”Täällä on huikeita, osaavia ja innovatiivisia yrittäjiä ja paluumuuttajia, jotka haluavat kehittää kotipaikkakuntaansa”, maakunnallista Roihu-hanketta Pieksämäen aluepäällikkönä vetänyt KTM Tapu Holttinen sanoo tyytyväisenä hankkeen tuloksiin.
Hankkeen aikana perustettiin Pieksämäelle kaikkiaan 15 uutta yritystä. Niiden osaaminen liittyy muun muassa sosiaali- ja terveysalaan, metalliteollisuuteen, hyvinvointiin, ohjelmistoalaan ja tapahtumajärjestämiseen. Roihulaiset perustivat toiminimiä, osakeyhtiöitä ja yhden osuuskunnan hankkeen aikana. Kaikkineen aloittaville yrittäjille suunnattuihin valmennuksiin osallistui Pieksämäellä 95 ihmistä 1,5 vuoden aikana.
”Intoa yrittäjyyteen on paljon. Osalla yrityksen perustamista miettivistä tai sen jo perustaneista on työsopimus ja ajatuksena on tehdä oman yrityksen kautta toimeksiantoja oman työn ohessa. On myös ihmisiä, jotka ovat vielä kotihoidontuella kotona lasten kanssa.”
Haasteisiin voi varautua
Itsekin jo 22 vuotta yrittäjänä toiminut Holttinen huomasi, että eniten yrityksen perustamisvaiheessa mietityttää kaksi asiaa eli raha ja jaksaminen.
”Raha ja sen riittäminen keskusteluttivat eniten eli löydänkö asiakkaita, miten kannattaisi hinnoitella ja riittääkö raha, jos ei ole säästöjä. Pohdimme yritysten taloutta, suunnittelimme ja ennustimme budjettia ja teimme kassavirtalaskelmia. Mietimme myös tuotteistusta, markkinointia ja sitä, miten myydä eri kanavissa.”
Työelämän haasteet ja jaksaminen ovat toinen asia, joka saattaa jarruttaa oman yrityksen perustamisesta haaveilevaa.
”Monet kokevat uupuneensa työssä ja paljosta vastuusta. Samaa pohtivat myös oman yrityksen perustamista suunnittelevat eli entä jos yksinyrittäjänä ei jaksakaan. Roihussa pohdimme yhdessä itsensä johtamista ja ajankäyttöä. Samalla syntyi myös uusia verkostoja eli ihmiset kokivat, etteivät ole yksin yrityksen perustamisvaiheessa.”
Holttinen arvioi, että Roihun kätilöiminä syntyneet yritykset selviävät koronakeväästä suhteellisen hyvin, koska ne tarjoavat alihankintatyyppisiä palveluita ja niillä oli jo perustamisvaiheessa olemassa asiakaskunta valmiina.
”Moni uusista yrittäjistä tekee yrittäjyyden rinnalla myös palkkatyötä, minkä takia yrityksen kautta ei tarvitse tienata niin paljon. Vain kaksi omaa yritystä suunnitellutta otti aikalisän tämän tilanteen takia, koska raha ja ihmiset eivät liiku tällä hetkellä samalla tavalla kuin normaalioloissa. Voi olla viisastakin tarkkailla tilannetta. Toisaalta uskon, että poikkeustilan jälkeen syntyy tilaa myös uusille yrityksille.”
Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi
Roihuun lähti mukaan 33 yritystä pohtimaan sukupolvenvaihdoksen mahdollisuutta, ja kaksi omistajanvaihdosta ehti toteutua. Hankkeen aikana tehtiin kymmenelle pieksämäkeläisyritykselle arvonmäärityspalvelua, joka sisälsi suosituksia siitä, miten kannattaa edetä.
”Jos itsellä ei ole valmista yritysideaa, kannattaa selvittää myynnissä olevat yritykset, josko sieltä löytyisi sopiva. Yrityksen osto saattaa kuitenkin tyssätä rahoitukseen. Toisaalta kannattaa selvittää, miten yritystä on kehitetty ja mikä sen todellinen arvo on.”
Roihulaiset pääsivät pohtimaan yhdessä, mitä omistajanvaihdos käytännössä tarkoittaa ja miten yrityksen arvo määräytyy.
”Omistajanvaihdos vie 1-5 vuotta, joten 1,5 vuoden hankkeen aikana ei ehditä vielä maaliin monessakaan yrityksessä. Kaksi omistajanvaihdosta ehti kuitenkin toteutua. Mukana olleissa 33 yrityksessä on paljon hyviä suunnitelmia, joita halutaan toteuttaa 3-5 vuoden kuluessa.”
Sen Holttinen huomasi valmennusprosessin aikana, että monissa yrityksissä omistajanvaihdos saattaisi käytännössä syntyä nopeamminkin.
”Yrityksessä pitäisi päättää, että nyt ryhdytään tekemään omistajanvaihdosta.”
Holttinen tekee parhaillaan omistajanvaihdosmallinnusta Pieksämäen kaupungille Roihu-hankkeen viimeisenä toimenpiteenä.
”Nostan esille sukupolvenvaihdoksen yleisimpiä haasteita. Pohdin myös sitä, mikä on kaupungin yrityspalveluiden rooli ja minkälaiset toimet jäävät muille toimijoille tehtäväksi.”
Pieksämäki yllätti positiivisesti
Tapu Holttiselle Pieksämäki oli toimintaympäristönä uusi tuttavuus. Kaupunki kuitenkin yllätti positiivisesti monella tapaa.
”Ihmiset oppi tuntemaan helposti ja asiat etenivät. Paikallisilta saattaa unohtua se, että jo nyt kaupungissa on huikeita yrittäjiä, ideoita ja ihmisiä. On nuoria paluumuuttajia, jotka haluavat tehdä asioita rakkaudesta Pieksämäkeen. He ovat palanneet paremman elämänlaadun toivossa ja uskovat, että Pieksämäellä voi elää, yrittää ja olla onnellinen.”
Roihu-hanke keskittyi yrittäjyyden pitkäjänteiseen kehittämiseen koko Etelä-Savon alueella. Hanke järjesti valmennuksia, omistajanvaihdospajoja, seminaareja ja protoilupajoja. Hanketta koordinoi Xamk Pienyrityskeskus ja sitä olivat toteuttamassa yhteistyökumppaneina Samiedu ja Esedu.
Hankkeen kotisivu: https://www.xamk.fi/roihu
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuva. Tero Eloranta