Tavoitteena betonin hiilidioksidikovettamisen tutkiminen ja sen saattaminen betoniteollisuuden laajamittaiseen käyttöön.

Vuosittain betonirakennukset ja kierrätysbetoni sitovat Suomessa noin 23 % sementtiteollisuuden hiilidioksidipäästöistä. Jotta betoni saavuttaisi hiilineutraaliuden, tarvitaan myös aktiivisia toimenpiteitä.

hiilidioksidikovetuksen ajatus kuvana
Talteenotettu hiilidioksidi sidotaan tuoreeseen betonimassaan, jolloin sementin määrää voidaan vähentää betonia valmistettaessa.

Yksi alan uusimmista ja kiinnostavimmista päästöjen vähentämiseen tähtäävistä teknologioista on betonin kovetus teollisuuden päästöistä talteenotetun (CCU) hiilidioksidin avulla. Ns. hiilidioksidikovetuksessa etuja syntyy kahdella tavalla: talteen otettua hiilidioksidia sitoutuu betoniin ja kovetuksen seurauksena betonin on raportoitu lujittuvan. Hiilidioksidikovetuksen ansiosta päästöintensiivisen sementin määrää voidaan vähentää betonia valmistettaessa.

 

Betonin hiilidioksidikovetusta on tutkittu etupäässä altistamalla kovettuva betoni hiilidioksidille korkeassa paineessa. Teknologia ei kuitenkaan sovellu suurille elementeille eikä sitä voi hyödyntää valmisbetonin tuotannossa. Betoni hiilinieluna – ratkaisuja vähähiiliseen rakentamiseen (BEHI) -hankkeessa tutkitaan betonin altistamista hiilidioksidille sen vielä ollessa plastisessa vaiheessa.

Hankkeen päätavoitteena on edistää betonin hiilineutraaliutta tutkimalla ja kehittämällä hiilidioksidikovetusta betoniteollisuuden laajamittaiseen käyttöön. Hankkeen aikana tutkitaan, validoidaan ja testataan hiilidioksidin käyttöä ja sen vaatimuksia. Sen käyttöaste optimoidaan niin, ettei betonin ominaisuudet heikkene. Käyttötapauksia pilotoidaan todellisissa tuotantoympäristöissä.

Hankkeen tuloksena saadaan todennettua tietoa ja osaamista betonin hiilidioksidikovetuksen suoritustekniikasta, hiilijalanjäljestä sekä teknistaloudellisista eduista ja rajoituksista.

 

 

 

 

  

Lisätietoja

Projektipäällikkö
Elli Tykkä
elli.tykka@xamk.fi
+358 (0)44 702 8379

 

Tutkimusjohtaja
Petteri Jernström
petteri.jernstrom@xamk.fi
+358 (0)50 345 9540

 

Tietosuojaseloste

 

 

Ajankohtaista

Betoni – uhka ja mahdollisuus

  Kulkiessasi ihmisen rakentamassa ympäristössä, näet betonia. Sillat, tunnelit, rautatiet, aallonmurtajat ja monet muut rakennettuun infrastruktuuriin kuuluvat elementit on tehty betonista. Myös näkymättömissä maan alla on betonia, mm. rakennusten perustuksina, parkkihalleina ja väestönsuojina.           Betoni on maailman yleisin rakennusmateriaali. Sitä valmistetaan vuosittain yli 10 miljardia kuutiometriä. Jos tästä määrästä rakentaisi 8...

Hiilidioksidi – hiljainen tuhoaja vai välttämätön elinehto?

Ilmastonlämpenemisestä puhuttaessa monille tulee mieleen kasvihuonekaasut. Merkittävin ihmisen toiminnasta aiheutuva kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Se on ilmastoa lämmittävä, sillä se absorboi voimakkaasti infrapunasäteilyä ja hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä kasvattaa maapallon lämpötilaa. Hiilidioksidi ei kuitenkaan ole pelkästään paha, vaan se on myös välttämätön elinehto. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttämiseen ja se on edellytys myös muiden auringonvaloa hyödyntävien autotrofien...

Matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta

Hankkeen alku on ollut aikamoista opettelua! Projektipäällikkönä olen päässyt opettelemaan hurjasti uusia asioita ja uusien järjestelmien käyttöä. Onnekseni organisaatiossamme on selkeät ohjeet ja ihanan avuliasta henkilöstöä TKI-puolella. En suinkaan ole siis jäänyt haasteineni yksin.   Ensimetreillä olen joutunut keskittymään lähinnä hallinnolliseen puoleen, mutta odotuksissani on jo vahvasti tutkimuksen aloittaminen. Olen kuitenkin nauttinut myös muista hankkeen...

Faktat

Betoni hiilinieluna – ratkaisuja vähähiiliseen rakentamiseen (BEHI)

01.11.2022 – 31.10.2024

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy

Muut kumppanit: Joutsenon Elementti Oy, Lujabetoni Oy, Parma Oy, Rudus Oy

Tutkimuskeskus: KymiLabs

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 181 779 €

Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 36 534 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta