Tavoitteena betonin hiilidioksidikovettamisen tutkiminen ja sen saattaminen betoniteollisuuden laajamittaiseen käyttöön.

Vuosittain betonirakennukset ja kierrätysbetoni sitovat Suomessa noin 23 % sementtiteollisuuden hiilidioksidipäästöistä. Jotta betoni saavuttaisi hiilineutraaliuden, tarvitaan myös aktiivisia toimenpiteitä.

hiilidioksidikovetuksen ajatus kuvana
Talteenotettu hiilidioksidi sidotaan tuoreeseen betonimassaan, jolloin sementin määrää voidaan vähentää betonia valmistettaessa.

Yksi alan uusimmista ja kiinnostavimmista päästöjen vähentämiseen tähtäävistä teknologioista on betonin kovetus teollisuuden päästöistä talteenotetun (CCU) hiilidioksidin avulla. Ns. hiilidioksidikovetuksessa etuja syntyy kahdella tavalla: talteen otettua hiilidioksidia sitoutuu betoniin ja kovetuksen seurauksena betonin on raportoitu lujittuvan. Hiilidioksidikovetuksen ansiosta päästöintensiivisen sementin määrää voidaan vähentää betonia valmistettaessa.

 

Betonin hiilidioksidikovetusta on tutkittu etupäässä altistamalla kovettuva betoni hiilidioksidille korkeassa paineessa. Teknologia ei kuitenkaan sovellu suurille elementeille eikä sitä voi hyödyntää valmisbetonin tuotannossa. Betoni hiilinieluna – ratkaisuja vähähiiliseen rakentamiseen (BEHI) -hankkeessa tutkitaan betonin altistamista hiilidioksidille sen vielä ollessa plastisessa vaiheessa.

Hankkeen päätavoitteena on edistää betonin hiilineutraaliutta tutkimalla ja kehittämällä hiilidioksidikovetusta betoniteollisuuden laajamittaiseen käyttöön. Hankkeen aikana tutkitaan, validoidaan ja testataan hiilidioksidin käyttöä ja sen vaatimuksia. Sen käyttöaste optimoidaan niin, ettei betonin ominaisuudet heikkene. Käyttötapauksia pilotoidaan todellisissa tuotantoympäristöissä.

Hankkeen tuloksena saadaan todennettua tietoa ja osaamista betonin hiilidioksidikovetuksen suoritustekniikasta, hiilijalanjäljestä sekä teknistaloudellisista eduista ja rajoituksista.

 

 

 

 

  

Lisätietoja

Projektipäällikkö
Elli Tykkä
elli.tykka@xamk.fi
+358 (0)44 702 8379

 

TKI-yksikön johtaja
Hanna-Kaisa Koponen
hanna-kaisa.koponen@xamk.fi
+358 (0)40 736 8651

 

Tietosuojaseloste

 

 

Ajankohtaista

Yrityksen ja erehdyksen kautta kohti uusia epäonnistumisia

Lupasin viimeksi kertoa omista epäonnistumisistani tutkijanalkuna. Koska uraa ei vielä pitkälti ole takana päin, ei mokailuakaan ole valtavasti kertynyt. Ne vähäiset voi kuitenkin jakaa kolmeen kategoriaan.   Hyvä tutkimus on uuden tiedon luomista  Suuri osa epäonnistumisistani kuuluu tutkimuksen luonteeseen. Koska olen luomassa uutta tietoa (ainakin omasta näkökulmastani), prosessi etenee yrityksen ja erehdyksen kautta. Ja osa...

Tehokasta (W) tutkimusta

Olen menneen kesän aikana opetellut käyttämään itselleni uutta tutkimuslaitetta, isotermistä kalorimetriä. Se näyttelee isoa osaa tutkimukseni luotettavuudenarvioinnissa. Pyrkimykseni on osoittaa, että hiilidioksidi saa tuoreessa betonimassassa reaktion aikaiseksi, ja juuri tämän varmistamiseen kalorimetri on omiaan.   Suurin osa kemiallisista reaktioista betonin sideaineissa vapauttaa lämpöä. Isoterminen kalorimetri mittaa jatkuvasti lämpötehoa reagoivasta näytteestä. Kun lämpöteho suhteutetaan kuluneeseen aikaan,...

Betoni hiilinieluna – enemmän kuin yhden tekijän projekti

Hankkeen viestinnän osalta on ollut pitkään hiljaista. Alkukesästä sain tutkimuksen kannalta oleellisen testauslaitteen ja samoihin aikoihin myös uuden työkaverin. Nyt, kun tutkimuksen puitteet alkavat olemaan kunnossa, ajattelin esitellä hankkeen avaintekijät.   Tutkimuksen tässä vaiheessa minulla on aisaparinani Jukka. Jukan vastuulla on selvittää kanssani hiilidioksidiin liittyviä käyttövaatimuksia ja -rajoitteita. Näin hän esittelee itsensä:   Olen Jukka...

Kestävä, kestävämpi, betoni

Muinaiset roomalaiset betonit ovat säilyneet vuosituhansia. Nykyisellä betonilla taas on hankaluuksia kestää edes vuosisataa vaurioitumattomana. Mikä siis oli ennen paremmin?   Science Advances on julkaissut tutkimusartikkelin, joka käsittelee mekanistisia näkemyksiä muinaisen roomalaisen betonin kestävyydestä. Siinä annetaan yksityiskohtainen selitys sille, miksi roomalainen betoni vaan kestää ja kestää. Merkittävä syy tuhansia vuosia säilyneen betonin kestävyydelle on se,...

Askel kerrallaan kohti vihreämpää betonirakentamista

            Hiilijalanjälki on mahdollisesti suurin varjo, joka betonin päälle lankeaa. Siihen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa sekä pienillä, että isoilla teoilla.   Betonin hiilijalanjälki on tapetille noussut puheenaihe. Hiilijalanjälki on eittämättä suuri, mutta siihenkin pystyy vaikuttamaan monilla toimilla, lähtien hyvästä suunittelusta. Lisäksi betoni kompensoi hiilijalanjälkeään toimimalla hiilinieluna koko elinkaarensa ajan. Noin...

Faktat

Betoni hiilinieluna – ratkaisuja vähähiiliseen rakentamiseen (BEHI)

01.11.2022 – 31.10.2024

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy

Muut kumppanit: Joutsenon Elementti Oy, Lujabetoni Oy, Parma Oy, Rudus Oy

Tutkimuskeskus: KymiLabs

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 181 779 €

Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 36 534 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta