Pitkän työuran Pienyrityskeskuksen johtajana tehnyt Pentti Mustalampi on tyytyväinen 40-vuotisjuhlaa viettävän yksikön toimintaan ja toivoo, että jatkossakin maakunnassa kehitettäisiin omaa osaamispääomaa, eikä vain turvauduttaisi ulkopuolisiin konsultteihin.

Tampereen yliopistosta valmistuttuaan Mustalampi työskenteli Keskon Tampereen kauppapaikkapäällikkönä ja toimi osin samaan aikaan opetus- ja tutkimustehtävissä Tampereen yliopistossa. Pienyrityskeskuksessa hän aloitti vuonna 1983 muutettuaan vaimonsa kanssa tämän kotitilalle Haukivuorella. Yksikön johtajan tehtävät tulivat tutuiksi, kun hän sijaisti virkavapailla jatko-opintoja tehnyttä ja väitöskirjaansa kirjoittanutta Antero Koskista.

”Helsingin kauppakorkeakoulu perusti Pienyrityskeskuksen aikana, kun haluttiin kehittää tasaisesti koko maassa yrittäjyyteen ja pk-yrityksiin liittyvää osaamista. Koska täällä ei ollut korkeakoulua, Mikkelin kaupunki ja silloinen lääninhallitus näkivät tässä mahdollisuuden. 1980-luvulla pk-yritykset ja yrittäjyys eivät olleet yhteiskunnassa keskiössä. Olimme uuden asian ympärillä, mikä oli innostavaa, eikä kilpailevaa toimintaa juuri ollut tässä maassa.”

Edelläkävijä yrittäjyyden kehittäjänä

HKKK perusti Mikkeliin myös englanninkielisen BBA-tutkintokoulutuksen, kun maahan oli muodostunut ns. ylioppilassuma eli ilman jatko-opiskelupaikkaa jäi suuri joukko nuoria.

”Näin saimme kotiutettua Mikkeliin myös tutkintopohjaista koulutusta ja järjestimme ensimmäisen koulutuksen.”

Kun Mustalampi aloitti, PYKissä työskenteli kuusi ihmistä. Kun hän siirtyi johtamaan yksikköä päätoimisesti, siellä oli töissä 20-30 henkilöä. Enimmillään työntekijämäärä oli noin 70 Aalto-yliopiston perustamisen aikoihin.

”Kyllä se oli hienoa aikaa, pystyimme tarttumaan uusiin aukeaviin mahdollisuuksiin, jolla voitiin vahvistaa suomalaisia pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä. Nyt kun yrittäjyydestä on tullut valtavirtaa, niin kyllä PYKilläkin jokin rooli siinä kehityksessä on varmasti ollut.”

Yrittäjyyden edistämisestä tuli valtavirtaa

Valmennusten keskiössä ovat olleet alusta saakka yrittäjyys ja johtaminen. Mustalampi muistelee yhtäkin asiakasyritystä, josta ensin kävi kouluttautumassa isoisä, sitten perään isä ja hänen poikansa.

”Siinä minulle kirkastui, miten arvokasta on, jos pystyy huolehtimaan siitä, että ihmiset kehittyvät ja luottavat PYKin osaamiseen pitkäjänteisesti. Myös Venäjän-kaupassa näki usein, miten suuria kasvusykäyksiä liiketoimintaan idänkaupan aloittaneet yritykset pystyivät saamaan. Nämä olivat niitä parhaita hetkiä urallani. Joskus vuosia sitten laskimme, että meillä oli ollut yli 50 000 asiakasta. Ne, jotka ovat satsanneet kouluttautumiseen ja jatkuvaan kehitystyöhön, ovat usein pystyneet sitten kertomaan menestystarinoita yrityksistään.”

Tutkimuksesta saatiin vahva selkänoja

Tutkimus on kulkenut tärkeänä osana kehittämistä PYKissä alusta saakka. Kehittymisensä eri vaiheissa olevia yrityksiä on tuettu ns. elinkaarimallin pohjalta. Se sisältää kaikki yrityksen kasvun vaiheet kansainvälistymiseen saakka.

”Jo alun perin oli filosofia, että opetus ja oppiminen kulkevat rinnakkain ja tutkimus ja kehittäminen eli tekeminen lähti näiden yhteistyövaikutuksesta. Soveltavan tutkimuksen tekijänä analysoimme sitä, mikä oli kehittämisessä tärkeää, millä keinoilla sitä pitäisi tehdä ja minkälaista vaikuttavuutta toimilla on ollut.”

Alueen kunnat perustivat Pienyrityskeskuksen tukisäätiön jo 1980-luvulla ja sen peruspääomaa on sittemmin vahvistettu lahjoituksin ja sijoitusten tuotoilla. Tukisäätiö tukee nykyäänkin vahvasti yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvää tutkimustoimintaa Pienyrityskeskuksessa.

”Tukisäätiöllä on ollut iso henkinen merkitys ja se on osaltaan vahvistanut akateemista tutkimusta alueen omista lähtökohdista. Säätiön rooli on ollut keskeinen myös myynnin johtamisen, yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden professuurien saamisessa aikanaan PYKiin.”

Mustalampi muistuttaa, että myös Mikkelin kaupunki on tukenut vahvasti monin eri tavoin PYKiä sen tähänastisen historian aikana.

Kansainvälistymisen vauhdittajaksi

Pienyrityskeskuksen toiminta-alue kasvoi, kun johtokunta linjasi, ettei PYK voi elää vain Mikkelin läänin asiakasvirtojen ja rahoituksen varassa, vaan toiminnasta tehdään valtakunnallisesti merkittävää. PYK alkoi toimia Helsingissä ja tukea Venäjän-kauppaa tehneitä ja aloittavia yrityksiä.

”Olimme oikeaan aikaan liikkeellä, sillä alueemme ELY-keskuksen edeltäjällä oli valtakunnallinen toimeksianto tukea inkerinsuomalaisten kouluttautumista. Tällä tuella kehitimme koulutusmallit, joilla yhdistettiin pk-yritysten Venäjän kaupan kehittämismahdollisuudet ja Pietarin alueella toimivien inkeriläisten kouluttautuminen ja työllistyminen suomalaisyrityksiin Venäjällä.”

”Baltian maiden itsenäistyminen tarjosi myös suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia ja olimme vahvasti tukemassa yhteistyöhankkeita. Isoin kasvu Baltian toimintoihimme tuli maiden EU-liittymisten myötä ja olimme innolla viemässä osaamistamme hankeyhteistyönä. Kaiken kaikkiaan pk-yrityksillä oli siihen aikaan paljon mahdollisuuksia avoimena.”

Oleellista on ollut toimia kansainvälisesti ja valtakunnallisesti

Pienyrityskeskuksen Helsingin kauppakorkeakoululta saama tehtävä oli selkeä: yrittäjyyden edistäminen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kun yksikön talous oli kunnossa, se antoi liikkumavaraa.

”Olen iloinen, että HKKK:n johto suhtautui tämäntyyppisiin asioihin erittäin myötämielisesti. Alkuvuonna edesmennyt, johtokuntamme pitkäaikainen puheenjohtaja, professori Jarmo Leppiniemi toimi meille hyvänä välimiehenä.”

Mustalampi on erityisen iloinen siitä, miten PYK vauhditti opiskelijayrittäjyyttä ja laajemmin osaamispohjaista alkavaa yritystoimintaa pääkaupunkiseudulla. PYKin yrityshautomo on nykyään yrityskiihdyttämö, Aalto Start-Up Center, jonka toiminta on palkittu myös kansainvälisesti.

”Oli aikanaan taloudellisestikin iso riskisatsaus sijoittaa hautomoyksikkö Helsingin kasvaviin yrityskeskittymiin, mutta sillä haluttiin vauhdittaa innovatiivista yliopistopohjaista yrittäjyyttä pääkaupunkiseudulla Helsingin kauppakorkeakoulun avulla. Nyt tarkastellen ne olivat viisaita ratkaisuja. Hautomosta tuli lyhyessä ajassa menestystarina, jonka toimintatapaa päästiin viemään myös Baltiaan. Nykyään Aalto Start-Up Center on vahva toimija valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.”

Hän muistuttaa, ettei PYK voi olla maakunnassa ykkönen olematta kansainvälisesti vahva.

”On voitava peilata sitä, mitä maailmalla tapahtuu, sillä nyt samantyyppistä toimintaa on paljon. Aikanaan hain itse malleja toimintamme kehittämiseen myös eurooppalaisilta edelläkävijöiltä, jollainen oli muun muassa Irlannissa toiminut Irish Management Institute ja sen legendaarinen pk-yritysohjelmien kehittäjä Chris Park. Jos yritysten kehittämisessä tarvitaan vaikkapa Venäjän tai Kiinan verkostoja, Pienyrityskeskuksella ja Xamkilla on verkostot valmiina. Mielestäni kansainvälisen roolin ylläpidon on oltava fokuksessa, siinä pystymme palvelemaan emokorkeakoulua ja Xamkilla varmasti arvostetaan kv. osaamistamme.”

Kansainvälistyminen on tarkoittanut Itämeren aluetta

Luovat alat tulivat osaksi Pienyrityskeskuksen valmennuksia ja tutkimusta, kun Taideteollinen korkeakoulu siirsi oman hautomonsa osaksi Pienyrityskeskuksen yksikköä Helsingissä. Samalla luovien alojen liiketoiminnan erityispiirteet alkoivat näkyä myös valmennuksissa ja tutkimuksissa.

”Aikanaan tässä maassa ajateltiin, etteivät yritysmaailman opit kuulu vaikkapa luoville aloille tai terveydenhuoltoon, vaikka juuri niillähän niitä tarvitaan. Luovilla aloilla on paljon freelancereita, jotka toimivat mikroyrittäjinä. Sosiaali- ja terveysalalla yksityisen puolen rooli kasvoi kovasti ja siitä tuli yrittäjävetoista toimintaa. Olimme mukana valmentamassa yrittäjiä, jotka halusivat kehittää toimintatapojaan. Veimme koulutusmalleja myös Baltiaan ajatellen, että suomalaisyritykset voivat löytää sieltä yhteistyökumppaneita.”

Luovien alojen yrittäjät tulivat mukaan Start-Up Centeriin

Vahva osaamispääoma hyödyttää kotimaakuntaa

Kun Mustalampi aloitti Pienyrityskeskuksessa, työsuhteet olivat valtion virkoja. Aikanaan rahoituspohja muuttui, mikä vauhditti kehittämisrahoituksen hakua EU-ohjelmista.

”On ollut hyvin tärkeää verrata sitä, mitä täällä tehdään siihen, miten asioita hoidetaan vaikkapa Itämeren alueella. Hankkeemme ovat niveltyneet aluekehittämiseen. Hankkeissa on tosin aina alku ja loppu, joten vaarana on, etteivät taito ja osaaminen siirry eteenpäin. PYKin vahvuus on ollut, että hankkeita ovat toteuttaneet pitkään samat ihmiset, jolloin tulokset on pystytty hyödyntämään uusissa hankkeissa. Tämä on kerryttänyt yksikköön osaamispääomaa.”

Mitä kehittämishaasteita korona-aika herättää?

Mustalampi muistuttaa, että Pienyrityskeskuksella oli keskeinen rooli myös yliopistokeskustoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä Mikkelissä. Yliopistotoimijoiden yhteistyö vauhditti alueella monin tavoin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä.

”Samaten yliopistokeskuksen perustamisesta alkaen oli selvää vahvistaa myös yhteistyötä ammattikorkeakoulukenttään.”

Aalto-yliopiston luovuttua Pienyrityskeskuksesta viitisen vuotta sitten, se löysi uuden kodin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Mustalammen mielestä nykyinen kotipesä on luonteva ja hyvä paikka, sillä se mahdollistaa myös soveltavan tutkimuksen tekemisen.

”Xamk on vahva alueellinen vaikuttaja, joka tarjoaa pk-yrityksille kehittämispalveluja sekä tutkimusta. Ammattikorkeakoulut ovat nyt nousussa aluekehittämisen keskeisimmäksi toimijaksi. Xamk on sekä taloudeltaan että toiminnallisuudeltaan vahva. Toki myös yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen välille voisi syntyä vielä nykyistä paljon tiiviimpää yhteistyötä.”

Tällaiset yksiköt ovat keskeisiä toimijoita Xamkin ja MUCin kehittämisessä

Vaikka Mustalampi onkin viime vuodet seurannut PYKiä sivummalta toimimalla osittain tukisäätiön hallinnossa ja keskittynyt suvun luomuyrityksessä auttamiseen, hän on iloinen, että PYK ponnistaa edelleen tutuilta juuriltaan.

”PYKissä on erinomaisen hyvä, yrittäjähenkinen johto ja koko henkilökunta. Yksikkö on ollut aina edelläkävijä ja houkutellut töihin edelläkävijöitä. Fokus on ollut koko ajan yrittäjyyden edistämisessä. Olemme tuoneet tälle alueelle tutkimusta, luoneet laajoja verkostoja Venäjälle ja Baltiaan ja perustaneet pk-seudulle kv. huomiota saavan yrityshautomon. PYKillä on nyt hyvä paikka osana Xamkin TKI-toimintaa, sillä myös Xamkissa yrittäjyyden edistäminen on keskiössä. On tärkeää, että PYK vakiinnuttaa vahvan rooli uudessa kotipesässä, eikä synny sisäistä kilpailua.”

Korona-aika on selvästi muuttanut jo koulutusorganisaation toimintatapoja. Mustalampi muistuttaa, että valmennuksissa on aina hyvä säilyttää nuorille yrittäjille vahvat sisällöt ja tuoda niitä myös oppilaitosten opetusohjelmiin mukaan.

”Osaamisen pitää olla vahvaa, jotta tämä maa ja maakunta voivat menestyä. Tietopääomaa on kasvatettava niin, ettei kehittämisestä tule konsulttivetoista, vaan että organisaatiot ja niiden ihmiset itse ovat entistä enemmän mukana kehitystyössä.”

PYK pystyy kehittämään Xamkin omaa osaamista

Teksti, kuvat ja video: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Jaa sivu