Miten pitkäaikaisen istumisen tauottaminen vaikuttaa kakkostyypin diabeetikon terveyteen? Tätä tutkitaan nyt Mikkelissä. Tutkimukseen etsitään mukaan vielä lisää sopivia henkilöitä.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö Active Life Labilla on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään, miten lihasaktiivisuuden lisääminen ja paikallaanolo vaikuttavat tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden terveyteen. Tutkimuksessa selvitetään myös vaikutusten pysyvyyttä arjessa. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.
Tutkimukseen voivat osallistua tyypin 2 diabeetikot, joille kertyy istumista yli 7 tuntia tyypillisenä viikonpäivänä. Osallistujien tulee olla vähintään 35-vuotiaita, jotka eivät tupakoi eikä heidän diabeteksensa hoidossa käytetä insuliinia.
– Olemme saaneet kiitettävästi vapaaehtoisia tutkimukseen, mutta vielä mahtuu mukaan. Osallistujien kokemukset ovat olleet positiivisia, vaikka toki tutkimus vaatii viitseliäisyyttä ja huolellisuutta mittausjaksojen aikana, väitöskirjatutkija Suvi Lamberg Active Life Labista kertoo.
Tutkimus alkaa kolmen tunnin alkumittauskäynnillä ja jatkuu neljällä noin 7 tunnin tutkimuspäivällä Active Life Labilla, joka sijaitsee Saimaa Stadiumilla. Tutkimus tarjoaa osallistujille paljon tärkeää tietoa omasta terveydestään kuten jatkuvasta verensokerin vaihtelusta, ravintotottumuksista sekä päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta. Osallistujat saavat omakseen aktiivisuusrannekkeen sekä pöydän alle sopivan polkulaitteen, joita he voivat hyödyntää tutkimuksen jälkeenkin.
Pirkko Kähärä sai tutkimuksesta vinkkejä arkeensa
Yksi tutkimukseen osallistuneista on eläkeläinen Pirkko Kähärä Kangasniemeltä.
– Halusin lisää tietoa ravitsemuksen sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista elimistöni toimintaan ja perussairauksieni hoitotasapainoon. Lisäksi ajattelin, että tutkimuksen tuloksista on apua varmasti monelle muullekin henkilölle ja halusin olla näin tuomassa oman lisäni tähän tutkimukseen, Kähärä kertoo.
Tutkimuspäivä alkaa mittalaitteiden pukemisella. Tutkittava voi ottaa mukaansa tietokoneen työskennelläkseen tai vaikka katsoakseen sarjoja. Tutkija sekä tutkimushoitaja pitävät huolen, että erilaiset toimenpiteet kuten verikokeet sekä ruokailut tapahtuvat ajallaan.
– Tutkimuspäivät olivat aikataulullisesti tarkkoja ja hyvin ohjelmallisia. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta teknisistä mittausvälineistä, joita tutkimuksessa käytettiin. Yllätyin iloisesti selviytymisestäni uusien laitteiden kanssa, Kähärä kuvailee.
Osallistujasta otetaan tutkimuksen alussa kehon koostumusmittaus. Verensokerin vaihtelua sekä osallistujan aktiivisuutta tarkkaillaan aktiivisesti noin kuukauden ajan. Käytössä on olkavarteen asetettava sensori, joka mittaa verensokeria jatkuvasti. Fyysinen aktiivisuus mitataan reidessä olevalla kiihtyvyysanturilla sekä ranteessa olevalla aktiivisuusrannekkeella. Reisi- ja pakaralihasten aktivaatio mitataan päälle puettavalla tekstiilisensoreilla eli tässä tapauksessa älyshortseilla.
– Verensokerin ja verenpaineen vaihteluista minulla ei ollut näin laajaa käsitystä aiemmin. Koen, että sain uusia vinkkejä aktiivisempaan elämään. Toivoakseni saan näiden vinkkien avulla perussairauksieni hoitoon parempaa hoitotasapainoa sekä lisäbonuksena laatua nukkumiseen tutkimushoitajan uniasiantuntijuuden ansiosta. Olen kiinnittänyt nyt aiempaa enemmän huomiota ravinnon laatuun ja määrään sekä kofeiinia sisältävien juomien nauttimiseen ja ajoitukseen päivän aikana, Kähärä kertoo tyytyväisenä.
Pienilläkin muutoksilla on merkitystä
Noin 400 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta, ja lisäksi arviolta noin 100 000 suomalaista sairastaa sitä tietämättään. Etelä-Savossa tyypin 2 diabetesta sairastavia henkilöitä on noin 11 000, ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Pienten päivittäisten muutosten tekeminen pitkällä aikajänteellä voi laskea diabeteksen esiintyvyyttä merkittävästi, sillä juuri päivittäisen pitkäkestoisen paikallaanolon ja liikkumattoman elämäntyylin on arvioitu aiheuttavan neljänneksen diabetekseen sairastumisista ja vaikuttavan sydän- ja verisuoniterveyteen. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin tyypin 2 diabetesta pitkällä ajalla seuraava lisäsairaus, mikä liittyy pääasiassa krooniseen hyperglykemiaan eli korkeaan verensokeriin.
– Tutkimuksen tulokset antavat tärkeää ja tarkkaa tietoa siitä, mitkä tauotusmenetelmät ja millaiset alaraajan lihasten aktivaatiomallit ovat tehokkaimpia laskemaan esimerkiksi juuri verensokeria. Tieto auttaa suunnittelemaan uusia tapoja edistää diabeetikkojen terveyttä, lisää Lamberg.
Kiinnostuneet voivat lukea aiheesta lisää ja ilmoittautua Active Life Labin verkkosivujen kautta https://activelifelab.fi/osallistu-tutkimukseen/ tai ottamalla yhteyttä sähköpostitse: optimus@xamk.fi.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Suvi Lamberg, 040 6484301, etunimi.sukunimi@xamk.fi
Tutkimuksen johtaja Arto Pesola,0406411504, etunimi.sukunimi@xamki.fi