Paikkatiedot. Matkojen pituudet. Suurimmat käyntinopeudet. Vikatiedot. Pysäköintipaikat. Äkkijarrutukset.
Nämä ovat esimerkkejä tiedoista, joita autoa käyttämällä syntyy ja kertyy edelleen hyödynnettäväksi. Autoilu on arkipäivää, mutta harva kuljettaja tietää, mitä kaikkea dataa ajoneuvot todellisuudessa keräävät ja välittävät eteenpäin.
Autoliitto lähetti jäsenilleen sähköpostia joulukuun alussa ja otsikkona oli osuvasti ’’Kuka omistaa autosi keräämän datan?”. Se sai havahtumaan. Apua, jospa autoni tallettaakin kaikki ne manaamiset, joita lausun keskiviivasta kiinnipitäville, lippalakkipäisille autoilijoille? Tai jospa se on lähettänyt epävireisen lauluni Whitney Houstonin kanssa jonnekin YouTuben uumeniin?
Kerran olen onnistunut ostamaan uuden auton, joka osoittautui täydellisesti ’maanantaikappaleeksi’. Jos siinä ei esiintynyt jotain vikaa, niin sitä vikaa ei ollut vielä autoihin keksittykään. Tämän auton kanssa takuukorjauksia taistellessa olisin kaivannut näitä kerättyjä tietoja, mutta niitä ei suostuttu antamaan. Sekä merkkihuolto että maahantuoja olivat sitä mieltä, että tiedot kuuluvat heille.
Itse olin eri mieltä, koska minähän sitä autoa olen ajanut ja saanut aikaan erilaisia mittauksia niin moottorin kuin sähkölaitteiden toiminnasta. Niinpä aloin ottaa kännykällä tai kameralla kuvan auton laitteistosta ja näytöistä aina kun ne tekivät ilmoituksia mahdollisista vioista. Näiden kuvien kanssa oli jo helpompi puhua samaa kieltä huollonkin kanssa.
Mitä hyötyä autosta ja kuljettajasta kerätyistä tiedoista sitten on? Ne voisivat kertoa ikääntymisen vaikutuksesta ajamiseen ja liikennekäyttäytymiseen. Analyysi saattaisi jopa tuoda esille terveydentilan muutoksia, joita emme itse välttämättä huomaa, esimerkiksi heikentyneen näön. Tai kun yhtäkkiä ryhdyn ajamaan hallitsemattomasti toisia ohitellen ja nopeusrajoituksista piittaamatta, isoveli voisi lähettää sähköisen ajorajoituksen. Kaikki tieto kertoo jotain.
Todelliseen käyttäytymiseen ja toimintaan perustuva tieto on arvokasta valuuttaa valmistajille ja markkinoijille. Tietoa yhdistelemällä piirtyy tarkka kuva kuluttajista. Ja kuitenkin luovutamme tiedot itsestämme vastikkeetta – jopa tietämättämme.
Autoliitto käynnistikin äskettäin eurooppalaisten sisarjärjestöjensä kanssa My Car My Data –kampanjan. FIA alue 1:n teettämän tutkimuksen mukaan 90 % kuluttajista haluaa, että ajoneuvon omistaja tai kuljettaja omistaa auton tuottaman datan. Jopa 95 % näki tarpeelliseksi luoda erityinen lainsäädäntö autoilijoiden oikeuksien turvaamiseksi.
Itse haluaisin auton keräämät tiedot omiin tietoihini säilytykseen. Onhan siellä jo valokuvia, videoita, sykemittarin tietoja, verenpainetietoja ja omistamieni autojen asiakirjoja. Voisin tehdä mitä erilaisimpia tutkimuksia tiedoistani – tai luovuttaa ne vaikka jonkin tutkijan käyttöön.
Teksti: Mirja Loponen, TKI-asiantuntija
Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskus Digitalia