Kun Etelä-Savossa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on maan korkein (32,5 %) ja suuri osa kesäasukkaistakin on ikääntyneitä, herää kysymys, ovatko eteläsavolaiset yritykset täysin tiedostaneet tässä piilevää kasvavaa liiketoimintamahdollisuutta. Xilver – ikäihmiset yritysten asiakkaina -hanke ottaa selvää, miten ikäihmiset voisi saada uudistettujen tai uusien palvelujen käyttäjiksi.
Julkinen keskustelu väestön ikääntymisestä jumittuu usein turhan negatiiviseksi, kun keskitytään miettimään, mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa julkisille palveluille ja veronmaksajille. Toisaalta on erittäin hyvä uutinen, että ihmiset jäävät eläkkeelle terveinä ja virkeinä ja elävät pidempään. Heillä on monia aktiivisia elinvuosia edessään.
Mitä tämä kaikki merkitsee yrityksille? On alettu puhua senioritaloudesta, englanniksi usein hopeataloudesta, silver economystä. Se voidaan nähdä yritysten kannalta suurena mahdollisuutena.
| Ikääntyminen on suuri yhteiskunnallinen muutos, joka useimpien yritysten on otettava huomioon toiminnassaan. Senioritaloudessa on syntymässä uutta erikoistunutta kysyntää. Kasvava joukko vanhempia, kotona asuvia ja hyvätuloisia kuluttajia luo mahdollisuuksia uudenlaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. |
Tarvitaan lisää ymmärrystä ikääntyneistä kuluttajista
Millaisia kuluttajia ikäihmiset ovat? Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska on tutkinut ikäihmisten kulutuskäyttäytymistä. Tutkimukset osoittavat, että ihminen ei vanhetessaan muutu radikaalisti, vaan hänen kiinnostuksen kohteensa ja elämäntyylinsä säilyvät entisellään, niin kauan kuin terveyttä riittää. Tutkimusten mukaan köyhiä ja säästäväisiä eläkeläisiä on enää vähän, ja heidän määränsä vähenee entisestään. Nuoret eläkeläiset ovat aktiivisia, ja heillä on ostovoimaa. Markkinointi tälle ikäryhmälle koetaan kuitenkin haastavaksi. ”Keski-ikä kestää pidemmälle, vanhuus pakenee kauemmaksi”, Wilska toteaa.
Tärkeimmät kulutustrendit erityisesti ikäihmisillä ovat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä kulutus, eettinen ja ekologinen kulutus sekä teknologia. Kestävät valinnat ja laatu painottuvat ikäihmisten kulutusvalinnoissa. Teknologia ei kuitenkaan tarkoita ensisijaisesti hoivateknologiaa, vaan viihde- ja viestintäteknologiaa. Erityisesti naiset kuluttavat kulttuuriin. Myös matkustaminen kiinnostaa ikäihmisiä. Viime vuosina yleistyneen suuntauksen mukaan ikäihmiset tukevat aikuisia lapsiaan ja heidän perheitään; he ostavat paljon esimerkiksi lasten vaatteita. Ikääntyneet eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä, vaan yksilöllisiä eroja on vähintään yhtä paljon kuin muun ikäisissäkin.
Ikäystävällisyys yritysten kilpailuetuna
Millainen on ikäystävällinen yritys? Yliopettaja Tuula Kukkonen Karelia-ammattikorkeakoulusta kertoo, miten yritykset voivat ottaa ikääntyneet asiakkaat paremmin huomioon. Pysyäkseen kilpailukykyisinä yritykset seuraavat toimintaympäristöään ja muuttavat omaa toimintaansa ajan ilmiöiden mukaan. Ikääntyminen on suuri yhteiskunnallinen muutos, ja useimpien yritysten on otettava se huomioon toiminnassaan. Ikääntyneet tarvitsevat palveluja, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan, virkeyttä ja hyvää ikääntymistä. Näitä palveluja voivat tarjota ikäihmisille myös yritykset, ei vain julkinen sektori. Ikääntyminen on etenevä prosessi, ja eri-ikäiset ovat erilaisia asiakasryhmiä: ikääntyvät työikäiset ovat tulevaisuuden ikäihmisiä, kolmas ikä tarkoittaa aktiivisia seniori-ikäisiä, jotka ovat eläköitymisen ja vanhuusiän välissä, neljäs ikä viittaa vanhuusikäisiin, joilla on kasvava ulkopuolisen avun tarve, ja viides ikä niihin vanhuusikäisiin, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisesta avusta.
Ikäihmiset on otettava mukaan tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun
Senioritaloudessa on yrityksille paljon taloudellista potentiaalia: ikäystävällinen yritys kehittää palvelu- ja tuotevalikoimaansa ja toimintatapojaan paremmin ikääntyneille kuluttajille sopiviksi ja voi sitä kautta lisätä liikevaihtoaan ja parantaa kannattavuuttaan. Tuula Kukkonen kertoo ikäystävällisen yrityksen kriteereistä: Ikäystävällisellä yrityksellä on tietoa ja ymmärrystä ikääntymisestä sekä myönteinen asenne ja halu palvella ikääntyneitä asiakkaita. Ikäystävällinen yritys myös pyrkii kehittämään tuotteita ja palveluja yhdessä ikäihmisten kanssa. Ikäystävällisen yrityksen kriteereissä on mukana viestintään ja markkinointiin, tuotteisiin ja palveluihin, asiakaspalveluun, saavutettavuuteen ja esteettömyyteen sekä työnantajarooliin liittyviä kriteerejä. Usealla yrityksellä kun on myös eläkeikää lähestyviä työntekijöitä.
Xilver – ikäihmiset yritysten asiakkaina -hanke tukee eteläsavolaisia yrityksiä
Xilver – ikäihmiset yritysten asiakkaina -hankkeessa tarjotaan eteläsavolaisille yrityksille tietoa ja ymmärrystä ikäihmisistä kuluttajina ja asiakkaina. Yrityksille järjestetään tietoiskuja seniorimarkkinoiden mahdollisuuksista sekä ikäystävällisten palvelujen kehittämisestä ja markkinoinnista. Hankkeen toteuttamissa valmennustyöpajoissa yritykset ovat päässeet paneutumaan ikäihmisiin omana asiakasryhmänään sekä kehittämään uusia ikäystävällisiä ja käyttäjälähtöisiä toimintatapoja, tuotteita ja palveluja. Oman tekemisen tarkastelu ikäihmisten silmin rauhassa asiantuntijan johdolla on koettu harvinaiseksi mahdollisuudeksi kehittää liiketoimintaa ikäystävälliseen suuntaan. Jopa niin, että ajan on todettu loppuneen kesken. Mutta miten ikäihmiset voisi saada uudistettujen tai uusien palvelujen käyttäjiksi? Siihen paneudutaan hankkeen tulevissa työpajoissa.
Tässä kirjoituksessa lähteinä on käytetty hankkeen tietoiskuja ”Ikäihmisten kulutuskäyttäytyminen ja siihen vaikuttavat tekijät” (26.1.20123, alustajana Terhi-Anna Wilska) sekä ”Ikäystävällinen yritys” (9.2.2023, alustajana Tuula Kukkonen).
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Sinikka Mynttinen, 050 4965227, sinikka.mynttinen@xamk.fi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hanketta rahoittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, REACT EU:n ESR-toimenpiderahoitus. Hanke alkoi 1.9.2022 ja päättyy 31.8.2023.