Xamk Pienyrityskeskus lähti kansainvälistämään suomalaisyrityksiä 1990-luvun laman jälkeen vauhdilla. Vuonna 1994 kv. tiimissä aloitti Natalia Narits, Tarton yliopistosta valmistunut taloustieteilijä.
Suomalaisyrityksissä oli niihin aikoihin vahva tahtotila vientiin, mutta ajantasaista osaamista Venäjän-kaupasta puuttui. HKKK:n osana toiminut PYK solmi yhteistyösopimuksia venäläisyliopistojen kanssa oman työnsä tueksi. Vuonna 1993 perustettiin Pietariin ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna oma toimisto.
”Alkuaikoina toimistossa oli 2-3 työntekijää tekemässä markkinaselvityksiä suomalaisyrityksille ja siellä myös järjestettiin koulutusohjelmia kaupallisille avustajille.”
Suomalaisosaajia valmennettiin Venäjän-kaupan erityispiirteisiin ja Pietarissa koulutettiin korkeakouluista valmistuneita asiantuntijoita suomalaisyrityksille vientiavustajiksi.
”Valmensimme vientiosaajia, teimme idänkauppaan liittyvää oppimateriaalia ja järjestimme erilaisia tilaisuuksia. Yrityksille räätälöimme eri puolille Venäjää vienninedistämismatkoja, joiden aikana tehtiin paljon kauppaa ja solmittiin yhteistyösuhteita.”
Laman jälkeen työvoimakoulutuksena valmennettiin idänkauppaan myös Pietari ”experttejä” matkailualalle Mikkelissä. Lisäksi matkailualan yrittäjille järjestettiin messumatkoja Pietariin. Vahvasta osaamisesta kertoo sekin, että PYK järjesti myös Uudellamaalla Pietari Expert -koulutuksia työvoimahallinnon rahoituksella.
”Liki kaikki osallistujat työllistyivät suomalaisyrityksiin, joihin he tekivät harjoittelunsa.”
Itämeren alueella syntyi tuloksia
Baltian maiden liityttyä EU:hun vuonna 2004, PYK lähti toteuttamaan EU-ohjelmia ensin Viroon ja perusti saman vuoden aikana myös oman toimiston Tallinnaan. PYKin oma yrityshautomo oli toiminut jo vuodesta 1997, joten monissa hankkeissa keskityttiin startup-yritysten kehittämiseen ja tukemiseen.
”PYK on ollut melkein pari vuosikymmentä näkyvä toimija Baltian maissa. Tuttujen yliopistojen ja yritystoimintaa tukevien yhteistyökumppaneiden kanssa on saavutettu nopeasti tuloksia erilaisissa kehityshankkeissa.”
Viron ensimmäinen yrityshautomo avattiin Tallinnan Mustamäelle ja sen jälkeen yrityshautomotoiminta alkoi kehittyä nopeasti Viron lisäksi myös Latviassa ja Liettuassa.
”PYK oli niiden ensimmäisiä suomalaisia yhteistyökumppaneita. Meillä Suomessa toimi jo yli tusina hautomoa, joten alkuvaiheessa autoimme hautomoiden vetäjiä jakamaan keskenään hyviä käytäntöjä startup-yritysten tukemiseen. Yhteistyö oli tiivistä. Myöhemmin loimme yhdessä muun muassa startup-yritysten liikkumisen yli rajojen hautomosta toiseen mahdollistavan soft landing -mallin Central Baltic -alueelle.”
Natalia Narits muistelee, että vilkkaimpina aikoina PYK oli samanaikaisesti mukana Baltian maissa 5-6 hankkeessa edistämässä yrittäjyyttä ja räätälöimässä valmennuksia yrityksille ja yrittäjyyskehittäjille.
Kymmenisen vuotta sitten tärkeäksi teemaksi nousi myös luovien alojen yrittäjyys. PYK koordinoi ja oli mukana monissa EU:n ja Itämeren alueen hankkeissa.
”Koulutuksiin oli joskus niin paljon tulijoita, että jouduttiin karsimaan. Koulutimme, teimme selvityksiä, edistimme yhteistyötä, toimitimme julkaisuja ja järjestimme yritysvierailuja.”
Natalia Narits toivoo, että jatkossakin PYKin tekemä työ Itämeren alueella ja laajemmin EU:ssa näkyisi ja saisi arvostusta. Erityisen ylpeä hän on startup-yritysten tukemisesta ja yrittäjyyden edistämisestä Itämeren alueella.
”PYK tunnetaan Itämeren alueella mukaan lukien Venäjällä, mistä olen todella ylpeä. Yhteistyöhankkeiden aikana luoduista yliopisto- ja yrityshautomoverkostoista on paljon hyötyä Itämeren alueen startup-yrityksille ja hautomoille.”
Videolla Natalia Narits arvioi PYKin työtä Itämeren alueen startup-yritysten ja yrityshautomoiden kehittämisessä.
Tutkimus ja strategiatyö hyödyttävät aluetta
Natalia Narits ehti pitkällä työurallaan olla mukana kymmenissä kansainvälisissä hankkeissa. Viimeisimpiin kuului muun muassa Etelä-Savon maakuntaliiton rahoittama Etelä-Savon ja Kiinan Henanin provinssin luomualan yhteistyömahdollisuuksia selvittänyt.hanke. Pienyrityskeskus ja Ruralia-instituutti toteuttivat siinä selvityksen Kiinan luomualasta ja sen vienti- ja koulutustarpeista.
Myös yrittäjyyskasvatusta ja sen tutkimusta on edistetty pitkäjänteisesti. Viime vuosina Itämeren alueella uusiksi teemoiksi nousivat ikäjohtaminen (Best Agers -hanke) sekä hyvinvointi- ja terveysala (ProVaHealth-hanke).
”Ajankohta hyvinvointi- ja terveysalojen living labien yhteistyön kehittämiseksi oli sikäli sopiva, että Mikkelissä kehitettiin Saimaa Stadiumin Active Life Labin toimintamallia ja liiketoimintasuunnitelmaa. ProVaHealthin aikana on järjestetty koulutusta living labien businessmallin kehittämiseksi, tutustuttu Itämeren alueen living labien toimintamalleihin sekä testattu terveys- ja hyvinvointialan yritysten tuotteita ja applikaatioita partnerimaissa.”
Erityisen tyytyväinen Narits on strategiatyöhön, jota on tehty eri Itämeren alueen maiden kokemusten pohjalta. Esimerkiksi juuri päättynyt Empinno-hanke vertaili, miten tutkimusta ja innovaatiostrategioita on hyödynnetty, kun Itämeren alueen pienet ja keskisuuret kaupungit ja alueet ovat kehittäneet älykkäitä erikoistumisstrategioitaan (ÄES).
”Mukana alueena oli myös Etelä-Savon maakunta. Mielestäni nyt korona-aikana huomaa, että maakuntamme strategia – vesi, metsä, ruoka – on erittäin ajankohtainen varsinkin, kun toteutuksessa hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia. Etelä-Savossa on esimerkiksi mahdollista hyödyntää enemmän lähimatkailuun mökkejä, järviä ja kansallispuistoja. Täällä pystyy järjestämään palveluja pienillekin ryhmille.”
”Myös ruoan tuotannon ja omavaraisuuden tärkeys on huomattu korona-aikana. Suomen harva asutus ja puhdas luonto ovat tärkeitä vahvuuksia ja kilpailuetuja, joissa on vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. Yksi Mikkelin suurimmista heikkouksista ja kehittämisen esteistä on huono saavutettavuus. Tarvitaan nopea junayhteys ja myös lentokenttää voisi hyödyntää jälleen matkustajaliikennettä palvelemaan.”
Viime aikojen koulutaistelut ovat tehneet Naritsista pienten koulujen puolustajan.
”Pakko kysyä, eikö vahvuutemme voisi olla se, että koko maa pidetään asuttuna ruokaa, vettä ja luontoa hyödyntäen? Nyt korona-aikana voidaan myös kysyä, onko järkevää lopettaa kyläkouluja ja kuljettaa lapset jopa 1000 lapsen koulukeskuksiin?”
PYK on nojannut yrittäjyyden ja kansainvälistymisen edistämisessä aina vahvasti tutkimukseen ja Narits toivoo, että niin olisi jatkossakin. PYKin tutkijat ovat osallistuneet myös useisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Jos kehittämishankkeisiin ei ole saatavilla tutkimusrahoitusta, hän toivoo, että niissä tehtäisiin kuitenkin pienempiä selvityksiä.
”Tulokset, kokemukset ja suositukset kannattaa koota raporteiksi. Niiden pohjalta on helppo jatkaa kehittämistä ja seurata tulosten toteutumista. PYKin hankkeissa on aina ollut mukana tutkijoita, mikä on ollut erittäin hyödyllistä ja tuonut lisäarvoa hankkeille.”
Videolla Natalia Narits miettii PYKin tutkimuksen merkitystä.
Strateginen kehittäminen luo pohjaa kestävälle kasvulle
Natalia Narits uskoo, että PYKillä on jatkossakin tärkeä rooli alueensa kehittäjänä ja ÄES-prosessin toteuttajana. PYKillä on hyvät yhteydet yrityksiin sekä kokemusta ja näkemystä tehdä selvityksiä ja arviointeja, joita voidaan hyödyntää strategioita laadittaessa.
”Kehittäminen edellyttää strategista, ajan tasalla olevaa näkökulmaa. Mielestäni päättäjät voisivat hyödyntää enemmän PYKin osaamista, tilata selvityksiä ja hyödyntää Itämeren alueen verkostojamme. Osallistumalla EU:n yhteistyöhankkeisiin PYK on vaikuttanut alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tekemällä suosituksia siitä, miten alueita ja yrityksiä pitäisi kehittää. Se on yksi PYKin tärkeistä tehtävistä nyt ja tulevaisuudessa. ”
Vaikkei Natalia Narits jatkossa teekään kehittämistyötä kokopäiväisesti, hän jatkaa vapaaehtoistyötä kansalaisjärjestöissä ja on tarvittaessa käytettävissä asiantuntijana myös eri kv. yhteistyöhankkeissa. Alueen kehittäjille hän jättää selkeän muistilistan.
”Pitäkää yllä verkostoja ja yhteistyösuhteita. Kun sitoudutte johonkin, pitäkää se, mitä on luvattu. Olkaa itsekin aktiivisia, kuunnelkaa ja seuratkaa, mikä on ajankohtaista EU:n ja Itämeren alueella ja tarttukaa siihen. Seuratkaa EU.n rahoituksia ja erikoistukaa niihin. Osallistukaa kv. tapahtumiin, olkaa esillä ja muistakaa, että jos haluaa olla jossain mukana, pitää itsekin olla aktiivinen.”
Videolla Natalia Narits pohtii PYKin roolia aluekehittämisessä
Teksti ja videot: Päivi Kapiainen-Heiskanen