Sähköisen ja digitaalisen ilmailun...
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja kehittää ilmailua kohti tulevaisuuden monipuolistuvaa ilmaliikennekulttuuria.
NELI – North European Logistics Institute
Kehitämme teknologiaa ja operatiivisia prosesseja pitkän matkan miehittämättömään lentotoimintaan
Kehitämme modernia lentokenttäkonseptia ja vauhditamme sähköisen lentoliikenteen kaupallista kehitystä
Koulutamme uusia miehittämättömän ilmailun osaajia
NELI on tulevaisuuden ilmaliikenteen edelläkävijä
MISSIO
- NELI rakentaa parempaa huomista
- Mahdollistamme ihmisten ja tavaroiden nopean, sujuvan ja vähäpäästöisen kuljettamisen ilmateitse
- Olemme maakuntien elinvoiman rakentajia, sillä työmme tuloksena koko Suomi on saavutettavissa ilmateitse muualta Suomesta ja maailmalta
-
Kehitämme järjestelmiä, jotka mahdollistavat tiedonkeruun elinympäristöstämme miehittämättömillä ilma-aluksilla. Näin rakennamme yhteiskuntaa, jota johdetaan tehokkaasti tiedolla
-
Jaamme osaamistamme ja täydennyskoulutamme nopeasti kasvavalle ilmailualalle uusia osaajia
VISIO
- TKI-toimintamme tuloksena Kaakkois-Suomi on vähäpäästöisen ja kustannustehokkaan lentologistiikan sekä kaukokartoituksen edelläkävijä
- Kaakkois-Suomi on erinomaisesti saavutettavissa muualta Suomesta ja maailmalta
- Uuden ilmailuteknologian nopea käyttöönotto on luonut merkittävää uutta elinvoimaa ja vaurautta Kaakkois-Suomeen
- Kaakkois-Suomi on uuden ilmailuteknologian ammattilaisten johtava kouluttaja Suomessa
- NELI on kansainvälisesti tunnettu ilmailualan tutkimuskeskus
HANKKEET
NELI:n tutkimustoiminta toteutuu hankkeina. Tutkimusyksikkö toimii hankkeissa koordinaattorin ja partnerin rooleissa. NELI toteuttaa myös toimeksiannosta tutkimuksia ja selvityksiä sidosryhmien tarpeisiin. NELI:n hanketoimintaa ohjaavat vahva visio tulevaisuuden vähäpäästöisestä lentologistiikasta, elinkeinoelämän tarpeet sekä kiinnostus ilmailualan kehittämiseen.
Käynnissä olevat tutkimus- ja kehityshankkeet
Päättyneet tutkimus- ja kehityshankkeet
Tutustu tästäVerkostot ja sidosryhmäyhteistyö
NELI on mukana seuraavissa yhteistyöverkostoissa:
- LIFT Future Aerospace Center
- FUAVE-verkoston (Finnish UAV Ecosystem) perustajajäsen FUAVE
- Korkeakoulujen dronekoulutusverkoston (UCNDrone) perustajajäsen
- ALICE – logistiikkakehittäjien verkosto ALICE
- LIMOWA Logistiikkaverkosto LIMOWA
- FINNHUB – logistiikka-alan yhteistyöverkosto FINNHUB
- DIMECC co-creation ecosystem DIMECC
NELI tekee läheistä yhteistyötä alueen lentokenttien ja ilmailualan yritysten kanssa. Tärkeimpiä lentokenttäyhteistyökumppaneitamme ovat Pyhtäällä sijaitseva tulevaisuuden ilmailun testialusta – Helsinki-East Aerodrome ja Mikkelin lentokenttä. Tavoitteena on kehittää modernia lentokenttäkonseptia, sekä uusia ilmailualan kaupallisia sovelluksia läheisessä yhteistyössä alan yritysten kanssa.
NELI osallistuu aktiivisesti tulevaisuuden ilmailun puitteiden luomiseen antamalla lausuntoja ja toimimalla asiantuntijana.
Yhteistoiminta alueen yritysten, kaupunkien, kuntien, aluekehitysorganisaatioiden ja rahoittajien kanssa on läheistä.
Tomi Oravasaari
Tki-yksikön johtaja
Puhelin
+358447028289
Sähköposti
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Vastuualueet
Yksikön johtaja | TKI-hankkeet | Asiantuntijapalvelut
Sijainti
Kotkan kampus Harri Sane
Projektipäällikkö
Puhelin
+358447028974
Sähköposti
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Sijainti
Kotkan kampus Vesa Tuomala
Projektipäällikkö
Puhelin
+358447028320
Sähköposti
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Sijainti
Kotkan kampus Timo Kasurinen
Projektipäällikkö
Puhelin
+358504759002
Sähköposti
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Sijainti
Kotkan kampus Eija Joro
Projektipäällikkö
Sähköposti
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Sijainti
Kotkan kampus Marko Sorsa
Projektipäällikkö
Sähköposti
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Sijainti
Kotkan kampus Juha Patosalmi
TKI-asiantuntija
Sähköposti
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Sijainti
Kotkan kampus NELI – North European Logistics Institute
Pääskysentie 1
48220 Kotka
Tutustu artikkeleihin ja julkaisuihin
The Long Term Evolution (LTE) technology for the terrestrial area allows command and control and payload communications between drone and ground station in real-time and beyond visual line of sight (BVLOS) conditions. However, aerial coverage, interference elimination, and network latency require further study, because mobile networks for Command and Control (C2) links are not yet generally accepted in drone operation by Civil Aviation Authorities (CAAs).
Siirtymäkauden päättyessä vuoden 2023 lopussa tuo alkava vuosi dronetoimintaan sisäistettäväksi jälleen uusia säädöksiä. Yksi vaatimus on uusien myytävien dronejen avoimen kategorian C-luokitusmerkintä. Dronetoimijaksi rekisteröitymiseen ei sen sijaan tule muutoksia. Säädännölliset päivitykset ovat maallikolle lähinnä puuduttavaa kapulakieltä, mutta dronetoimijoille tärkeää pakollista opeteltavaa.
Miehittämätön ilmailu on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana huimasti. Suomen lainsäädäntö oli vielä tuolloin maailman vapaimpia ja antoi lennättäjälle mahdollisuuden käyttää maalaisjärkeä lennättäessään dronea, tai suomeksi sanottuna droonia. Nämä kopterilennättämisen villit vuodet ovat nyt jo takana.
Tultaessa 2030-luvulle yksinomaan Saksassa on arvioitu vuosittain tehtävän 126 000 kaupallista ja 721 000 yksityistä dronelentoa, määrän edelleen kasvaessa. Saksan ilmailukeskus (DLR) onkin tehnyt tutkimustyötä kuinka ilmatilan hallinnan olisi toimittava tällaisissa täysin uudella tavalla kuormitetuissa liikennöintiolosuhteissa.
Digitaalisuuteen siirtyminen on yksi lentokenttien lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Lentoasemien digitaalisuusasteiden tarkasteluun on luotu neliportainen digitaalinen kypsyysmalli. Tällä hetkellä ylimmän digitaalisuustason kokemuksen löytääkseen on matkustettava esimerkiksi Aasiaan saakka.
Energiankysynnän kasvaessa myös ja erityisesti lentokoneteknologian on mentävä vahvasti ympäristöystävällisempään suuntaan. Fossiiliset polttoaineet voivat olla hyvänä tukena kehityksen rinnalla vielä kauankin, mutta lähestymismerkkien on oltava uusiutuvan energian kiitotiellä. On myös tiedostettava, mitä päästöille voidaan tehdä juuri nyt.
Lentämisen maine hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana on vahva. Sen sijaan läheskään yhtä hyvin ei tiedetä sitä, mitä ala tekee päästäkseen kansainvälisten ilmastosopimusten ohella itse asettamiinsa erittäin vaativiin ympäristötavoitteisiin. Lentoasemia koskevan sertifioidun eurooppalaisen ympäristöohjelman päätavoitteeksi on asetettu Net Zero 2050, eli täydellinen nollapäästöisyys vuoteen 2050 mennessä.
Vuoteen 2010 saakka dronet eli miehittämättömät UAV -ilma-alukset (Unmanned Aerial Vehicle) olivat Suomessa ja muuallakin maailmassa vielä varsin tuntemattomia teknisiä hyödykkeitä. Nyt tilanne on muuttunut, ja miehittämättömien ilma-alusten kaupallistamiselle etsitään yhä uusia käyttösektoreita erityisesti pääkaupunkitasolla.
Lentoliikenteessä ilma-alusten paikkaa voidaan seurata useilla eri tavoilla. Menetelmälennonjohdon ja tutkavalvonnan rinnalle kehittyneet automatiikkaan perustuvat valvontajärjestelmät ovat myös dronepilottien käytössä.
Syyskuun alussa järjestettiin Pyhtäällä kolmannen kerran ilmailualan ammattilaistapahtuma Tech Runway. Tapahtuma oli tällä kertaa suurempi kuin koskaan aiemmin, mikä sopi hyvin uuden tutkimuskeskuksen julkistamiselle.
Tech Runway -messujen puitteet olivat erinomaiset, sillä aivan messuja edeltävinä päivinä Helsinki-East Aerodromelle valmistui upouusi iso hangaarirakennus. Messuilla oli käytössä koko avonainen iso tila, joka täyttyi lentokoneista, droneista ja messuosastoista.
Lentokoneen operatiiviset kustannukset voidaan erotella muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Mistä nämä kulut muodostuvat ja miten ne vaikuttavat esimerkiksi lentokoulutuksen kustannuksiin?
Sähköiset lentokoneet mahdollistavat tulevaisuudessa edullisemman ja vähäpäästöisemmän tavan lentokoulutukselle verrattuna polttomoottoreilla varustettuihin lentokoneisiin.
Lentäjä tarvitsee lentokoneen ohjaamiseen ja navigointiin monenlaista koneen järjestelmien ja antureiden tuottamaa tietoa. Tieto voi olla yksityiskohtaista raakadataa tai tietoa yhdistämällä ja laskemalla tuotettua jalostetumpaa informaatiota. Valmiiksi jalostettu informaatio parantaa lentoturvallisuutta ja helpottaa lentäjän työtä.
Yrityksissä ja viranomaisorganisaatioissa on havahduttu uusiin osaajatarpeisiin. Xamk kehittää drone-koulutustarjontaa tukemaan tulevien asiantuntijoiden työllistymistä.
Satelliittinavigointi on meille jokaiselle tuttu käsite tavalla tai toisella. Autoissamme on navigaattorit, samoin veneissämme. Kännyköissämme on kartat ja navigointiohjelmat. Apukeinoja sijaintimme selvittämiseen on enemmän kuin tarpeeksi.
Näköyhteyden ulkopuolella tapahtuvat dronelennot ovat yksi keskeinen tutkimuskohde NELI-tutkimusyksikön FUAVE-hankkeessa.
Ammattikorkeakoulut voisivat johtaa Talent Management -työtä ja tukea yrityksiä osaajien löytämisessä.
Digitalisaatio on oleellista merenkulussa, joka on maailmankaupan selkäranka. Digitalisaation avulla mahdollistamme talouskasvuamme vähentäen samalla ilmanpäästöjä ja lisäämällä logistiikkaketjujen turvallisuutta.
Autoilun sähköistyminen on jo edennyt, mutta miten käy veneilyn sähköistymisen?
Edistynyt ilmaliikenne (Advanced Air Mobility, AAM) -termillä viitataan lentotoimintaan, jota operoidaan kiinteäsiipisillä sähköisillä ilma-aluksilla, jotka pystyvät nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan.
Edistynyt ilmaliikenne (Advanced Air Mobility, AAM) -termillä viitataan lentotoimintaan, jota operoidaan kiinteäsiipisillä sähköisillä ilma-aluksilla, jotka pystyvät nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan.
Marraskuu toi merkittäviä ilmailualan uutisia. Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi, että valtion vuoden 2022 talousarvioon on hyväksytty täydennyksenä 2,5 miljoonan euron rahoitus Pyhtäällä sijaitsevan Helsinki-East Aerodromen kehittämiseen.
Kymenlaakson dronekoulutusverkosto pyörähti käyntiin toukokuun alussa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami ja Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO luovat yhteistyöllä maakunnan droneosaamista rakentavan dronekouluttajien verkoston.
Uusien sähkölentokoneiden kehitysprojekteja on käynnissä useita. Hieman vähemmälle huomiolle ovat jääneet lupaavat perinteisten lentokoneiden konversioprojektit, joissa polttomoottori korvataan joko kokonaan sähkömoottorilla ja akustolla, tai tilalle asennetaan sähkö- ja polttomoottorin parhaita puolia yhdistelevä hybridivoimalinja.
Rahtidronet tarjoavat lähitulevaisuudessa nopean, vähäpäästöisen ja kustannustehokkaan kuljetusratkaisun. Erityisesti esillä ovat olleet kaupunkilogistiikkaan suunnatut kuljetusdronet, jotka toimittavat yksittäisen paketin asiakkaalle. Aktiivisesta kehitystyöstä ja demonstraatioista huolimatta toiminta on vielä pienimuotoista.
Sähkölentokoneiden voimalinjat voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan. Täyssähköisissä lentokoneissa voimanlähteenä toimii ainoastaan sähkömoottori, ja tarvittava sähköenergia varastoidaan akkuihin.
On aika tarkastella alueellisesti aikaansaatuja, suoraan veneilijöille ja muille satamankäyttäjille näkyviä tuloksia, sillä CBSmallPorts – Energiset pienvenesatamat keskisen Itämeren alueella -hanke on edennyt yli puolen välin.
