Kymenlaaksossa on löydetty uusia tapoja hyödyntää urheilupaikkojen hukkalämpöä. Muun muassa Kotkan Karhulan uimahallin ja jäähallin sekä Katariinan uimahallin tuottamaa lämpöä voidaan käyttää niin, että säästetään energiaa ja kustannuksia.

Kotkan Karhulan jäähallin lauhde-energiaa on mahdollista hyödyntää jäähallin viereen rakennettavan uuden koulurakennuksen lämmityksessä. Nykyisellään jäähallin kylmäkoneistosta syntyvä hukkalämpö eli ylijäämälauhde ajetaan ulkoilmaan. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu selvitti, että jäähallin lauhde-energian tuotannon määrää vuoden 2021–2022 jääntekokauden (heinäkuusta huhtikuuhun) aikana oli 920 megawattituntia. Lisäksi mittaustietojen perusteella määritettiin, että lauhde-energian tuotanto tyypillisenä vuotena, kun jäähalli on koko vuoden käytössä, on 1445 megawattituntia. Jäähallilta saatavaa lauhde-energiaa ja saatuja mittaustietoja hyödynnetään uuden koulukeskuksen lämmitysratkaisujen suunnittelussa. Koulukeskuksen on määrä valmistua lukuvuoden 2026–2027 alkuun mennessä.

 

Karhulan uimahalliin on asennettu poistoilman lisälämmöntalteenotto pesu- ja pukutilojen poistoilmakoneeseen. Aikaisemmin kostea ja lämmin ilma on mennyt ilmanvaihtokanavasta ulos, mutta nyt energia otetaan talteen ja hyödynnetään uimahallin ilmanvaihdon esilämmityksessä lämpöpumpputekniikan avulla. Ylijäämälämmön hyödyntäminen parantaa uimahallin energiatehokkuutta ja vähentää energian ostamisen tarvetta. Lisäksi uimahallin LVI-järjestelmien toiminnan seuranta on tehostunut.

 

Kotkan Katariinan alueella on puolestaan selvitetty energiavirtojen hyödyntämistä urheilupaikkojen kesken. Suunnitelmat esitetään Kotkan kaupungin valtuustolle tämän kevään aikana. Alueella vierekkäin sijaitsevat Katariinan uimahalli sekä Arto Tolsa -jalkapallostadion. Lisäksi urheilualueen laajentamista ulkotekojäällä on pohdittu. Jalkapallostadionin nurmea pidetään sulana kaukolämmöllä talven harjoituskauden ajan, yleensä noin tammikuun loppupuolelta maaliskuun loppuun. Kehitysideana on, että uimahallin kaukolämmön paluuvirtauksen sisältämää energiaa hyödynnettäisiin jalkapallokentän lämmityksessä. Tyypillisenä vuotena uimahallin suoran kaukolämmön käyttö kentän sulana pidossa vähenisi tällä keinolla noin 38 prosenttia. Lisäksi tarkasteltiin ulkotekojään lauhde-energian hyödyntämistä Katariinan uimahallissa.

 

Ylijäämälämmön hyödyntäviä sovellutuksia on kartoitettu ja toteutettu yhteistyössä alueen kuntien, yritysten sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kesken Xamkin Hukkalämmön verkostot ja hyödyntämismahdollisuudet Kymenlaaksossa (Hukkaveks) -kehityshankkeessa. Yhteistyön avainasemassa ovat olleet Kymenlaakson alueen palvelusektorin, teollisuuden ja energia-alan toimijat, jotka ovat nostaneet esille käytännönläheisiä kehitystarpeita energiatehokkuuden kehittämisessä.  Mukana toteutuksissa ovat olleet Xamkin kolmannen vuoden energiatekniikan opiskelijat.

 

Lisätietoja:

Erja Tuliniemi, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@xamk.fi, 0447028469

Jori Pihl, LVI-valvoja, Kotkan kaupunki,  etunimi.sukunimi@kotka.fi, 040 660 4410