Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle ja alkuperäiselle luonnolle. Vieraslajit ovat uhka myös taloudelle, ja esimerkiksi Euroopan unionin alueella ne aiheuttavat miljardien eurojen taloudelliset vahingot vuosittain. Aihe on niin merkittävä, että Luonnonvarakeskus (Luke) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) laativat aiheesta kaikille avoimen verkkokurssin.
– Vieraslajien tunnistamisessa ja torjunnassa on hyvä olla jatkuvasti hereillä. Vieraslajeilla on pahimmassa tapauksessa suuri potentiaali aiheuttaa esimerkiksi vakavia metsätuhoja tai muuttaa elinolosuhteita alkuperäisille lajeille epäsuotuisiksi, tutkimuspäällikkö Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa.
Xamkin ja Luken yhteisessä hankkeessa välitettiin tietoa haitallisten vieraskasvilajien, kuten jättiputken, lupiinin ja jättipalsamin tunnistamisesta ja torjunnasta eri kohderyhmille suunnattujen koulutustilaisuuksien avulla. Hankkeessa tehty koulutustyö ja tiedonvälitys jatkuvat myös tulevaisuudessa.
– Koulutustilaisuuksissa tieto välittyi henkilöille, jotka osallistuvat paikan päällä. Vieraslajiasia on kuitenkin niin ajankohtainen ja tärkeä, että hankkeessa päätettiin toteuttaa Luken ja Xamkin yhteistyönä verkko-opintojakso. Verkko-opintojakso käynnistyy tulevana syksynä ja siinä keskitytään haitallisiin vieraslajeihin laajemmin, lehtori Kirsi Itkonen Xamkista kuvailee.
Opetuksen ja neuvonnan tueksi hankkeessa tuotettiin myös YouTubeen animaatio vieraskasveista. Kouluvierailuja varten tehtyjen tuntisuunnitelmien sekä saatujen kokemusten perusteella hankkeessa laadittiin opettajan opas. Animaatio ja opettajan opas ovat vapaasti käytettävissä tulevia koulutustilaisuuksia suunniteltaessa.
Jättiputkesta biokaasua
Hankkeessa tutkittiin myös jättiputken torjunnassa syntyvän kasvijätteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Jättiputken havaittiin soveltuvan yhdessä muiden materiaalien kanssa biokaasuprosessin syötteeksi.
– Esimerkiksi talkoiden tuloksena syntyvän kasvijätteen hyödyntämistä biokaasulaitoksessa voisi jatkossa tutkia tarkemmin. Tällä hetkellä kasvijäte ohjautuu polttoon, eikä suuren vesipitoisuutensa vuoksi ole kovinkaan hyvää polttoainetta, projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen kertoo.
– Vieraskasvijätettä biokaasuprosessissa hyödyntäessä pitää kuitenkin olla varma siitä, etteivät kasvit pääse mädätteen kautta lisääntymään ja leviämään.
Jättiputkimateriaalin hyödyntämistä tutkittiin myös tislaamalla siitä eteerisiä öljyjä.
– Öljyjen sisältämien yhdisteiden selvittäminen muistutti salapoliisityötä. Kokeissa havaittiin useita esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa yleisesti hyödynnettäviä yhdisteitä. Oli kiinnostavaa havaita, kuinka eri kasvinosat sisälsivät hieman eri yhdisteitä, lehtori Marjatta Lehesvaara kertoo.
Prevention and utilization of Invasive Alien Species – PURE -hanke sai rahoitusta Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmasta. Hanketta toteuttivat Suomessta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hankkeen toteutusaika oli 1.1.2021–30.4.2023.
LISÄTIETOJA:
Tuija Ranta-Korhonen, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@xamk.fi, p.040 661 5191