Mikkeliläinen kasvuyrittäjä Armi Salo-Oksa on vienyt rohkeasti visioitaan eteenpäin. Työkaluja omaan johtajuuteensa hän haki yrittäjyytensä alkuvaiheessa Pienyrityskeskuksen Joko-valmennuksesta.
Yrittäjyytensä viisi ensimmäistä vuotta Salo-Oksa pyöritti vaatekauppaa. 1990-luvun laman aikana perhesyyt veivät hänet vetämään Mikkelin toimistoautomaatio -perheyritystä. Yritys oli silloin kriisissä. Sen liikevaihto oli vajaat viisi miljoonaa markkaa, velkaa oli vajaat kolme miljoonaa ja tappiota puoli miljoonaa.
”Lunastin yrityksen loput osakkeet vuonna 1994 ja ryhdyin käytännössä yksinyrittäjäksi. Ihmettelin, miten yritys oli voinut velkaantua niin huimasti ja ajattelin, että sitä olisi helppo pyörittää verrattuna vaatekauppaan, joka on sääriippuvainen ja jossa on ostettava ennakkoon tuotteet ja uskottava markkinaan puoli vuotta etukäteen.”
Yritystä on johdettava jämäkästi
Saman tien syksyllä 1994 hän lähti opiskelemaan johtamista Pienyrityskeskuksen Joko-koulutuksessa.
”Se oli minun yrittäjyyden pienoiskorkeakouluni. Koulutuksessa käytiin läpi yrityksen johtamiseen liittyvät asiat ja tehtiin omaan yritykseen liiketoimintasuunnitelma. Oli hyvät kouluttajat ja PYKin henkilökunta tsemppasi meitä.”
Toivoisin, että uusi sukupolvikin oppisi hyödyntämään Pienyrityskeskusta
Yhtiö erikoistui nopeasti ICT-alalle. Yhteistyökumppanit auttoivat talouden tervehdytyksessä räätälöimällä maksuehtoja, ärhäkällä myyntityöllä saatiin uusia asiakkaita ja katteita nipistettiin.
”Joko-koulutus sai aikaan sen, että en enää kovin usein lyönyt nyrkkiä pöytään tai huutanut työntekijöille ja sittemmin pärjäsimme tosi hyvin Parhaat työpaikat (Great place to work) -listauksissa. Senkin olen oppinut vuosien varrella, ettei budjetointi ikinä pidä paikkaansa, aina tulee yllätyksiä, joihin ei pysty ennakkoon varautumaan. Useimmiten tuotto-odotuksista joudutaan tinkimään menojen kasvaessa yli budjetin. Silti olemme pystyneet tekemään tulosta vuosittain. Pitää luottaa myös sydämeen ja omaan intuitioon. Seitsemän vuotta siinä meni, että päästiin veloista eroon.”
Toivoisin lisää B2B-myyntikoulutuksia yrityksille
Kun yritys alkoi kasvaa, uusia työntekijöitä koulutettiin myös palkkatuen avulla ja oppisopimuksin. Eteläsavolaiset pk-yritykset saavat usein kritiikkiä siitä, ettei niillä välttämättä ole nälkää kasvaa. Salo-Oksa kasvatti yritystään pienin askelin ja uskoo, että samanlaisesta strategiasta voisi löytyä eväitä kasvuun monelle pienelle yritykselle.
Pieninkin askelin voi yritys kasvaa
Monessa yrityksessä tuskaillaan koronakevään jälkeen, miten saada kassa kuntoon. Salo-Oksalla on omakohtaisia vinkkejä.
”Tuntuu, että seinä on vastassa, kun eurot loppuvat, mutta silloin ei kannata hysterisoida. Pitää katsoa tosiasiat eli ovatko tuotteet, palvelut ja markkinointi kunnossa, mistä tulee euroja ja sitten tehdä päätöksiä. Johtajalla tuntosarvien pitää olla herkillä. Iso voimavara on oma henkilöstö.”
PYK voisi rakentaa verkostoja, jotka tsemppaisivat yrittäjiä
Päättäjät kaipaavat yrittäjyyskasvatusta
Vuodesta 2000 Marski Datana tunnettu yritys tarjoaa toimisto- ja tietoteknisiä palveluita. Yksiköitä sillä on Mikkelin lisäksi Joensuussa ja Savonlinnassa. Liikevaihto on nyt noin 12 miljoonaa euroa.
Vuoden 2019 lopulla Armi Salo toteutti vuosia haudutellun yrityskaupan, jolla hän luopui 35 vuotta vanhasta, nykyään konsernirakenteella toimivasta perheyrityksestä myymällä osakkeensa pojalleen Tomi Salolle ja yrityksen pitkäaikaiselle operatiivisesta toiminnasta vastaavalle Petri Eroselle. Lisäksi kunkin paikkakunnan yksiköiden vetäjät ovat mukana yrityksissä omistajina.
”Yritän olla nyt edes kysymättä, että mitä yritykselle kuuluu, että en alkaisi sanella ja arvostella päätöksiä ja siten aiheuttaa turhaa pahaa mieltä. Uskon, että yritys säilyy hyvänä perheyrityksenä, kun kerralla ei muuteta liikaa asioita.”
Yrittäjyyttä hän ei ole hylännyt edelleenkään, vaan toimii investorina uuden yrityksensä kautta. Kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on pitänyt hänet tiiviisti mukana useissa järjestöissä ja poliittisessa päätöksenteossa.
”Tuntuu, etteivät täällä luottamusmiehet tai virkamiehet tunne yrittäjyyttä. Keväällä ovat kuntavaalit, joten olen ajatellut, että Pienyrityskeskus voisi suunnitella uusille kuntapäättäjille koulutuksen, jossa kerrottaisiin, mitä yrittäminen on ja miten sen eri osa-alueet vaikuttavat. Nyt puhutaan paljon elinvoimasta, mutta elinkeinojen elinvoiman merkitystä ei oikein ymmärretä eikä siitä puhuta.”
Toivon päättäjille ja virkamiehille yrittäjyyskasvatusta
Maakunta tarvitsee uusia avauksia
Idearikkaalla yrittäjällä riittää vinkkejä alueen kehittämiseen. Hän näkisi mielellään, että Etelä-Savossa kehitettäisiin hyvinvointiin liittyviä palvelukeitaita, joissa voisi elää, tehdä työtä ja harrastaa liikuntaa.
”Meillä on täällä koko Euroopan ikääntynein väestö. Jo viisi vuotta olen puhunut myös siitä, että meillä voisi olla iso hanke, jossa kehitettäisiin ihmisen elinkaaren viimeisiin vuosiin sopivia virikkeellisiä elämisen ja asumisen muotoja, joissa ikääntyneetkin ihmiset saisivat lisää sisältöä elämäänsä.”
Itä-Suomessa kehittäminen on usein hankevetoista, mikä saattaa hänen mielestään jopa halvaannuttaa normaalia kehittämistä.
”Nykyinen systeemi pitäisi keikauttaa toisin päin. Perusasiat pitäisi tehdä omalla rahoituksella ja siihen sitten virittää hankkeita päälle. Hankkeet eivät saisi olla irrallisia, jotta Mikkeli ja Etelä-Savo voisivat kehittyä vetovoimaisemmiksi. Myös yrittäjyyteen pitäisi kannustaa luomalla pitkäjänteinen ja vakaa toimintaympäristö.”
Ei hankkeiden ehdoilla, vaan yrittämisen ja alueen kehittämisen ehdoilla.
Salo-Oksa on mukana myös Xamk Pienyrityskeskuksen tukisäätiön valtuuskunnassa. Nyt 40-vuotisjuhlavuottan viettävän Xamk Pienyrityskeskuksen tulevaisuus huolettaa häntä. Salo-Oksan mielestä yksiköllä olisi paljon annettavaa aluekehitykselle, mutta tällä hetkellä sen merkitys ei näy niin kuin se voisi näkyä.
”PYK on se toimija, joka voi tulla lähelle maakunnan mikro- ja pienyrityksiä. Se voi luoda yrityksille verkostoja ja toimia aktiivisesti pk-yritysten kanssa, jolloin voisi syntyä vaikka mitä helmiä. Yksi asia, mistä yritykset hyötyisivät, olisi erilaisten rahoitusmallien avaaminen. Nyt yritykset tuntevat pankit ja Finnveran, mutta eivät muita rahoituslähteitä tai bisnesenkeleitä.”
Pienyrityskeskus pitää saada lähelle yrityksiä
Teksti, kuva ja videot: Päivi Kapiainen-Heiskanen