Mikkelin ensimmäinen kiertotalouspäivä tarjosi käytännönläheisiä kierrätysvinkkejä ja tietoiskuja. Yleisö löysi hyvin tapahtuman.
Arjen kiertotalous -teemapäivän toiminnallisissa esittelypisteissä pystyi naputtelemaan itselleen vaikkapa linnunpöntön, hoitamaan kenkiään ja vaatteitaan tai korjauttamaan leluja.
Jo eläkkeellä oleva luokanopettaja Sirkka Kellokumpu on harjaantunut kierrättäjä, mutta hänkin sai opeteltua uuden taidon.
”Olen taitellut pieniä jätepusseja sanomalehdistä, mutta nyt opin taittelemaan myös ison pussin. Yksi kierrätysnikseistäni on, että vien vanhat pyyhkeet ja lakanat löytöeläintaloon uuteen käyttöön. Minua kiinnostavat myös uudet tavat korjata ja huoltaa vaatteita.”
Vaatteiden korjauspisteelle pystyi tuomaan paikattavaa tai parsittavaa. Psykofyysinen fysioterapeutti Marja Hokkanen on valmistunut Esedusta mittatilausompelijaksi ja nyt hän täydentää opintojaan kaavoitus- ja sisustustekstiiliosaamisella. Hän huomasi päivän mittaan, että etenkin vaatelaastarin käyttö kiinnostaa ihmisiä.
”Käyttö onkin helppoa. Poistetaan liimapaperi ja harjataan laastaria lusikalla paikattavassa kohdassa minuutin ja kaksi. Useimmille ihmisille vaatelaastari oli uusi tuttavuus.”
Poistotekstiilit voi nyt kierrättää
Mikkelissä on nyt alkanut myös poistotekstiilien keräys. Poistotekstiilien kierrätyspisteisiin voi tuoda rikkinäisiä, tahraisia ja vaikka vetoketjullisiakin poistotekstiilejä, kunhan ne ovat kuivia, eivätkä homeisia.
Kierrätykseen ei kuitenkaan oteta vöitä, kenkiä, huonokuntoisia peittoja, mattoja, toppavaatteita, alusvaatteita tai sukkia. Kierrätettävät poistotekstiilit neuvotaan pakkaamaan muovipusseihin, joista ilma puristetaan pois ennen pussien sulkemista.
Poistotekstiilejä voi viedä keskustan ostoskeskusten alakerroista löytyviin, farkkukankaisilla suojilla somistettuihin rullakoihin. Kierrätyspisteitä löytyy myös Kiepistä, pienjäteasemilta sekä ViaDia Mikkeli ry:n neljästä yksiköstä.
”Haluaisimme löytää uusia käyttökohteita poistotekstiileille eli mielellämme kuulisimme paikallisilta käsityöläisiltä ja harrastajilta, minkälaisille poistotekstiileistä tehdyille raaka-aineille olisi käyttöä”, Xamkin Mekstiili-hankkeen projektipäällikkö Kati Jordan toivoo.
Varsinaiset yleisöryntäykset nähtiin Esedun järjestämissä kahdessa kierrätysmuotinäytöksessä. Lavalla ihasteltiin jopa 1930-luvulta säilyneitä, edelleen muodikkaita asuja. Esedun opiskelijat esittelivät vanhoista vaatteista tai niiden materiaaleista valmistamiaan asukokonaisuuksia kyseisen aikakauden musiikin soidessa taustalla.
Moni asukokonaisuus herätteli katsojissa muistoja omasta nuoruudesta. Hyvistä materiaaleista valmistetut vaatteet ovat säilyneet käyttökelpoisina vuosikymmenestä toiseen. Yksi mieleenpainuva uusi oivallus oli kierrätetyistä perunalastupusseista valmistettu takki.
Pirtin kehräämö valmistaa kierrätysvillalankaa
Uusi mikkeliläinen erikoisuus on Pirtin kehräämön valmistama villalanka, josta kierrätysvillaa on 30 prosenttia ja loput 70 prosenttia ovat suomenlampaan villaa.
Mekstiili-hankkeen tiimi arvuutteli kävijöiltä, miltä mistäkin poistotekstiilistä valmistettu uusi kuitu näyttää. Tutkijana hankkeessa työskentelevä Lotta Pirinen huomasi, että ihmisiä kiinnostaa erityisesti se, että kierrätysvillasta on valmistettu lankaa.
”Kävijät ovat yllättyneet, kun ovat nähneet ensimmäistä kertaa kierrätysvillasta tehtyä lankaa ja miettivät sille käyttöä. Omakin työni liittyy siihen, että etsin poistotekstiileistä valmistetuille kuiduille jatkokäyttöä.”
Nuorille muoti on osa identiteettiä
Nuoret ovat ympäristötietoisia, mutta toisaalta juuri heillä on suuri houkutus hankkia halpaa pikamuotia. Muoti on nuorille yksi itseilmaisun keino.
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anni Lahtinen tunnistaa, että nuoret suosivat pika- ja ultrapikamuotia, vaikka tietävätkin sen haitat ympäristölle ja ihmisoikeuksille. Ultrapikamuoti tarkoittaa sitä, että trendikäs vaate saattaa olla muodikas vaikka vain kuukauden. Toisaalta nuoret suosivat kirpputoreja ja kierrättävät vaatteitaan myymällä niitä eteenpäin.
”On jopa trendikkäämpää ostaa käytetty vaate kuin täysin uusi vaate.”
Hän vakuuttaa, että ympäristö- ja ilmastoasiat ovat laajasti esillä peruskoulun ja lukion eri oppiaineiden tunneilla. Kouluissa on tarjolla kasvisruokaa ja se tekee hyvin kauppansa.
”Meille puhutaan ympäristöystävällisistä ratkaisuista, eettisyydestä ja ympäristövastuusta. Niitä tuputetaan meidän päähän. Tietoa meiltä kyllä löytyy”, Lahtinen tuumi.
Filosofiasta kiinnostuneena hän on pohtinut ihmisen valintojen taustoja.
”Filosofi Jean-Paul Sartre puhuu siitä, että ihminen on väistämättömästi vapaa. Hänestä on huonoa uskoa, jos ihminen syyttää muita omista teoistaan ja päätöksistään.”
Uutta elämää tavaroille ja toimintakykyä ihmisille
Uutta Elämää Groupin monipuolinen lippulaivamyymälä löytyy nykyään Raviradantieltä, ja rakentajille sopivia materiaaleja myydään muutamana päivänä viikossa Karkialammen yksikössä.
”Me liikutamme tavaraa ja ihmisiä ja tuotamme elämyksiä. Kun meille tulee myymälään, kokee elämyksen”, toiminnanjohtaja Ville Luukkanen kuvasi.
Hän saapui tapahtumaan käytyään ensin myymälässä varustautumassa kuin olisi lähdössä eräretkelle luontoon pidemmäksi aikaa. Myymälästä löytyivät niin vaatteet, lukemista, elektroniikkaa, erähattu kuin mikkeliläisessä Rendel-elokuvassa käytettyä rekvisiittaakin.
Uutta elämää -myymälä kierrättää materiaaleja, valmistaa niistä uusia tuotteita ja antaa ihmisille mahdollisuuden kokeilla omien voimien mukaan paluuta työelämään. Mottona on, että tavaroiden liikutus lisää ihmisten työkykyä ja toimintakykyä.
Kiertotalouden edelläkävijäkaupungiksi
Mikkelissä kiertotalouden uusien ratkaisujen keskiössä on EcoSairilan alue. Työkaluina ovat kansainvälistäkin kiinnostusta jo herättäneet kehitysalustat.
Vesiosaamiskeskus BEM eli Blue Economy Mikkeli rakentaa osaamista ja yrittäjyyttä vihreän vesitalouden ympärille. Vihreän kiertotalouden osaamiskeskittymä GEM hyödyntää materiaalien kierrätystä.
Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä uskoo, että kiertotalous luo edellytyksiä hyvälle elämälle, kun seudulle syntyy lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kehitetään uusia koulutuksia ja toteutetaan tutkimushankkeita.
Mikkeli haluaa olla puhtaan veden pääkaupunki, koordinaattori Juha Kauppinen muistutteli. Hän näkee, että Mikkeli voi olla ratkomassa jopa globaaleja vesiongelmia, kun puhtaan juomaveden saanti uhkaa jakautua yhä epätasa-arvoisemmin maapallolla erilaisten sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.
Uusi jätevedenpuhdistuslaitos on luonut kaupunkiin ainutlaatuisen kehitysympäristön, jossa voidaan tehdä uusiovettä teollisuuden tarpeisiin ja kierrättää se takaisin puhdistuslaitokseen. Yrityksille on myös luotu testiympäristö, jossa voi testata omia sovelluksia suurilla vesimäärillä. Ensimmäinen asiakasyritys löytyi Japanista. Mukana kehitystyössä on myös mikkeliläisyrityksiä, kuten Mipro, joka kehittää digitaalisia palveluja ja ratkaisuja.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kiertotaloustiimin vetäjä Kimmo Haapea oli toteuttamassa laajaa eurooppalaista Cityloops-hanketta, jossa testattiin uusia tapoja kierrättää rakennusten purkujätettä. Esimerkiksi Pankalammen terveyskeskuksen purkutyömaalta pystyttiin kierrättämään ilmalämpöpumppuja, teräksisiä paloportaita ja paneeleja. Murskatusta betonista ja tiilistä saatiin maanrakennusainesta. Haapea vinkkasi, että rakentajien kannattaa käydä kurkistamassa Karkialammella vanhassa sotilaskodissa sijaitsevan Uutta elämää -myymälän valikoimia, koska sieltä saattaa löytyä kierrätettyjä materiaaleja remontointiin ja rakentamiseen.
Arjen kiertotalouspäivä kuului Mikkelin
Kiertotalouspäivät 2023 -tapahtumakokonaisuuteen ja toimi Kiertotalouspäivien aloitustapahtumana. Mikkelin kiertotalouspäiviä valmistellaan laajassa yhteistyössä Mikkelin kaupungin, MikseiMikkelin, seudun kuntien, sekä koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Vuoden mittaan tapahtumissa esitellään kiertotaloutta eri sektoreiden ja toimijoiden näkökulmista.
Seuraavat kiertotalouspäivätapahtumat julkaistaan lähiaikoina. Kevään mittaan oma tapahtuma järjestetään yrityksille Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Toukokuussa pidetään kaikille avoin teemapäivä Mäntyharjulla.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Lue lisää:
Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen.