Xamk Pienyrityskeskus järjesti tämän vuoden valtakunnalliset Yrittäjyyskasvatuspäivät Mikkelissä 30.9.-1.10.2020 ns. hybridimallilla esitellen alan uusinta tutkimusta, toimivia käytäntöjä ja kv. suuntauksia.

Paikan päällä osallistujia oli noin kolmekymmentä ja verkon kautta osallistui noin 40 ihmistä eri puolilta maata. Päivien järjestämisestä vastaa Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseura ry. Tänä vuonna järjestäjävuorossa oli Pienyrityskeskus jo 4. kertaa ja sen paikallisena yhteistyökumppanina toimi Mikkelin yliopistokeskus. Koronatilanne vaikutti tilajärjestelyihin, mutta ei kutistanut päivien runsasta tarjontaa.

Yrittäjyyskasvatus on jo jalkautunut kouluihin

Tapahtuman yhteinen osuus päättyi paneelikeskusteluun, jossa ajatuksiaan yrityskasvatuksesta jakoivat kaupungin opetusjohtaja Seija Manninen, Etelä-Savon yrittäjien puheenjohtaja Nina Rasola, Pohjois-Karjalan yrittäjien puheenjohtaja Perttu Kouvalainen sekä mikkeliläiset yrittäjät Saara Vauhkonen ja Mirka Jussila.

Seija Manninen kertoi kaupungin ja Pienyrityskeskuksen yhteistyössä kehittämästä Mini-Mikkeli -mallista, joka tarjoaa kaikille kaupungin kuudesluokkalaisille mahdollisuuden suunnitella oman yrityksen perustamista. Hän korosti, että Mini-Mikkeli antaa hyvää tietoa, opettaa yrittäjämäistä toimintaa ja sen, että saa erehtyä.

Nina Rasolan mielestä yrittäjäkasvatus tarkoittaa sitä, että ihminen toimii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti, huolehtii omista asioistaan, osaa asettaa tavoitteita ja ratkaista ongelmia. Tärkeinä taitoina lähitulevaisuudessa hän pitää myös sitä, että ihminen osaa johtaa itseään, pitää huolta jaksamisestaan ja tietää miten viestiä.

Pienen lapsen äitinä Mirka Jussila on huomannut, miten tärkeää on vahvistaa pienestä asti lapsen vahvuuksia ja tunnistaa sekä kehittää hänen heikkouksiaan. Yrittäjyyskasvatusta hän toivoi kouluissa opettavan sellaisten ihmisten, jotka tietävät mistä puhuvat.

Saara Vauhkonen arvioi, että yrittäjyyskasvatus on kaikkien vastuulla eli niin perheen, koulun kuin ensimmäisten työnantajienkin. Hänestä on tärkeää, että lapsia kannustetaan niin, että heillä säilyy innostus ja motivaatio oppia uutta.

Myös Perttu Kouvalainen oli samoilla linjoilla ja painotti, ettei lapsista tarvitse kasvattaa pieniä aikuisia, vaan antaa heille mahdollisuus tehdä asioita. Koska ympäröivä maailma muuttuu vauhdilla, tilannekuvaa maailmasta on päivitettävä, että lapset omaksuvat tarvittavia taitoja. Hän myös muistutti, että harva menestynyt yrittäjä tai urheilija mahtuisi ns. järkevien ihmisten normeihin, joten olisi tärkeää olla tasapäistämättä nuoria ja lapsia.

Panelistit kaipasivat myös ”perusyrittäjäsankareita” näkyville eli ihmisiä, joita voisi matkia.

Nina Rasola toivoi, että yrittäjiä kutsuttaisiin enemmän kouluihin kertomaan, miten heidän yrityksensä hoitavat erilaisia käytännön asioita. Näin kasvollisista yrittäjistä voisi tulla luonteva osa varhaiskasvatustakin.

Paneelin osallistujat Mirka Jussila, Saara Vauhkonen, Perttu Kouvalainen, Seija Manninen, Nina Rasola ja puheenjohtajana Sanna Lehtonen
Vasemmalta Mirka Jussila, Saara Vauhkonen, Perttu Kouvalainen, Seija Manninen, Nina Rasola ja puheenjohtajana Sanna Lehtonen

Verkkoluentoja maailmalta

Birminghamin yliopiston professori Simon Down kävi jokunen vuosi sitten pitämässä suomalaiskollegoidensa kanssa pohjoiskorealaisille yliopisto-opiskelijoille startup-yrittäjuuteen liittynyttä työpajaa, jossa opiskelijat kehittelivät liikeideoitaan.

Down huomasi, että ryhmät lähestyivät ongelmiaisänmaallisesta näkökulmasta ja esimerkiksi aurinkopaneeleiden olisi haluttu olevan muodoltaan perinteisten kattotiilien kaltaisia. Toinen ryhmä kehitteli ydinlaskeuman vaaroilta suojaavia vaatteita, muttei käyttöön omassa maassa, vaan vientituotteeksi Japaniin. Myös käsite business angel (pääomasijoittaja) sai aikaan reaktion maassa, jossa uskonnot on kielletty.

Birminghamin yliopiston professori Simon Down osallistui konferenssiin Teamsin välityksellä
Birminghamin yliopiston professori Simon Down osallistui konferenssiin Teamsin välityksellä

Down kuvasi, että tutkijat yrittivät tarkastella ehdotettuja liikeideoita sen pohjalta, miten loogisia ne olisivat pohjoiskorealaisessa toimintaympäristössä. Samalla he kuitenkin kertoivat, miten eurooppalaiset yleensä asioista ajattelevat. Down totesikin, että työpaja opetti tutkijoita tunnistamaan, minkälaisia ennakko-odotuksia heillä itsellään oli.

Down haluaa kyseenalaistaa startup-yrityksiin liittyvää valmennusta. Hän toivoo, että nuorille annettaisiin epärealististen odotusten sijaan vaikkapa käytännön kädentaitoja, joilla selviää muuttuvassa maailmassa. Hän myös pohdiskeli, pitäisi opiskelijoille alkaa kertoa, että kovasti yrittämälläkään ei välttämättä menesty yrittäjänä. Hän on maailmalla opettaessaan päätynyt ajattelemaan, että paikallisista kulttuureista kannattaisi ammentaa enemmän liikeideoita. Tärkeänä hän pitää myös sitä, että ihmisiä opetetaan ottamaan vastuuta itsestään, kun enää ei länsimaissakaan luottaa siihen, että valtio pitää huolen kansalaisistaan, kuten tähän saakka on totuttu.

Itävaltalainen professori Johannes Lindner on kehittänyt yrittäjyyskasvatukseen malleja ja oppimateriaaleja, jotka on suunnattu 7-10 -vuotiaille lapsille. Ideana on tarjota haasteita, joita lapset ratkovat yhdessä ja samalla kokevat voimaantuvansa. Myös hän uskoo, että jokaisessa meistä piilee muutoksentekijä. Itävaltalaisten koulutusmalleja läpikäyneistä oppilaista osa on myöhemmin päätynyt yrityshautomoon perustamaan omia yrityksiä.

Professori Johannes Lindner
Professori Johannes Lindner

Itävaltalaisten verkostoissa malleja kehittämässä ovat olleet myös Oulun yliopiston asiantuntijat. Youth Start -nimellä kulkeva oppimisympäristö on avoimena verkosta. Challenges-osiosta löytyy 18 erilaista haastetta, joita oppilaat voivat ratkoa. Mukana on vaikkapa oman limsakioskin perustaminen, empatiahaaste tai väittelytaitoihin liittyvä haaste. Haasteita on valmisteltu eri luokka-asteille ja niihin liittyvistä materiaaleista ja videoista on työstetty eri kieliversioita.

Uudet toimintamallit esittäytyivät työpajoissa

YKTT-päivien keskeistä antia ovat tutkimussessiot ja toiminnalliset työpajat, joissa tutkijat ja yrittäjyyskasvattajat jakavat omia hyviä käytäntöjään, kertovat projektien ja tutkimusten tuloksista ja käyvät keskusteluja. YKTT2020-konferenssin pääteemaksi oli päätetty Yrittäjyyden ytimessä.

”Yrittäjyyden, yritteliäisyyden ja tulevaisuususkon merkitys ovat saaneet 2020 aikana aivan uudet ulottuvuudet. Emme saa antaa periksi, vaan pikemminkin nyt pitää toimia tarmokkaammin, yhteistyössä ja toisiamme tukien – eteenpäin kannustaen. Konferenssin sessioissa ja työpajoissa käsiteltiin laajoja yrittäjyyden kehittämisen teemoja. Keskusteluissa haastettiin yrittäjyyden polkumalleja, miten eri kouluasteilla tehtävää työtä voitaisiin hyödyntää myös yrittäjyyden kehittämisessä yksilön tasolla tulevillakin asteilla. Keskusteluihin nostettiin kestävän kehityksen tavoitteet ja yrittäjyyskasvatuksen merkityksellisyys kestävän kehityksen näkökulmasta. Kokemuksellinen oppiminen on aina keskiössä, kun kehitetään opetuksen pedagogisia ratkaisuja eri kouluasteille. Uutuutena nostettiin esille yrittäjyyskasvatuksen merkityksellisyys aluekehittämisen välineenä ja tuotiin keskiöön yrittäjyyskasvatus osana yrittäjyyden ekosysteemejä. Mikroyrittäjyyden näkökulmaa tuotiin haastamaan yrittäjyyskasvatuksen tutkimukseen uudenlaisia yrittäjäksi lähtemisen malleja pohdittaessa”, Xamk Pienyrityskeskuksen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen kuvasi konferenssin antia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksella on takana jo vuosikymmenien työ yrittäjyyskasvatuksen parissa. Työ on sisältänyt monipuolisesti niin tutkimusta, opettajien koulutusta, verkostotyötä kuin oppimisympäristöjen luomista.

Osallistujia kahvitauolla

Etelä-Savossa asenneilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan on vuosien aikana muuttunut myönteisemmäksi. Nuorille yrittäjyys on kyselyiden mukaan aikaisempaa houkuttelevampi vaihtoehto ja siihen suhtaudutaan positiivisesti. Edelleenkin nuoret kuitenkin kokevat, etteivät he saa riittävästi tietoa työelämästä ja tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Yrittäjyyskasvatukselle on näin yhä kova tarve.

Yrittäjyyskasvatuksen toteutus kouluissa lepää opettajien harteilla. Opettajat ovat niitä, jotka ottavat erilaiset yrittäjyyskasvatuksen mallit käyttöön ja kokeilevat ja kehittävät rohkeasti uutta. Oppilaitosten johtamisen kulttuuri puolestaan mahdollistaa sen, että opettajat voivat vahvistaa omaa osaamistaan ja yhdessä muiden opettajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa kehittää koko oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

 

 

Jaa sivu