Etelä-Savon ammattiopisto Esedun toimitusjohtaja Arja Flinkman pitää huolen siitä, että yrittäjyyden opiskelu kuuluu opiskelijoiden arkeen jokaisena normaalina koulupäivänä. Hän myös virittelee yrittäjyyteen liittyviä hankkeita ja tekee laajaa yhteistyötä yrittäjyyden ekosysteemin toimijoiden kanssa.
Yrittäjyys on Esedun strategiassa keskiössä eli kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus yrittäjäpolkuun. Yrittäjyyden verkko-opetusta on lisätty ja tänä vuonna oppilaitos palkkasi yrittäjyyden verkko-opettajan.
”Siitä asti, kun olen ollut Esedun palveluksessa eli vuodesta 2010 yrittäjyys on ollut meillä ytimessä. Tämä alue on mikroyrittäjävaltaista ja mikä sen parempi polku yrittäjäksi kuin ammattitaidolla. Yrittäjyyden pitää liittyä ihan normaaliin oppilaitoksen toimintaan.”
Esedun rooli on keskeinen yrittäjyyden syntymisessä.
Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan yrittäjyyttä myös 24 h -leireillä ja voivat perustaa ns. NY-yrityksiä.
”Reilut sata opiskelijaa on joka vuosi mukana NY-yrityksissä, joita pyöritetään oppilaitoksen y-tunnuksen alla. Siihen sitten integroidaan kaikki taloushallinnon opetus, asiakaspalvelu ja muu oman alan opetus. Se on ollut todella hyvä tapa lisätä innostusta yrittäjyyteen”, Flinkman kuvaa.
Esedulla on useita yrittäjyyden kokeiluympäristöjä, kuten Inno-ravintola, kampaamo ja Hieronta Oiva. Niille on tyypillistä, että opiskelijat toimivat yrittäjämäisesti ulkoisten asiakkaiden kanssa. Näitä oppimisympäristöjä voisi hänen mielestään olla tutkimassa ja havainnoimassa muita. Flinkman on pohtinut, että voisiko Esedu olla eräänlainen kokeilualusta vaikkapa yliopistolle ja ammattikorkeakoululle tai opettajankoulutukselle.
Opetuksen esimiehet ovat avainasemassa.
Hän kaipaa oppilaitoksen tueksi enemmän yrittäjyyden ekosysteemiä tälle alueelle. Myös eri oppilaitosten opiskelijoiden törmäytys voisi tiivistää toimijoiden välistä yhteistyötä entisestään.
”On mukava tehdä yhdessä. Ei tarvitse kaikkien itsekseen konttorissa pohtia, että miten yrittäjyyttä edistäisi omassa oppilaitoksessa. Hubissa, jota nyt aletaan toteuttaa, pitää törmäyttää myös yritysten edustajia ja meitä oppilaitosten edustajia. Kun opiskelijat näkevät, mitä yrittäjäelämä on, niin he saattavat innostua vaikka osin mukaan yrittäjyystoimintaan. ”
Kyllä tämä on yhteistyötä.
Ammatillista koulutusta on viime vuosina uudistettu niin, että opiskelijat oppivat yhä enemmän työelämässä. Tavoitteena on, että puolet osaamisen kehittämistä siirretään työelämän puolelle. Nyt jo sinne on siirtynyt 40 prosenttia. Flinkman on tyytyväinen siihen, miten hyvin oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkoja löytyy tältä alueelta.
Perustaidot opitaan edelleen oppilaitoksessa.
Flinkman arvioi, että yritysten arjessa menevät vauhdilla eteenpäin lähitulevaisuudessa digitalisaatio ja kestävän kehityksen ratkaisut. Esedussa kansainvälisyys on jo nyt vahvaa. Opiskelijat ja asiantuntijat käyvät vaihdoissa ulkomailla ja osallistuvat kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin.
Flinkman valittiin tänä syksynä EfVET-järjestön varapuheenjohtajaksi. Järjestö kokoaa yhteen ammatillisen koulutuksen tarjoajia ja laatii Euroopan tason linjauksia päättäjien käyttöön.
Kansainvälisyys lisääntyy merkittävästi 2. asteella
Markkinoinnin maisteriksi valmistunut Flinkman on tehnyt myös laskentatoimen lisensiaatin tutkinnon. Parhaillaan hän tekee väitöskirjaa, jossa pohtii laskentatoimen näkökulmasta muutosta ja siihen liittyviä johdon kontrollointijärjestelmiä.
Tutkin johdon erilaisia interventioita muutostilanteissa.
Pienyrityskeskuksen kanssa hänellä on yhteistä historiaa jo vuodesta 2001, kun hän tuli töihin Mikkeliin vetämään Mamkissa englanninkielistä koulutusta. Kun Flinkman vastasi Mamkissa kv. toiminnasta, yhteistyötä tehtiin Pienyrityskeskuksen kanssa erityisesti Venäjään liittyen. Hän pitää tärkeänä, että Venäjä-osaamista on jatkossakin tällä alueella. Hän näkee, että myös verkkoliiketoiminnan kehittämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä työsarkaa.
Alueemme vahvuus on, että emme piiloudu organisaatioihin.
Teksti, kuvat ja videoleikkeet: Päivi Kapiainen-Heiskanen