Tavoitteena betonin hiilidioksidikovettamisen tutkiminen ja sen saattaminen betoniteollisuuden laajamittaiseen käyttöön.

Vuosittain betonirakennukset ja kierrätysbetoni sitovat Suomessa noin 23 % sementtiteollisuuden hiilidioksidipäästöistä. Jotta betoni saavuttaisi hiilineutraaliuden, tarvitaan myös aktiivisia toimenpiteitä.

hiilidioksidikovetuksen ajatus kuvana
Talteenotettu hiilidioksidi sidotaan tuoreeseen betonimassaan, jolloin sementin määrää voidaan vähentää betonia valmistettaessa.

Yksi alan uusimmista ja kiinnostavimmista päästöjen vähentämiseen tähtäävistä teknologioista on betonin kovetus teollisuuden päästöistä talteenotetun (CCU) hiilidioksidin avulla. Ns. hiilidioksidikovetuksessa etuja syntyy kahdella tavalla: talteen otettua hiilidioksidia sitoutuu betoniin ja kovetuksen seurauksena betonin on raportoitu lujittuvan. Hiilidioksidikovetuksen ansiosta päästöintensiivisen sementin määrää voidaan vähentää betonia valmistettaessa.

 

Betonin hiilidioksidikovetusta on tutkittu etupäässä altistamalla kovettuva betoni hiilidioksidille korkeassa paineessa. Teknologia ei kuitenkaan sovellu suurille elementeille eikä sitä voi hyödyntää valmisbetonin tuotannossa. Betoni hiilinieluna – ratkaisuja vähähiiliseen rakentamiseen (BEHI) -hankkeessa tutkitaan betonin altistamista hiilidioksidille sen vielä ollessa plastisessa vaiheessa.

Hankkeen päätavoitteena on edistää betonin hiilineutraaliutta tutkimalla ja kehittämällä hiilidioksidikovetusta betoniteollisuuden laajamittaiseen käyttöön. Hankkeen aikana tutkitaan, validoidaan ja testataan hiilidioksidin käyttöä ja sen vaatimuksia. Sen käyttöaste optimoidaan niin, ettei betonin ominaisuudet heikkene. Käyttötapauksia pilotoidaan todellisissa tuotantoympäristöissä.

Hankkeen tuloksena saadaan todennettua tietoa ja osaamista betonin hiilidioksidikovetuksen suoritustekniikasta, hiilijalanjäljestä sekä teknistaloudellisista eduista ja rajoituksista.

 

 

 

 

  

Lisätietoja

Projektipäällikkö
Elli Tykkä
elli.tykka@xamk.fi
+358 (0)44 702 8379

 

Tutkimusjohtaja
Petteri Jernström
petteri.jernstrom@xamk.fi
+358 (0)50 345 9540

 

Tietosuojaseloste

 

 

Ajankohtaista

Kestävä, kestävämpi, betoni

Muinaiset roomalaiset betonit ovat säilyneet vuosituhansia. Nykyisellä betonilla taas on hankaluuksia kestää edes vuosisataa vaurioitumattomana. Mikä siis oli ennen paremmin?   Science Advances on julkaissut tutkimusartikkelin, joka käsittelee mekanistisia näkemyksiä muinaisen roomalaisen betonin kestävyydestä. Siinä annetaan yksityiskohtainen selitys sille, miksi roomalainen betoni vaan kestää ja kestää. Merkittävä syy tuhansia vuosia säilyneen betonin kestävyydelle on se,...

Askel kerrallaan kohti vihreämpää betonirakentamista

            Hiilijalanjälki on mahdollisesti suurin varjo, joka betonin päälle lankeaa. Siihen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa sekä pienillä, että isoilla teoilla.   Betonin hiilijalanjälki on tapetille noussut puheenaihe. Hiilijalanjälki on eittämättä suuri, mutta siihenkin pystyy vaikuttamaan monilla toimilla, lähtien hyvästä suunittelusta. Lisäksi betoni kompensoi hiilijalanjälkeään toimimalla hiilinieluna koko elinkaarensa ajan. Noin...

Palonkestävää pitsiä

          Betonilla on monia hyviä ominaisuuksia. Ehkäpä rakennusmateriaalin kannalta niistä merkittävimmät ovat lujuus ja säilyvyys. Näiden lisäksi betoni on myös turvallinen, hiljainen ja kaunis.     Betonin ehkäpä tärkein ominaisuus on sen puristuslujuus. Kaikki tietävät, että betoni on lujaa. Mutta oletko koskaan miettinyt, kuinka lujaa? Otetaan esimerkiksi ihan normaali rakennebetoni, jonka...

Betonillakin on parantamisen varaa

Vaikka betoni on materiaalina erittäin hyvä, myös sillä on huonot puolensa. Betonin huonoja ominaisuuksia pohtiessa ensimmäisinä tulee mieleen ympäristökuorma ja alhainen taivutuslujuus.   Sementintuotanto on merkittävä ympäristörasitus. Yhden klinkkeritonnin valmistamiseen tarvitaan noin 1,5 tonnia kalkkikiveä, joka on uusiutumaton raaka-aine. Sen poltossa vapautuu noin 530 kg hiilidioksidia. Energiaa kuluu vajaa 5 000 megajoulea. Yhden klinkkeritonnin valmistaminen...

Betoni – uhka ja mahdollisuus

  Kulkiessasi ihmisen rakentamassa ympäristössä, näet betonia. Sillat, tunnelit, rautatiet, aallonmurtajat ja monet muut rakennettuun infrastruktuuriin kuuluvat elementit on tehty betonista. Myös näkymättömissä maan alla on betonia, mm. rakennusten perustuksina, parkkihalleina ja väestönsuojina.           Betoni on maailman yleisin rakennusmateriaali. Sitä valmistetaan vuosittain yli 10 miljardia kuutiometriä. Jos tästä määrästä rakentaisi 8...

Faktat

Betoni hiilinieluna – ratkaisuja vähähiiliseen rakentamiseen (BEHI)

01.11.2022 – 31.10.2024

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy

Muut kumppanit: Joutsenon Elementti Oy, Lujabetoni Oy, Parma Oy, Rudus Oy

Tutkimuskeskus: KymiLabs

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 181 779 €

Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 36 534 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta