Yhteisötalous osallistavan vihreän kasvun lähteenä – Kuulumisia EUSES2020-konferenssista
Euroopan komissio ja saksalainen Mannheimin kaupunki järjestivät 26. ja 27. toukokuuta 2021 Euroopan yhteisötalouden konferenssin (European Social Economy Summit EUSES, www.euses2020.eu). Koronatilanteen takia alun perin vuodelle 2020 ajoitettu tapahtuma toteutettiin nyt virtuaalisesti ja rekisteröityneitä osallistujia oli yli kolme tuhatta sadasta eri maasta. Time4Help Suomi -hanke oli mukana konferenssissa belgialaisen hankekumppanimme Odisee Centre for Family Studiesin järjestämässä sessiossa “The working sandwich generation, supporting mature women (45-65 years) on the labour market, entrepreneurship and in family care”. Oma esitykseni käsitteli elinikäistä oppimista.
EUSES2020-konferenssissa keskusteltiin siitä, miten yhteisötalous voi tukea Eurooppaa uudistamaan talouttaan koronan jälkeen kohti vihreää ja digitaalista maailmaa. Konferenssin sessiot oli jaettu kuuteen teema-alueeseen: yhteistyö, sosiaaliset innovaatiot, yhteisötalous, rahoitus, vaikuttavuuden mittaaminen, data ja tutkimus sekä luovat menetelmät. Näihin teema-alueita tarkasteltiin digitalisaation, koulutuksen, työllisyyden ja osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon, vihreän siirtymän sekä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista.
Euroopan unionissa yhteisötalouden merkitys on viime aikoina korostunut ja se nähdään tärkeänä taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen osallisuuden edistäjänä. Yhteisötalouden organisaatioita on Euroopan unionissa noin 2,8 miljoonaa. Ne työllistävät miltei 14 miljoonaa henkilöä, ja yhteisötalouden osuus bruttokansantuotteesta on noin 8 prosenttia.
Osaavan työvoiman tarve on Euroopassa suuri ja se tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja ikääntymisen myötä. Koronakriisi on kärjistänyt näitä Euroopan unionin rakenteellisia haasteita. Haasteiden ratkaisemiseksi Euroopan komissio tukeutuu osallistavan kasvun politiikkaan, jonka ytimenä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Viimeaikaisissa kriiseissä yhteisötalouden organisaatiot ovat osoittaneet kykynsä paikallisyhteisöjen vahvistamiseen sekä oikeudenmukaiseen siirtymien hallintaan. Euroopan komissio näkee yhteisötalouden hyvänä keinona edistää vihreää ja digitaalista siirtymää.
Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä on tämä Euroopan komission suurten haasteiden ratkaisun avaimeksi korottama yhteisötalous. Englanninkielinen termi ”social economy” tuo mieleen lähinnä hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvan. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. ”Social economy tarkoittaa osuuskuntien, osakeyhtiöiden, yritysten yms. yhteisöjen taloutta. Sille on ehdotettu suomalaista termiä yhteisötalous” (Kielikello 1997).
Yhteisötaloutta on pidetty myös synonyymina kolmannelle sektorille. Kolmas sektori tarkoittaa yhdistyksiä, vapaaehtoistoimintaa, yhteiskunnallisia liikkeitä, osuuskuntia ja yhteiskunnallisia yrityksiä. EU-asiakirjoissa yhteisötalouteen kuuluu myös yhteisöllinen kuluttaminen ja kiertotalous, jotka luovat uusia mahdollisuuksia yhteisötalouden kasvulle Euroopassa.
EUSES2020-konferenssin ohjelmalehtisessä todetaan vapaasti suomennettuna näin: ”Yhteisötalous ja yhteisötalouden yritykset luovat työpaikkoja, tarjoavat esteettömiä palveluja ja edistävät osaamista, jonka avulla voidaan vastata ympäristöhaasteisiin ja vahvistaa yhteisöjä. Ne kantavat sosiaalisen innovaation ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden potentiaalia. Ne vaikuttavat myönteisesti talouteen ja yhteiskuntaan yleisellä tasolla. Yhteisötalouden yritykset ovat taloutta, joka toimii ihmisten hyväksi.”
Yhteisötalouden liiketoimintamalleissa olennaista on investoida suurin osa voitoista takaisin organisaatioon tai yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Kyse on siis yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta yritystoiminnasta. Tällaisella toiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Suomessa on laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003), joiden tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Muuten Suomen lainsäädännössä ei tunneta yhteiskunnallisia yrityksiä erikseen. Suomalaisen työn liitto voi myöntää Yhteiskunnallinen yritys -merkin suomalaiselle yritykselle, joka ratkoo yhteiskunnallisia ongelmia ja toimii kestävän hyvinvoinnin rakentajana.
EUSES2020-konferenssissa julkistettu Mannheimin julistus määritteli kymmenen kohtaa yhteisötalouden edistämiseen. Niistä tärkeimmiksi valikoituivat konferenssissa tehdyn kyselyn pohjalta rahoituslähteiden turvaaminen, verkostot ja kumppanuudet sekä säädösympäristön kehittäminen.
Johtopäätöksenä ja tuliaisena EUSES2020-konferenssista voi todeta, että yhteisötalouden näkökulmaan ja potentiaaliin kannattaisi tulevia hankekokonaisuuksia rakennettaessa kiinnittää erityistä huomiota, koska yhteisötalous linkittyy EU-kielenkäytössä vahvasti osaamisen kehittämiseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.
Lähteitä ja lisätietoa:
Breque, M., De Nul, L. & Petridis, A. (2021), Industry 5.0. Towards a sustainable, human-centric and resilient European industry. European Commission. R&I Paper series. Policy Brief. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/468a892a-5097-11eb-b59f-01aa75ed71a1/
https://www.socialeconomy.eu.org/
https://suomalainentyo.fi/yrityksille/yhteiskunnallinen-yritys/
Pirkkalainen, J. (2019), Yhteisötalous ja sosiaaliset osuuskunnat Euroopassa. Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. https://www.ksl.fi/materiaaleja/julkaisut/yhteisotalous-sosiaaliset-osuuskunnat-euroopassa/
Roadmap (2021), European action plan for social economy (Ares(2021)1543010). https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12743-EU-action-plan-for-social-economy_en
Social enterprises and the social economy going forward (2016), A call for action from the Commission Expert Group on Social Entrepreneurship (GECES), European Union). https://ec.europa.eu/docsroom/documents/24501/attachments/1/translations
Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi (COM(2020)14 final). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020DC0014
Kirjoittanut Mervi Rajahonka
Kirjoittaja työskentelee TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Time4Help Suomi: Palvelukehittäminen – naisjohtajuus – yrittäjyys -hankkeessa.