MentalFireFit -hanke vuosina 2020-2021 oli Suomen Palopäällystöliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishanke. Palosuojelurahaston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rahoittama hanke oli jatkoa Suomen Palopäällystöliiton vuosina 2018-2019 toteuttamalle Henkinen työsuojelu ja jälkipurkutoiminta pelastustoimessa -hankkeelle. Hanke jatkuu vielä 2022 Suomen Palopäällystöliiton toteuttamana.
MentalFireFit -hankkeen tarkoitus oli juurruttaa henkisen työsuojelun ymmärrys ja osaaminen valtakunnallisesti pelastustoimeen johtoon, henkisen työsuojelun henkilöstölle ja työyhteisöille. Hankkeessa tuotetiin myös laadukasta kotimaista tutkimusta henkiseen työsuojeluun kytkeytyvistä asioista pelastusalalla. Hankkeen tavoitteena oli edistää valtakunnallisesti henkisen työsuojelun tärkeyden huomioimista ja jatkuvuuden takaamista pelastustoimessa.
Hankkeeseen kuului neljä työpakettia:
- Pelastustoimen lähiesimiesten tiedon lisääminen hyvinvoinnin johtamisesta
- Pelastustoimen henkisen työsuojelun henkilöstön lisäkoulutus ja verkostoituminen
- Henkisesti turvallisen työyhteisön edistäminen (koulutusluennot ja verkkokurssit)
- Jälkipurkutoiminnan kehittäminen (jälkipurku ja vertaispurku)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toteutti hankkeessa tutkimusta ja koulutusta. Tutkimukset kohdistuivat pelastustoimen esimiesten ymmärrykseen ja asenteisiin mielenterveysasioihin liittyen, henkisen hyvinvoinnin alaisuuteen kuuluvien haittatapahtumien seurantaan, pelastajilla esiintyviin sairauspoissaoloihin, pelastustoimen henkisen työsuojelun henkilöstön lisäkoulutustarpeisiin sekä post-trauma työpajan pilottitoteutuksesta kertyneisiin kokemuksiin.
TULOKSET
Hankkeessa toteutettiin henkisen työsuojelun koulutuksia pelastustoimen esihenkilöille ja työntekijöille, verkkopohjainen pelastustoimen henkisen työsuojelun henkilöstön verkostoitumisalusta, vertaistukikoulutuksia, jälkipurkukoulutusten lisämateriaalia, tutkimustuloksia ja artikkeleita sekä tuettiin osaltaan psykologisesti turvallisen työympäristön rakentumista ja mielenterveyden stigman vähentymistä pelastustoimessa.
Hanke loi myös pohjaa ensiauttajien kokonaisvaltaisen ammattikirjon henkisen työsuojelun tarpeiden huomioimiseen tulevaisuudessa. Henkisen työsuojelun merkitys korostuu psyykkisen toimintakyvyn tarkastelussa ja työvoiman saatavuudessa niin hätäkeskuspäivystäjien, poliisien, ensihoitajien kuin pelastajienkin suhteen.