Mikkeliläinen fysioterapeutti Anssi Kirvesniemi on pitkän linjan ammattilainen. Uuden verkkovalmennuksen myötä alueellista erityisosaamista on tuotteistettu digitaalisesti jaettavaan muotoon.

Nyt kehitetty äitiysfysioterapian verkkovalmennus pohjautuu viimeisimpään tutkimustietoon, parhaisiin käytänteisiin ja Kirvesniemen vankkaan ammattitaitoon ja kokemukseen.

Kirvesniemi halusi tehdä verkkovalmennuksesta mahdollisimman laaja-alaisen, sillä hänen osaamisensa hyvinvointialalla on kokonaisvaltaista. Valmennuksessa ohjataan muun muassa, mikä merkitys on purentalihasten rentouttamisella synnytyksessä, tai miten hengityksen avulla voi vaikuttaa hermostoon.

Kurssia pilotoitiin noin 30 kohderyhmään kuuluvalla, ja nyt valmennuksen ostaneita on kolminumeroinen määrä.

– Asiakkailta on tullut erityistä kiitosta siitä, että fyysisten ja psyykkisten tekijöiden lisäksi käsittelemme ravitsemuksellisia asioita ja tunteiden merkitystä, jotka kaikki vaikuttavat kokonaisuuteen, linjaa Kirvesniemi.

Kirvesniemi valmistui toukokuussa Suomen ensimmäiseksi miespuoliseksi äitiysfysioterapeutiksi. Erikoistuminen ja verkkokurssin rakentaminen ovat olleet luontainen jatkumo perinteisemmälle fysioterapeutin työlle.

– Lisäksi halusin tarjota äitiysfysioterapeutin palveluita ajasta ja paikasta riippumatta, kertoo Kirvesniemi.

Näin esimerkiksi haja-asutusalueiden asukkaat pääsevät verkkovalmennuksen avulla helposti äitiysajalla tarpeellisten äitiysfysioterapiapalveluiden äärelle.

Idea verkkokurssista oli muhimassa jo ennen korona-aikaa, mutta pandemia ja kehittämishankkeeseen osallistuminen antoivat Kirvesniemelle sykäyksen viedä asiaa eteenpäin.

Yhteistyö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Miksei Mikkelin kanssa on mahdollistanut liiketoiminnan laajentamisen perinteisestä vastaanotosta digitaalisiin palveluihin.

– Digitaalisten palveluiden ja taitojen kehittäminen onkin tärkeää myös hyvinvointialalla, korostaa TKI-asiantuntija Enni Jaatinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kirvesniemi tunnustaa, että oppiminen ei ole aina ollut helppoa. Yhteistyöllä on kuitenkin selätetty pienet ja suuremmatkin haasteet.

Jaatinen muistuttaa, että yhteistyö on ollut monialaista, mikä onkin yksi kehityshankkeeseen osallistumisen arvotekijöistä. Useat mikro- ja pk-toimijat kun ovat arjessaan yksin.

– Jo se, että on saanut heitellä ajatuksia jonkun kanssa, on voinut vaikuttaa positiivisesti mukana olleiden toimijoiden arkeen. Samalla kynnys viedä ideoita kohti konkretiaa on madaltunut, lisää Jaatinen.

Lisätietoja aiheesta antavat

 

ARVO – Vaikutukset kilpailueduksi hyvinvointipalvelujen digitaalisuutta kehittämällä (1.6.2021–31.8.2023) on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Lab -tutkimuskeskuksen kehityshanke. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston REACT-EU COVID-19 -rahoituksesta. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta.