla.

Juuri näin on toiminut keksijä ja paskoista roboteistaan tunnettu Simone Gierzt, joka vain hetki sitten, kuluvan vuoden alussa kertoi, että hänen jo kertaalleen leikattu aivokasvaimensa oli tullut takaisin. Gierztin ajatuksiin ja keksintöihin pääsee tutustumaan hänen kotisivullaan YouTubessa. Hänen TED-puheenvuoronsa löytyy täältä: https://www.ted.com/talks/simone_giertz_why_you_should_make_useless_things

Girls just wanna have FUN-damental IT skills on yhteispohjoismainen hanke, jossa Xamkin luovien alojen tutkimusyksikkö on mukana. Hankkeen toimenpiteitä rahoittaa Nordplus Horizon. Hanke alkoi vuoden 2018 alussa ja sitä hallinnoidaan ja sen toteutuksesta vastataan tällä hetkellä Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hankkeen alla. Hankkeen kohderyhmänä ovat 13-17 -vuotiaat tytöt. Tavoitteena on innostaa tyttöjä peli- ja teknologia-aloille. Xamkin kumppaneita hankkeessa ovat Nord yliopisto Norjasta, joka hallinnoi hanketta,  Aalborg yliopisto Tanskasta ja Reykjavik University Islannista. Kymenlaaksossa järjestettiin 7. luokkalaisille tytöille keväällä neljä koodauspajaa: 27.3. Inkeroisten yhteiskoulu, 28.3. Urheilupuiston koulu Kirjapainotalolla, 3.4. Yhteiskoulu Mediamajalla, 4.4. Naukio. Mukana olivat Kouvolan kirjasto ja Nuorisotoimi. Tyttöjä pajoihin osallistui kaikkiaan 44. Tyttöjen koodauspajat jatkuvat 27.-29.9.2019 Kouvola Game Weekin aikana. Tervetuloa!

 

 

Tyttöjen Koodauspajojen ilmeen on luonut tuota tarkoitusta varten järjestettyyn kilpailuun osallistunut Kia Purojärvi Kymenlaakson opistosta.

Tämän blogitekstin yläkuvassa on muuten maailman ensimmäisenä koodarina pidetty matemaatikko Ada Lovelace, joka eli vuosina 1815-1852. Hän kirjoitti Charles Babbagen kehittämään varhaiseen mekaaniseen yleistietokoneeseen ohjelman. Hän sen sanoi: Ohjelmointi kuuluu tytöille!

Tiina Nevanperä, tutkimuspäällikkö