Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen haluaa, että jatkossakin yrityksellä on toimintaa myös maakunnan pienissä kunnissa. Hän muistuttaa, että nyt on aika arvostaa kotimaakuntaa.
Ykkösasia maakunnan elinvoiman kannalta on hänen mielestään se, miten yrittäjyyttä arvostetaan, tuetaan, kannustetaan ja luodaan sille mahdollisuuksia maakunnassa.
”Asenne ratkaisee aina. Nyt puuttuu sellainen asenne, että mä tulin voittamaan, enkä anna minkään seisoo tiellä. Yhteispeli kaupunkien ja kehitysyhtiöiden kanssa ei minusta ole täysin kirkasta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on tosi vahvoja perheyrityksiä ja kansainvälisiäkin yrityksiä ja eri tekemisen meininki päällä.”
Yhteispeli helpottaisi yritysten laajentumista ja uusien yritysten sijoittumista maakuntaan.
”Jos paikallinen yrittäjä olisi laajentamassa tai olisi uusi yrittäjä tulossa, niin pitää löytyä helposti tontteja ja toimitiloja. Yhteyksien pitäisi olla kunnossa oppilaitoksiin ja työvoimapuolelle. Kaikki asiat, mitä yrittäjyyden ympärillä on, pitäisi saada pelaamaan kaikkiin suuntiin.”
Hämäläinen on huomannut, että pienissä kunnissa, kuten Sulkavalla tai Juvalla, toimitaan yrittäjäystävällisesti eli mitä pienempi kunta, sitä helpommin asiat toimivat. Jotta isommissa kaupungeissa asiat toimivat jouhevasti, pitää olla hyvä johto ja hyviä tyyppejä viemässä asioita eteenpäin.
Tutkimusta tarvitaan
Osuuskauppa Suur-Savo on omalta osaltaan ollut myös tukemassa yrittäjyyden tutkimusta rahoittamalla yhdessä LUT-yliopiston kanssa osuustoiminnan ja yrittäjyyden professuureja.
”Korkean tason tutkimus tuo mukanaan tiimin ja työllistää asiantuntijoita. Akateeminen tutkimus tuo myös virtaa ja elinvoimaa. Itä-Suomessa kyllä näkee, missä on yliopisto. Joensuu, Kuopio ja Lappeenranta porskuttelevat ja Lahtikin sai vielä aikaan yhteistyötä LUTin kanssa. Olen erittäin pahoillani, jos Mikkelillä oli mahdollisuus LUTin kanssa ja se munattiin. Yliopisto säteilee ympärilleen älyttömän paljon hyvää. Niissä on niin iso henkinen pääoma ja oikein suunnattuna se voi lisätä yrittäjyyttä.”
Hämäläinen pitää LUTia muun muassa yrittäjyysyliopistona. Osuuskauppa halusi tukea aikanaan osuustoiminnan professuuria kannustaakseen osuustoiminnan tutkimusta.
”Tutkimuksen avulla osuuskuntien merkitystä voisi saada paremmin kansan tietoisuuteen eli miten paljon hyvää osuuskunnat Suomessa saavat aikaan. Osuustoimintaa tutkitaan vähän, vaikka osuuskunnat muodostavat neljäsosan maan bruttokansantuotteesta. Osuustoiminnallista alkuperää ovat vaikka S-ryhmä, OP-ryhmä, Lähitapiola, Metsäliitto ja Valiokin. Voisi tutkia enemmän, mitä hyötyä niistä on kansantaloudelle.”
Osuuskauppa on perinteisesti tukenut Liikesivistysrahastoa ja kulttuurialan rahoitusta. PYKin tukisäätiön toimintaa yrittäjyyden tutkimuksen rahoittajana hän ei tarkemmin tunne, mutta tutkimusvinkkejä löytyy.
”Vähittäiskauppaa tutkitaan tosi vähän. Siinä ja osuustoiminnassa riittäisi vielä tutkijoille kaluttavaa. Ruralia-instituutinkaan tutkimus ei taida suuntautua kaupalliseen osuustoimintaan.”
Xamk Pienyrityskeskus näyttäytyy Hämäläiselle ketteränä, pienenä koulutusorganisaationa, jonka Joko- ja esimiesvalmennukset ovat hänelle tuttuja.
”Lähetän tulevia johtoryhmän jäseniä Joko-koulutuksiin. PYKin koulutuksissa on hyvä hinta-laatu -suhde. PYK on toimijana kuitenkin jäänyt ehkä vähän lapsipuolen asemaan, ja se voisi olla näkyvämpi.”
Vahva kehittämisvire
Osuuskauppa Suur-Savo työllistää yli 1350 ihmistä. Yrityksellä on Etelä-Savossa seitsemän toimialaa.
”Olemme suurin yksityinen työnantaja maakunnassa. Meillä on toimintaa Pertunmaalta Savonrannalle paikkakunnan koon suhteessa. Meillä on tässä maakunnassa poikkeuksellisen monipuolinen palveluvalikoima. Meillä on marketkauppaa, ABC-liikennemyymälä-polttoainekauppaa, majoitus- ja ravitsemiskauppaa, tavaratalo- ja erikoisliiketoimintaa, autokauppaa ja sitten on terveyspalvelut vielä. Meidän pitää saada riittävän iso volyymi, että kannattavuuden edellytykset toteutuvat.”
Yrityksen uuden strategian mukaan yritys tekee Etelä-Savosta parempaa paikkaa elää – yhdessä.
”Meillä on iso kunnianhimoinen tavoite, että pyritään rakentamaan eri paikkakunnilla elämästä aina pikkuisen parempaa joka päivä. Monilla paikkakunnilla olemme viimeinen, joka kehittää palveluja. Esimerkiksi Hurissalon Salessa on älyttömän paljon toimintoja. Kesämökkiläinen, joka tulee sinne, saa sieltä melkein kaiken, mitä tarvitsee: polttonesteet, onkimadot, apteekkitavarat ja kaiken ruokapöytään.”
Strategia korostaa vastuullisuutta niin henkilöstöstä, ympäristöstä kuin yrityksen tulevaisuudesta eli pitää toimia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi.
”S-ryhmä pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä ja hiilinegatiivinen 2030 mennessä eli muutoksia on tehty hurjan nopeasti. Lisäämme yhteistyötä ST1:n kanssa tuulivoiman tuotantoa. Meilläkin on aurinkopaneeleja jo myymälöiden katoilla. Iät ajat ongelmana on ollut kylmälaiteratkaisujen ympäristöystävällisyys. Kylmälaitteita vaihdetaan CO2-kylmälaitteisiin investointirytmin mukaan, mikä säästää paljon energiaa ja laitteiden lämpöenergia otetaan aina talteen myymälöiden lämmitykseen. Myös led-valaistuksella säästetään energiaa kaikissa myymälöissä. Ympäristötavoitteet ovat tosi kunnianhimoiset.”
Korona-aika haastoi maakunnan osuuskauppaakin kehittämään uusia toimintamuotoja. Ravintolaruokaa on tuotu marketteihin myyntiin. Henkilöstöä on työskennellyt yli toimialarajojen. Myös verkkokauppa kehitettiin kuntoon monissa myymälöissä. Useilla paikkakunnilla otettiin käyttöön ns. kauppakassipalvelu eli sähköpostitse ja puhelimella pystyy tilaamaan ruokaa ja tavaroita kotiin.
”Kehittämistä ei ole lopetettu. Korona nosti esille uusia mahdollisuuksia, joita voidaan käyttää jatkossakin hyödyksi. Omaa tuotantoa, kuten leipomoa, hyödynnetään entistä enemmän. Meillä investoinnit pysyivät ennallaan. Markettikaupalla oli elämänsä paras aika. Mökkipaikkakunnilla, kuten Ristiinassa, Mäntyharjulla ja Hirvensalmella, myynnit kehittyivät hyvin. Ravintolat ovat kärsineet eniten, koska ne olivat keväällä pari kuukautta suljettuina valtioneuvoston päätöksellä. Pitkään ei näin voi jatkua. Jos ihmisiä lomautetaan, se laskee ostovoimaa. Jos pysyvä etätyö ja kaksoispaikkakuntalaisuus lisääntyisivät, sillä voi olla vaikutusta talvenkin yli.”
Yhteispeli kuntoon
Maakuntaa Hämäläinen näkisi kehitettävän ison mittakaavan hankkein.
”Next generation EU -elpymisrahoituksella vain infraa kuntoon eli digitalisaatiota, teitä ja rautateitä. Kaikki hankkeet, mitkä parantavat maakunnan saatavuutta ja edistävät yrittäjyyttä, ovat hyviä.”
Hämäläinen uskoo, että Etelä-Savon tyyppiset maakunnat voivat kiinnostaa paluumuuttajia jatkossa entistä enemmän. Hän muistuttaa, että vaikkapa Savonlinnaan on nyt muuttanut ennätysmäärä ihmisiä.
”Tuleeko keskisuurten kaupunkien kukoistus? Olisi enemmän kuin suotavaa, että painopiste siirtyisi Helsingistä tänne maakuntiin. Täällä on helppo arki, turvallista ja rauhallista elää. On väljyyttä.”
Maakunnan vahvuuksista hän nostaa esille etenkin puhtaan veden sekä lähi- ja luomuruoan.
”EcoSairila on jo niellyt miljoonia ja sen jätevedenkierrätykseen liittyvää liiketaloudellista osiota kannattaa viedä eteenpäin. Puhdas vesi on meille itsestäänselvyys, mutta se on myös vientituote. Lähi- ja luomuruokaa meillä on huiman paljon, vaikkei sitä tajuta. Kaikki leipomotuotteet ovat lähiruokaa, viljellään vihanneksia, marjoja ja yrttejä. Liputan lähi- ja luomuruoan ja niihin liittyvien hankkeiden puolesta. Lähikala-asiaa on yritetty edistää. Ravintoloissa pitää päälle laittaa tarina, että kala on tästä lähivedestä vaikka Kyyveden kuhaa tai Puruveden muikkua. Me myydään niin paljon lähikalaa kuin sitä vain saadaan.”
Osuuskaupalla on myös merkittävä rooli alueella toimivien yhdistysten tukijana. Vuosittain osuuskauppa tekee vähintään 300 000 eurolla yhteistyötä liikuntaa ja kulttuuria edistävien seurojen kanssa.
”Seurojen toiminta perustuu talkootyöhön ja se meidän tuki muutamasta satasesta tuhansiin euroihin antaa toiminnallista pohjaa. Halutaan olla hyvässä mukana, mahdollistamassa lasten ja nuorten liikkumista ja kaikenlaista elämän nautintoa myös aikuisille erilaisissa tapahtumissa.”
Maakunnan kehittämiseen Hämäläinen toivoisi henkistä tahtotilaa.
”Pitäisi olla kaikki Etelä-Savon puolesta -foorumi, joka puhuisi yhteistä kieltä ja unohtaisi keskinäiset kinat. Vähänkin viisas ihminen ymmärtää, että yhteistyöllä päästään parempaan lopputulokseen kuin riitelemällä. Tämä on niin pieni alue, että meidän pitäisi näyttää yhtenäisiltä kaikessa edunvalvonnassa ja muussa. Tämä Mikkelin ja Savonlinnan välinen ottelu pitäisi saada loppumaan. Yhdistävä tekijä on vaikka Saimaa. Me ainakin osuuskaupassa ponnistellaan joka ikinen päivä maakunnan elinvoiman säilymiseksi.”
Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen